Sivut

31. toukokuuta 2021

Ilo on siinä missä olet

Iloa on itse istutettu tuomi.

Laitanpas vähän kuulumisia, vaikka olen kirjoitellut samoista aiheista aiemminkin. Kuvioni noudattelevat vuodenaikoja, joten samat asiat toistuvat luonnollisesti vuodesta toiseen.  

No, sen verran uutta, että Otava-kustantamo otti yhteyttä. He haluavat tehdä Irti oravanpyörästä -kirjasta ääni- ja e-kirjan. Sehän minulle sopii, koska itsenäisesti olisin tuskin ryhtynyt moiseen hommaan. Olen iloinen, että olen onnistunut kirjoittamaan kirjan, jonka teemat ovat yhtä ajankohtaisia nyt kuin ilmestyessään 11 vuotta sitten. Taloudenhoito, rahojen käyttö, ruoan alkuperä, palstaviljely, omavaraisuus, elämän tarkoitus ja mielekkyys, terveys, luonnon monimuotoisuus, työn arvo, uusien asioiden opettelu…

Ääni- ja e-kirjojen pitäisi ilmestyä vuoden sisään. Paperisen kirjan oikeudet pidätin itselläni ja niitä voi edelleen tilata tämän blogin kautta sekä kirjakaupoista.

Toinen teknologiaan liittyvä uutinen on se, että Bloggerin Feedburner eli RSS-syöte toiminta päättyy heinäkuussa, eli se palvelu jonka avulla voi seurata milloin täällä blogissa on uusi päivitys, joten siirryin käyttämään follow.it:ia. Näkyy tuossa oikealla marginaalissa. Ainakin luulen, että sain sen asennettua oikein, kääk ja heh.

Talvellakin oli teknologiaan liittyvä probleemi, kun eräs blogini lukija ystävällisesti kertoi, että blogistani puuttui https-protokolla, jota käytetään tiedon suojattuun siirtoon. Käytännössä se tarkoitti sitä, että lukijat saivat erilaisia turvallisuusvaroituksia ja nettiosoitteen edessä oli lukon kuva, jonka päällä oli punainen viiva. Vaikka noudatin kaikkia ohjeita, en millään saanut blogiin HTTPS-uudelleenohjausta päälle ja riskinä oli, että koko blogi olisi kadonnut näkyvistä. Onneksi Valkohattu pelasti pulasta ja laittoi sekä blogin että tilauslomakkeen suojauksen kuntoon, kiitos! Menee kyllä joskus niin yli hilseen teknologia-asiat.  Eikä niin joskuskaan, heh. 

**

Kävin äänestämässä ja annoin tietysti ääneni lähiluonnon puolesta ympäristöasioiden osaajalle. Tulee mieleen poliitikko-kirjailija Osmo Soininvaaran vuosien takainen lausahdus Vihreiden vaalivaltista: ”Joka vuosi tulee uusia vihreitä äänioikeutettuja, ja kokoomuslaisia ja demareita kuolee.”😉

Palatessani äänestämästä kuuntelin Metsäradiota. Kannattaa kuunnella kuinka hyviä ajatuksia dosentti ja johtava ilmastonmuutosasiantuntija Tero Mustosella on:

”Jos ajatellaan, että miten todellisuuskuva muodostuu, niin jos ainoa paikka jossa metsän voi kokea on talousmetsä, niin silloinhan siitä jää paljon sivuun. Tämä (metsä) jossa nyt olemme, jossa on paljon lajeja ja moni-ikäisiä lajeja ja paljon lahopuuta metsän pohjalla on kuitenkin se todellinen metsä joka tänne jääkauden jälkeen on syntynyt ja ylläpitänyt sitä lajistoa, jonka takia suomalaisetkin ovat selvinneet tähän päivään asti. Talousmetsä ei valitettavasti tuota sellaisia terveyshyötyjä kuin vanha metsä. (…) Metsä on muutakin kuin euroja.”

Ohjelma on kuunneltavissa vielä 25 päivää. Haastattelu alkaa 22 minuutin kohdasta. Sen jälkeen tulee vielä Juha Laaksosen juttu kuinka, jos on juuri hommannut uuden mökin, kannattaisi tutustua omaan pihaan ennen kuin aloittaa puutarhatoimenpiteitä. 

Samasta kirjoitin Irti oravanpyörästä -kirjassa. Kannattaa hillitä itsensä ennen kuin alkaa kaadella puita tai perustaa nurmikkoa. Eli pitää toimia juuri päinvastoin kuin TV:n karmeissa pihan ”kunnostusohjelmissa”. Luonnontilainen runsas piha tarjoaa paljon enemmän iloa ja palautumista kuin kliiniseksi raivattu kiiltokuvapiha. 

Lemmikki on lempikukkani. Yhteen paikkaan pihaa kasvaa joka vuosi myös vaaleanpunaisia lemmikkejä.

**

Olen kertonut aiemminkin kuinka keväisin maasta työntyy esiin edellisen sukupolvien roskia. Ennen vanhaan ennen kierrätyksen aikoja ihmisillä oli tapana laittaa lasi- ja metallitavarat rakennusten alle. Vanhaa saunaa ja puuvajaa ei enää ole, mutta niiden kohdilta nousee vieläkin maan uumenista tavaraa. Tässä muutama tämän kevään löydöistä: Polycolor sävyteshampooputkilo ja jaffapullon korkki. Tällaiset löydöt ovat aina yhtä pysäyttäviä. Tekstit eivät ole haalistuneet eivätkä roskat muuttuneet, vaikka niiden täytyy olla 40–50 vuotta vanhoja.

Tällaiset kenkien jämätkin löytyivät. Kangasosat olivat maatuneet, mutta pohjaosat olivat vielä iskussa. Vetoketjun palakin on vielä tunnistettavissa. 


Nokian kumisaapas ja Palmrothin kenkä. Made in Finland – and Holland. Saattavat olla Mirja-isoäidin kenkiä, kun on niin pieni kengännumero.

Entisaikain ihmisten jätteet olivat loppujen lopuksi aika vähäisiä, silloin pakattiin paperiin ja pahviin ja käytettiin omia astioita. Toista se on tämän päivän roskien tuottaminen. On ahdistavaa katsella kaupoissa vaikkapa pelkästään maitohyllyjen muovisten purkkien määrää. Metrejä ja taas metrejä pitkiä muovirivistöjä joita täytetään päivittäin uusilla. Kaikkien purkkien määrä kerrottuna kaikkien kauppojen lukumäärällä, ei uskalla edes ajatella… Luin juuri viimeisimmästä Voima-lehdestä, että muovit, jotka on merkitty numeroilla 2 ja 5, voidaan kierrättää vain kerran. Muoveja 3, 4, 6 ja 7 ei voi kierrättää lainkaan vaan ne menevät polttoon. Keväällä MOT selvitti, että Fortumin laitokselta vain kolmasosa kotien muovijätteestä meni kiertoon, loput poltettiin.

Kyllä meidän olisi kovemmin yritettävä päästä muovin käytöstä eroon, kierrätys ei riitä.

**

Hyviä uutisia on se, että vuosittainen lupiininkitkemiskierrokseni pihalla on tuottanut huomattavan hyvää tulosta. Alkuvuosina lupiininjuuria kertyi kottikärryllinen, nyt löytyy enää yksittäisiä kasveja. Jätän ne pitkäksi aikaa aurinkoiseen paikkaan nääntymään, jonka jälkeen kompostoin ne. Paljon olisi maailmassa vieraslaji- ja muovintorjuntatyötä tehtävänä, ammattialoja ja töitä, joita ei vielä ole tunnustettu. Esimerkiksi lupiinien torjuntaan pitäisi palkata kokonaisia armeijoita päästäksemme siitä eroon.

Tältä näyttää edistys. Nahistumassa olevat lupiininjuuret.

Olen pätkinyt ja pilkkonut ennätyskasan puita tänä vuonna ja kasvimaakin on aika hyvällä mallilla. Ensimmäiset perunantaimet kurkistavat mullasta ja valkosipulit ovat polvenkorkuisia. Sadetta on piisannut ja heinät, kukat ja kaikki kasvavat niin mahdottomasti. Entisaikaan sanottiin, että kaikki mikä sataa ennen juhannusta sataa laariin. Toivotaan hyvää satokautta.

Kaikki tämä kevään ja alkukesän kukkiminen, vaihtelevuus ja joka puolelta henkivä energia, runsaus, vehreys ja uusiutuminen on niin kaunista. Ei tarvitse kuin hiukan kääntää katsetta niin näkee aina seuraavan iloa tuottavan asian. Ei tarvitse mennä mihinkään. Ilo on siinä missä olet. Suomessa, kahdeksan vuodenajan maassa, se on mahdollista. Toivon, että tämä korona-aika on tuonut ihmisille ymmärryksen siitä, että tavalliset paikat ja asiat voivat tuoda iloa. Ei tarvitse hinguta erikseen mihinkään. Oma asenne ja tarkkaavainen mieli tuo vaihtelun ja ihmettelyn ilon. 

Tämä oli sattumakuva, kun käänsin juuri kameraa oikealle. Sinitiaisperheen koti on omenapuun katveessa.

Sinitiaisilla on poikasten ruokinta menossa. Tässä siivotaan ja tuodaan poikasten ulostepussia pois.
 

Tässä kuunneltavaksenne onnellinen hetki toissayöltä kello kolme, oli vain yksi aste lämmintä. Suureksi riemukseni ruisrääkkä on asettunut tähän asumaan. Tällaista ääntä se pitää koko yön sekunnin välein. Täytyy olla ihmeellinen fysiikka, kestokyky ja äänielin, että pystyy tuohon ääntelyyn päivä- ja viikkotolkulla. Taustalta kuuluu satakielen, punarinnan, laulu-, musta- ja räkättirastaiden ääniä. Muut linnut nukkuivat vielä.

Eino Leinon Nocturne-runossa mainittu ruislintu tarkoittaa ruisrääkkää. Tiesittekö, että runon sanat on piilotettu Suomen passiin turvatekijäksi? 

Seuraavan runon myötä ihania kesäpäiviä!

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär’ elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino 

28. toukokuuta 2021

Auta suojelemaan Suomen luonnonmetsät

 

Vuosikymmenten ajan metsätalous on maalannut meille positiivista kuvaa Suomen metsien tilasta. Meille on kerrottu, että metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla, ja että metsät voivat hyvin. Yksi väitteistä on, että “metsää” on enemmän kuin koskaan. Väite pitää osittain paikkansa, sillä luonnonmetsiä hävittämällä ja niitä muokkaamalla ja ojittamalla tilalle on voitu istuttaa enemmän puita: on luotu puupeltoja. Mutta millä hinnalla? Luonnonmetsistä on jäämässä jäljelle vain muisto.

Metsien hakkuut ovat tutkitusti suurin uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa. Tästä meillä on todisteena myös yli 800 uhanalaista metsälajia. 

Suomen viimeiset luonnonmetsät tarvitsevat sinua. Allekirjoita vetoomus ja vaadi pääministeri Marinilta toimia luonnonmetsien suojelemiseksi.

Metsät ovat enemmän kuin puita. Metsät ovat kasveja, sieniä, eläimiä ja muita eliöitä. Metsät ovat täynnä korvaamatonta elämää, jota hakkuut köyhdyttävät ja tuhoavat. 

EU vaatii kaikkia jäsenvaltioitaan kartoittamaan ja suojelemaan kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät. Koska valtio tai metsäsektori eivät ole sitä tehneet, Greenpeace ja muut ympäristöjärjestöt tekevät sen heidän puolestaan.
Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitsemme vahvoja poliittisia päätöksiä, joilla kartoitetut metsät saadaan suojeltua. 

Mitä on tehtävä? 

Kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät on suojeltava monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Mitä poliittisia päätöksiä tämä vaatii?
  1. Luonnonmetsien suojelu valtion metsissä on turvattava suojeluohjelmalla ja Metsähallituksen omistajaohjauksella.
  2. Yksityismetsien suojelurahoitus on moninkertaistettava.
Allekirjoita vetoomus viimeisten luonnonmetsien suojelemiseksi. Greenpeace toimittaa vetoomuskirjeen Sanna Marinille lokakuussa 2021 ennen YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta.

20. toukokuuta 2021

Put your middlefingers up

Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Joku näkee, että männyn vuosikasvaimet ovat kuin oksien päissä olevia kynttilöitä. Minusta mäntyyn juuri syntyneet uudet versot ovat aina näyttäneet keskisormilta. Myhäilyttää ajatella, että männyt kapinoivat ja haistattavat elämän varjopuolille pitkät. 😀 Euroviisuedustajamme Blind Channelin laulun Dark siden sanoin: "Put your middle fingers up". Saa nähdä kuinka illan karsinnassa käy.

 

Eivätkö kerkät näytäkin ihan sormilta? ;)

Laitan tässä samalla muutaman uuden kuvan siitä kuinka edellisessä postauksessa mainitsemani kasvit ovat muuttuneet viikossa. Muistin vain osan mistä kaikista olin ottanut kuvia. Mahdottoman kaunista on joka paikassa ja tuomien tuoksu on huumaavaa. Kivoja kevät- ja kesäpäiviä kaikille!

Viimeinen hetki maistella vaahterankukkia ennen kuin ne alkavat muuttua "neniksi".

Saskatoonien kukinta on parhaimmillaan.

Mustaherukan kukat ovat huomaamattomia, mutta kun ne viimein noteeraa, ne ovat liikuttavan suloisia.

Tyrni kasvattaa jo lehtiä. Leppäkerttuja tuntuu olevan nyt kaikkialla.

Voi, kun saisi tuomen tuoksun kuvaan mukaan! Yksi ihanimpia tuoksuja mitä tiedän.

Tammikin on herännyt, huomentapäivää. Roikkuvat pitkät hedekukinnot kukkivat kohta.

Punaherukassa on mahdottomasti kukkia, onneksi on kimalaisia pölyttämässä. Suloinen surina kuuluu ympäri pihaa.

14. toukokuuta 2021

Elämänilo on luonnon seuraamisessa

(Kevät)aamuni alkavat aina samalla tavalla. Otan ison mukin täyteen teetä ja lähden pihalle katsomaan ja kuuntelemaan. Onko uusia lintuja saapunut, kuka laulaa ja missä, mikä kasvi kukkii ja mikä raottaa silmujaan. Saatan tehdä useammankin tällaisen ihailukierroksen päivässä, mutta aamukierros tuntuu tärkeimmältä ja nautinnollisimmalta. Silloin tiedostaa selkeimmin sen, ettei ole kiirettä mihinkään ja saa tehdä tärkeimmän ensin eli nauttia luonnosta. Elämänilo on luonnon seuraamisessa.

Sain ystävältäni viestin. Hän oli samanlaisissa puuhissa ja kiteytti aika hyvin tunnelmat, hih hih: ”Tänä aamuna menin nautiskelemaan aamiaiseni ulos ja siinä seuraillessa ja kuunnellessa, aamiaista särpiessä tuli sen kaltainen euforia päälle, että melkein ois voinu luulla nauttineen jotain Earl Grey:tä vahvempaa...”

Vaahterankukat aukesivat keskiviikkona ja puun ympärillä kuuluu mukava hyönteisten hyrinä.


Saskatoonin kukat aukeavat ihan näinä päivinä.


Mustaherukan kukat samoin.


Tyrnin kukinto
 


Keltavuokko

Se mitä teet nyt, luo tulevaisuutesi.

 

Tuomi

Saat enemmän sitä mihin keskityt.


Hevoskastanjan nuput ovat kiiltävän tahmeita.


Paju on tärkeä kevään kukkija, pelastaa monet hyönteiset ahdingolta.


Kuusi

Hengitä!


Heinäkuussa satelee runsain mitoin koivunsiemeniä tämän perusteella.


Tammi heräilee hitaasti.

Nokkaunet ovat hyväksi.


Luumunsilmut näyttävät pieniltä pepuilta.


Käenrieska

Ainoa todellinen asia on tämä hetki.


Punaherukka

Ihmeitä tapahtuu koko ajan.