30. joulukuuta 2013

Aidon postin ystävälle



Tässä pari kivaa juttua teille, jotka tykkäätte lähettää aitoa postia. Löysin aittaan jemmattujen papereiden joukosta tällaisen vanhan ”postikorttitulkin”, joka neuvoo miten päin postimerkki pitää postikorttiin asemoida, jos haluaa lähettää salaisia viestejä. ;)

Toinen hauska juttu on tämä Postcrossing-sivusto. Siinä lähetetään postikortti tuntemattomalle vastaanottajalle jonnekin päin maailmaa ja saadaan postikortti takaisin jostain päin maailmaa. Ajattelin kokeilla viidellä kortilla, saa nähdä mistä päin kortteja tulee takaisin.  



26. joulukuuta 2013

Säästä käytetyt postimerkit

Tässä yksi satsi valmiina postitettavaksi.

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä kuinka käytetyt postimerkit pelastavat albatrosseja. Englantilainen The Royal Society for the Protection of Birds (RSPB) – järjestö huutokauppaa postimerkit ja käyttää niistä saadut varat albatrossien suojelun hyväksi tehtävään työhön. Kalastusalusten koukkuihin jääneiden albatrossien määrä on vähentynyt RSPB:n työn ansiosta. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta albatrossit voidaan pelastaa sukupuutolta.

Albatrossit ovat ihan uskomattomia lintuja:

  • Ne voivat lentää tuhansia kilometrejä tuulen avulla räpyttämättä kertaakaan siipiään.
  • Albatrossit nukkuvat lentäessään.
  • Kuningasalbatrossin siipien kärkiväli on yli kolme metriä ja ne voivat elää jopa 80-vuotiaaksi.
  • Albatrossit eivät laskeudu maalle muuta kuin lisääntymisaikana.
  • Kun albatrossinpoikanen saavuttaa lentokyvyn, se palaa maa-alueelle seuraavan kerran vasta saavutettuaan sukukypsyyden 5-10 vuoden iässä.
  • Albatrossit ovat pariuskollisia eli saman puolison kanssa koko elämänsä. Linnut ovat kihlaparina useita vuosia kunnes saavuttavat sukukypsyyden. Sen jälkeen ne munivat yhden munan joka toinen vuosi.
  • USA:ssa elää Wisdomiksi nimetty albatrossi, joka on rengastettu vuonna 1956 (ja viisi kertaa sen jälkeen, kun renkaat ovat kuluneet niin paljon) ja oli vielä 60-vuotiaanakin lisääntymiskykyinen. On arvioitu, että Wisdom on muninut elämänsä aikana 30–35 kertaa.
  • Koska linnut lisääntyvät niin hitaasti, niitä menehtyy enemmän kuin syntyy.
  • Albatrosseja on 21 eri lajia, joista 19 on uhanalaisia.
  • Upeita albatrossin kuvia voit katsoa TÄÄLTÄ
Voimme jokainen auttaa albatrosseja säästämällä ja kierrättämällä (myös joulukorttien mukana tulleet) postimerkit.  

Toimi näin:
Leikkaa käytetty postimerkki (minkä tahansa maan postimerkki) irti kirjekuoresta, jätä noin puoli senttiä kirjekuorta mukaan. Merkkejä ei tarvitse liotella tai höyryttää irti.

Lähetä postimerkit osoitteeseen:

RSPB  Stamps
PO BOX  6198
Leighton Buzzard
Bedfordshire
LU7 9XT
ENGLAND




20. joulukuuta 2013

Hieno aamuhetki

Voi että minkä linnun näin eilen! Siinä oli kyllä onni matkassa. Oli aamuhämärän aikaa, ei kuulunut vielä yhtään lintujen ääniä. Olin juonut aamukahvini ulkona ja jo käsi ovenkahvalla sisälle menossa, kun näin sivusilmällä yläpellon sähkötolpan suunnalta (jonne on 100 metriä matkaa) liikettä. Siihen laskeutui joku iso lintu. Käännyin katsomaan mikä lintu oli herännyt niin aikaisin (kello oli siis jo puoli yhdeksän mutta hämärän määrään nähden aikaisin). Varis, närhi, harakka? En nähnyt mitään enkä ketään. Räpyttelin silmiäni ja yritin tarkentaa katsettani. Joku siellä varmasti vilahti, mutta ketään ei näkynyt.

Hain sisältä kiikarit ja tiirailin hämärään. Sähkötolpan telineellä, tolpan vierellä sen myötäisesti, istui iso pöllö! Matkin lehtopöllön ääntä. Pöllö kääntyi verkkaisesti katsomaan. (Mutta takaani rannan lehdosta, kuinkas muuten, kirkaisi lehtopöllö vaisusti! Hauskaa.) Oli niin pimeää ja pöllö kaukana, etten osannut yhtään arvioida sen kokoa. Ei se tainnut lehtopöllö olla, mutta mikä?

Näin jälkeenpäin tietokoneelta huonolaatuisia ja tärähtäneitäkin kuvia zoomaillessa on helppo vetää johtopäätöksiä, mutta maastossa omin silmin ei näe juuri mitään. Näyttää melkein näin pimeältä, hih... ;)
Sitten hain nopeasti sisältä kaukoputken ja kameran. Sen lyhyen hetken on ihan varma, että lintu häipyy sillä aikaa, niin kuin usein käy. Pöllö oli siellä vielä tolpan päällä ja nyt erottui sen pään tupsut. (Se muistutti kissan päätä.) Sitten piti miettiä oliko se sarvipöllö vai huuhkaja. Isolta se kyllä vaikutti (enkä ole koskaan nähnyt sarvipöllöä, joten en voinut olla ihan varma). Lintu lähti lentoon ja katosi horisonttiin. Jäin odottelemaan, jospa se tulisi takaisin.

Tulihan se, viitisen minuutin kuluttua kasvimaan viereisen kuusen latvaan. Lintu oli valtavan kokoinen. Vertasin sitä kesän tuulihaukan kokoon. Kuusen latva on tuulihaukan suosikkipaikka ja haukka olisi ihan tikku tähän tapaukseen verrattuna. Huuhkaja! Voi juku!

 Ja taas se lähti. Se katosi/maastoutui taustaväreihin yhdessä silmänräpäyksessä. Tällä kertaa juoksin sisälle hakemaan toppatakkia, -housuja ja pipoa ja saappaita. (Siihen asti olin tärissyt pitkissä kalsareissa ja t-paidassa ja varvashiipijätossuissani. Juu, spesiaalitilanteissa ei ehdi paljon vaatteita miettiä.) Kunnon varustuksissa olikin sitten jo helppo odottaa.


Odotus palkittiin. Kymmenen minuutin kuluttua se tuli taas samalle sähkötolpalle. Välillä se käväisi muualla ja tuli taas takaisin.

Näin se istui puolta tuntia aikaisemminkin aamuhämärässä tolpan mukaisesti. Ei mikään ihme etten sitä meinannut nähdä (tai siis ihme että näin!), kun vain vähän pyrstöä pilkottaa ja silloin oli niin paljon hämärämpää.

Kun sähkötolppa on oikeasti näin kaukana. Tässä pöllö on tolpan päällä eikä takana.

Tässä suuren luokan zoomaukset.
Vartin yli yhdeksän se lähti eikä tullut hartaasta odotuksestani tai toiveistani huolimatta takaisin.

Tällainen taidekuva. "Ruskea kiekko"keskellä kuvaa on maastoon katoava saalistaja.
Voin vakuuttaa ettei se sähkötolppa tai mikään muukaan tolppa tule koskaan enää näyttämään entiseltään. Tästä lähin tulen aina katsomaan onko niissä joku. Nytkin joka käänteessä ulkona käydessäni vilkuilen kuusen latvaan ja jokaiseen maastossa näkyvään sähkötolppaan ja odotan huuhkajan paluuta. Mika Waltarin näytelmän nimeä lainatakseni: Gabriel, tule takaisin!

18. joulukuuta 2013

Muista luontolahjalla

Taas on se aika vuodesta, että pitää miettiä mitä antaisit lahjaksi hänelle, jolla on jo kaikkea…

Tässä lahjavinkit: anna lahjaksi pala ikimetsää TÄÄLTÄ  (voit tulostaa lahja-adressin itse,  jos posti ei ehdi enää jouluksi) ja astu aineettomien lahjojen verkkokauppaan TÄÄLTÄ.

Hyvää joulua kaikille, jotka sitä viettävät!

8. joulukuuta 2013

Hömötiaisen antamia elämänopetuksia

Kävin eilen metsän ruokintapaikalla täyttämässä ruokintalaitetta. Tämännäköinen hömötiainen tuli hakemaan pähkinöitä kädeltäni eikä pitänyt edes kovaa kiirettä vaan katseli minua pitkään.



Hömötiaisen alanokka on kasvanut kasvuhäiriön tai epämuodostuman takia pidemmäksi kuin nokan yläosa. Elämä tuollaisen nokan kanssa on varmasti tavallista haastavampaa. Ehkä sen takia lintu oli tavallista rohkeampi?  


Olen pieni mutta niin ovat muutkin. Jokainen on omalla tavallaan vahva ja heikko. Jos murehdin, kuolen. Jos en murehdi, kuolen kuitenkin. Miksi murehtia? Ota vastaan elämän antama lahja (tai pähkinä) silloin kun sitä tarjotaan.