31. maaliskuuta 2013

Kangistuneet ajattelutavat estävät saavuttamasta vapautta

Pihaamme tuotiin juuri äsken polttopuukuorma. Ei, ei itse metsästä kaatamiani ja keräämiäni pitkiä puurankoja, jotka sitten sahaan ja pilkon vaan paikalliselta ostettuja valmiiksi pilkottuja polttopuita. Puut saavat kuivua liiterin edessä tämän kevään ja sitten minulla on ainoastaan puiden liiteriin heittämisen vaiva.

Mitäs omavaraisuutta tuo nyt on, luulen monen ihmettelevän. Ei mitään. Kyseessä on valinta.

Kirjassani Irti oravanpyörästä kerron omavaraisuuden ja elämän yksinkertaistamisen merkityksestä vapauden ja riippumattomuuden saavuttamisessa. Silti monet helposti ylipainottavat omavaraisuuden merkitystä. Ajatellaan, että on mahdotonta olla omavarainen kaupungissa asuessa, joten oravanpyörästä hyppääminen ei onnistu ja unohdetaan kokonaan elämän yksinkertaistamisen merkitys. Vaikka en olisi vähääkään omavarainen ja asuisin kaupungissa, elämäni olisi yksinkertaista, koska pidän sen sellaisena.

En haaveile suuria, vaan pieniä. Oli aika jolloin haaveilin suuresta kodista, keittiöremontista, autoista, vaatteista, koruista… Lista oli loputon. Pysähdyin katselemaan näyteikkunoita, kompastuin markkinamiesten ansoihin, seurasin sisustamisen trendejä ja muotia. Mielitekoni olivat loputtomat. Mikään raha ei olisi riittänyt siihen mistä haaveilin. Kaikki meni mitä tuli eikä riittänytkään. 

Nyt en ainoastaan halua vaan tarvitsen polttopuita ja lepoa. Kun tekee eron sen välillä mitä tarvitsee ja mitä vain haluaa, elämä muuttuu helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi. Blogikirjoituksessani Mitä oravanpyörästä hyppääminen on? käsittelen sitä miten vaarallista on jämähtää stereotypioihin. Kangistuneet ajattelutavat estävät meitä saavuttamasta vapautta, aikaa ja energiaa. 

Kyllä, mitä vähempään tyytyy ja mitä enemmän tekee itse, sen vähemmän maksaa. Helposti unohdetaan, että mitä vähempään tyytyy, sen enemmän on myös liikkumavaraa ja mahdollisuuksia. Kun ei ole sidottu elämää suurempaan asuntolainaan ja korkeisiin elämänkustannuksiin, on vara valita – ja minä valitsin maksaa siitä, että saan huilata.   

27. maaliskuuta 2013

Yksinkertainen elämäni

Moni on kysynyt, koska viime keväänä esitetyn radiodokumentin Yksinkertainen elämäni voisi kuulla uudestaan. Nyt siihen on mahdollisuus.

Eli korvat hörölle ja radio Yle ykkösen taajuudelle torstaina 28.3.13 klo 22.05. Dokumentti tulee uusintana sunnuntaina 31.3.13 klo 16.05.

Lisäys: Dokumentti on kuunneltavissa Yle Areenassa 28.4. saakka.
Todellisia tarinoita, Yksinkertainen elämäni

25. maaliskuuta 2013

Nyt on hyvä aika lähteä pöllöretkelle!

Hiiripöllön voi nähdä vaikka keskellä päivää.
Viime viikolla lehtopöllö ja huuhkaja aloittivat huhuilunsa. Se on varma merkki, että talvi on viimein selätetty.
Kannattaa tietää ainakin nämä asiat pöllöistä:
  1. Pöllöjen ääntelyä kuulee ympäri vuoden mutta keväällä on parhaimmat mahdollisuudet kuulla pöllöjen soidin- ja reviirihuutoja. 
  2. Pöllöjen aktiivisuus riippuu ruokatilanteesta. Jonain vuosina myyriä on vähän ja pöllöt saattavat jättää pesinnän kokonaan väliin. Myyrähuippuja on noin neljän vuoden välein, jolloin pöllötkin ovat vauhdissa. Nyt on aika hiljaista sekä pöllö- että myyrärintamalla, mutta tilanne voi muuttua hetkessä. 
  3. Usein ajatellaan, että pöllöt ovat yöaktiivisia. Tämä ei pidä paikkaansa. Pöllöt ääntelevät ihan milloin vain. Varpus- tai hiiripöllön saattaa nähdä keskellä päivää pihapuussa ja huuhkaja aloittaa huhuilunsa yleensä valoisaan aikaan illasta. Pöllöt ovat aktiivisia päivällä myös silloin, kun nälkä ajaa ne vaeltamaan ruoan perässä ihmisten ilmoille. 
  4. Suomessa pesiviä lajeja on kymmenen: varpuspöllö, lehtopöllö, helmipöllö, huuhkaja, hiiripöllö, suopöllö, viirupöllö, sarvipöllö, lapinpöllö ja tunturipöllö. 
  5. Pöllöjen lento on äänetöntä paksun höyhenistön ansiosta. 
  6. Pöllöjen korvat ovat silmien vieressä. Huuhkaja ja sarvipöllö ovat sen näköisiä kuin niillä olisi korvat pään päällä, mutta tupsut ovat höyheniä. 
  7. Huuhkaja pesii maassa tai kallionkielekkeellä. Muut pöllöt suosivat lahopuiden luonnonkoloja. Metsissä on kovin vähän lahopuuta, joten pöllöillä kuten muillakin kolopesijöillä on pulaa pesimäpaikoista. Pöllöjä voi auttaa asettamalla pönttöjä metsiin. Pöllöt auttavat takaisin esimerkiksi vähentämällä myyrien taimikoille aiheuttamia vahinkoja. 
  8. Pöllöretkelle kannattaa mennä selkeänä ja tyynenä iltana. Kulje lähialueesi metsissä, tai jos ajat autolla kannattaa pysähdellä paikkoihin, joissa pelto ja metsä kohtaavat. Pöllöretkellä on osattava olla hiljaa, muuten ei kuule mitään (ja pöllö säikähtää ja vaikenee). Kannattaa kävellä aina pieni matka ja sitten pysähtyä muutamaksi minuutiksi kuuntelemaan. Pukeudu lämpimästi. Seisoskellessa voi tulla vilu. Kannattaa hakeutua alueille, joissa liikenteen meteli häiritsee vähiten. Joskus pöllöt voivat yllättää havainnoijan aivan asutuskeskuksen vieressä eikä pöllöjä havainnoidakseen tarvitse mennä omaa parveketta tai pihaa kauemmas. 
  9. Seuraa paikallisen lintutieteellisen yhdistyksesi ilmoittelua ja osallistu järjestetylle pöllöretkelle. 
  10. Pöllöily on kivaa! :)

23. maaliskuuta 2013

Linnunpöntöt kuntoon!

Ajankohtaan sopiva arkistonosto viime vuodelta:

Kevät on täällä! Tiaiset laulavat täyttä päätä ja katselevat pesäpaikkoja sillä silmällä. Nyt on hyvä aika puhdistaa pöntöt edellisvuoden jäljiltä ja ripustaa uusia pönttöjä.
Jos olet nikkaroija tyyppiä, hyvät pönttöjen rakennusohjeet löydät täältä.
Jos haluat päästä helpommalla, valmiiksi rakennettuja oikean mittaisia pönttöjä eri lintulajeille myydään esimerkiksi täällä.

Linnunpönttöjen puhdistaminen on mielenkiintoista puuhaa. Katso rakennettuja pesiä tarkkaan. Mitä on käytetty rakennusaineena? Mikä lintu siellä on pesinyt? Onko pesintä onnistunut?

Pöntöistä puhdistetaan edellisvuoden pesämateriaalit pois ja pöntön pohjalle laitetaan ihan pieni kerros jotain pehmustetta esim. karkeaa sahanpurua. Ei kannata laittaa kovin paljon, linnut saattavat kantaa osan siitä pois ja tuovat omat pesäaineensa tilalle. Mutta jos pöntöissä yövytään vielä, pohja olisi hyvä kattaa pienellä pehmusteella.
Tässä on rakennettu kaksi pesää päällekkäin. Luulen, että alimmaisessa on pesinyt tiainen (paljon sammalta) ja päällimmäisessä kirjosieppo (löyhempi tyyli). Pesien rakentamisessa on käytetty sammalta, höyheniä, hirvenkarvaa, koivun tuohta ja jopa myyrän karvaa! Kaikkea ne linnut löytävät! Eikö ole melkoinen taideteos?

Tämän näköinen on pesä, jossa tiaiset ovat viettäneet talviyönsä. Kyseessä on viime kesän pesä, jonkä päällä linnut ovat levänneet pitkinä talviöinä. Pöntöt ovat tarpeellisia suojapaikkoja talvisin!
Muuten linnunpesät ovat aina puhtaat. Lintuemo vie poikasten ulosteet aina pois pesästä.

Tässäkin on ollut kaksi pesää päällekäin ja niiden rakentamisessa on käytetty sammalta, höyheniä, heiniä ja naavaa/luppoa. Vaikuttavat tiaisen pesiltä. On kovin hellyttävää pohtia miten monta sataa kertaa linnut ovat joutuneet hakemaan pesämateriaalia pönttöön ja miten taidokkaasti ne osaavat pesän rakentaa. Näissä kuvissa pelkästään on viisi pesää, joissa kaikissa on ollut onnistunut pesintä (ei kuolleita poikasia tai munia). Monta linnunpoikasta on ponnistanut maailmalle.

Tee itsesi ja linnut onnelliseksi! Ripusta linnunpönttö. Mielummin monta! :)

14. maaliskuuta 2013

Älä osta asioita, tee asioita

  • Kerää löytämiäsi lintujen sulkia.
  • Vaikka väsyttäisi, mene luontoon. Sieltä saa aina itselleen voimaa. Joskus ei millään saisi itseään liikkeelle, mutta sitten tulee tosi hyvä mieli, että lähti.
  • Seuraa mitkä ovat viisi ensimmäistä lintulajia, jotka näet, kun menet ulos. (Jos et tunnista niitä, opettele.)
  • Tee tänään (tai tänä viikonloppuna) yksi asia, josta olet pitkään haaveillut, mutta et ole saanut aikaiseksi tai uskaltanut tehdä.
  • Katso auringonlaskua.
  • Arvosta mukavuuksia, joita sinulla on (kuten vesi, sähkö, lämmin koti).
  • Ymmärrä olevasi rikas.
  • Ole kiitollinen.
  • Luovu asioista, joista ei ole sinulle hyötyä.
  • Tee tilaa onnellesi (raivaa kotisi ja kalenterisi).
  • Unohda mitä muut mahtavat sinusta ajatella. Sillä ei ole mitään väliä.
  • Korvaa ahdistus naurulla.
  • Pidä päiväkirjaa.
  • Kirjoita mielipidekirjoitus.
  • Paista lättyjä.
  • Mene pilkille.
  • Kokeile jotain uutta.
  • Kävele eri tietä kotiin.
  • Mene rappusia hissin sijaan.
  • Jää bussista pysäkkiä aikaisemmin ja kävele loppumatka.
  • Sulje kännykkä päiväksi.
  • Älä mieti mitä kivaa sinulle voisi tapahtua, vaan mieti mitä kivaa sinä voisit tehdä toisille.

6. maaliskuuta 2013

Kun tiedostaa pelkonsa, on helpompi olla rohkea.

Oravanpyörästä hypännyt törmää usein toisten mutta kun –syihin:
”Minäkin haaveilen hyppääväni oravanpyörästä…
mutta kun olen liian uupunut muuttaakseni elämääni,
mutta kun sitten minulle ei kertyisi eläkettä,
mutta kun ne vaimo ja lapset…

Elämäntapamatkaaja Päivi Kannisto kertoo kirjassaan Elämäni nomadina kuinka hän alkuun rohkaisi muita miettimään elämänvalintojaan, mutta hänen intonsa laimeni, kun hän huomasi yritystensä johtavan psykologiseen peliin. Päivi Kannisto kirjoittaa: 

Transaktioanalyytikot Ian Stewart ja Vann Joines ovat nimenneet sen kyllä-mutta –peliksi. Minun tehtäväni oli keksitä pelissä keinoja, joilla keskustelukumppani voisi toteuttaa unelmansa ja vastapuoli torppasi ehdotukseni järjestään kyllä-mutta –lauseella:

Talollinen: ”Voisinpa matkustaa. Kyllä se olisi unelmaelämää.”
Nomadi: ”Mikset matkustaisi?”
Talollinen: ”Kyllähän minä sitä olen miettinytkin, mutta kun muutimme juuri perheen kanssa tähän uuteen taloon ja nyt on laina maksettavana.”
Nomadi: ”Jos myyt talon, saat hyvät matkarahat. Ulkomailla elää halvemmalla.”
Talollinen: ”Niinhän se varmaan on, mutta vaimo ja lapset eivät oikein lämpene ajatukselle. Lapsille kaverit ovat niin tärkeitä puhumattakaan tutusta ja turvallisesta elinympäristöstä. Jälkikasvu pakottaa konservatiivisuuteen.”

Peli jatkui samaan tapaan loputtomiin, kunnes minulta loppuivat keinot tai kärsivällisyys. Silloin juttukumppani saattoi vapautua syyllisyydestään ja todeta voitonriemuisesti: ”Minähän sanoin. Ei se onnistu.” 
                                                      ***

Olen käynyt lukuisia samankaltaisia keskusteluja. Kärsivällisyyteni ei ole kuitenkaan loppunut. Toivon, että kokemuksistani on apua toisille, mahdollisesti vastaavanlaisessa tilanteessa oleville. Elämänmuutos on helpompaa, kun näkee mutta kun -syiden taakse.

Toivoin aikoinani kipeästi elämänmuutosta, silti pelasin ”mutta kun” tai ”kyllä mutta”-peliä, koska pelkäsin. En tiennyt mitä rupeaisin tekemään ”isona”. Pelkäsin, että muutoksen myötä ihmiset luulisivat minun tulleen hulluksi. Koin, ettei minulla ollut mihinkään aikaa, edes lepäämiseen, saati elämänmuutokseen. Pelkäsin, että mikään ei menisi oikein. Keksin tuhat syytä miksi en voisi tehdä elämänmuutosta. Syyllistin itseäni, pelkäsin olevani laiska ja itsekäs.

En tiennyt mitä minun olisi pitänyt tehdä oravanpyörästä päästäkseni ja mitä se ”oravanpyörättömyys” edes olisi, joten kaikki elämänmuutoksen eteen tehtävät ”uhraukset” tuntuivat suhteettoman suurilta ja turhilta, kun ei voinut olla varmuutta kannattaisiko mikään.
Oli helpompi takertua vanhaan, vaikka siinä oli paha olla. Ristiriitainen tilanne ahdisti. Vuosien aikana olen tullut siihen tulokseen, että ahdistus tulee siitä, kun ei toteuta haaveitaan, eikä uskalla valita sitä vaihtoehtoa, joka vaatii enemmän rohkeutta.  

Elämänmuutos on helpompaa, kun ymmärtää, että valtaosa ihmisen toiminnan motiiveista perustuu pelkoon. On kritiikin pelkoa, naurunalaiseksi joutumisen pelkoa, ulkopuolelle jäämisen pelkoa ja tuntemattoman pelkoa. Pelkäämme torjuntaa, häviämistä, hylkäämistä ja pimeää. Mitäpä me emme pelkäisi? Ihmiset ovat kaiken lisäksi hanakoita arvostelemaan, joka ei tee asiaa yhtään helpommaksi. 

Kun tiedostaa pelkonsa, on helpompi olla rohkea.
  • Seuraavan kerran, kun käytät ”mutta kun”-veruketta, mieti mitä pelkäät.
  • Lakkaa kylvämästä itse-epäilyn siemeniä ja kastelemasta niitä. Kitke ne pois ja istuta rohkeuden kukkia tilalle.
  • Lakkaa kuuntelemasta toisten arvostelua. Kyseessä on sinun elämäsi.  
  • Lakkaa hakkaamasta itseäsi lekalla päähän.
  • Tee joka päivä jotain kivaa, joka houkuttelee iloista ja hyvää mieltä ja vahvistaa kulkemistasi oikeaan suuntaan. 
  • Anna ilon pulputa. Keskity näkemään asioiden hyvät puolet. 
  • Ajattele myönteisesti:Se tulee onnistumaan, koska…Voin tehdä sen, koska... Löydän aikaa, tekemällä näin… Mitä jos kaikki meneekin juuri niin kuin suunnittelin (tai vielä paremmin)? Se tulee olemaan upeaa!
 Joka kerta, kun et seuraa sisäistä ääntäsi, tunnet energian vähenemisen, voiman katoamisen, koet tunteen henkisestä kuolemasta.
 Shakti Gawain