Sivut

27. heinäkuuta 2012

Aamun ajatus

En tiennyt mitään, mutta oletin kaikenlaista enkä
tehnyt kerrassaan mitään vanhasta tottumuksesta. 

Olin hyvin onnellinen. 

-Nuuskamuikkunen

25. heinäkuuta 2012

Elämä saa olla kepeää ja hauskaa

Aloita jälkiruuasta. Seuraa sydämesi iloa!
Ulvo kuulle. Pidä eri värisiä sukkia.
Anna itsellesi lahjoja. Keinu kuun loisteessa.
Aja taksilla yksi korttelinväli. Luota elämään.
Nautiskele hitaasti. Yllätä itsesi.
Pukeudu aamiaiselle.
Puhu kukille ja odota vastausta.
Mene töihin yöpaidassa. Syleile puita.
Lähetä rakkauskirjeitä itsellesi.
Pane portaille puuroa menninkäisiä varten.
Punnitse itsesi aamuisin. Valitse valo.
Etsi hulluuttasi.
Kokeile. Pyydä sitä, mitä haluat.
Juhli valon paluuta. Kieltäydy pesemästä hampaitasi.
Istu takkatulen loimussa ja kerro tarinoita.
Juttele ventovieraiden kanssa. Anna anteeksi itsellesi ja muille.
Viskaa repustasi kivet pois. Juttele itseksesi.
Ota vastaan. Leiki!
Pidä omin lupinesi vapaapäivä.
Laula töissä. Päästä sisään. Rakastele heinäsuovassa.
Heitä tekemättömien töiden luettelo menemään.
Laula mukana, kun kuuntelet musiikkia.
Karta alennusmyyntiä. Pidä puseroa väärin päin.
Älä luovuta, vaan vaadi kaikkea. Telttaile pihalla.
Silitä kissaa. Arvosta kehoasi.
Juo auringonpaistetta.
Uskalla jotain uutta. Kävele paljain jaloin.
Ajattele, että sinulla on joka päivä lomaa
ja käyt työssä vain huviksesi.
Seiso myrskyssä meren rannalla.
Riko rutiineja. Älä pyydä lupaa.
Tee jotain mikä on mahdotonta.
Tulevaisuudessa on toivoa.
Maailmankaikkeus on mukava paikka.


Lähde: Bronsberg-Westlund (1999) Kuuntele itseäsi - vältä uupumus

23. heinäkuuta 2012

Kysyttyä: Mitä mieltä olet kissoista?

Kysymys: Heippa! Mitä mieltä Kaarina on kissoista? Hiiret ja rotat se kyllä pitää kyllä kurissa, mutta lintujen tappaminen saa minut mietteliääksi. Maaseudulla kissoja pidetään juuri noiden jyrsijöiden kurissapidon takia. Meillä on aina ollut kissa tai parikin. Mutta valtaavatko hiiret ruokavarastot ja makuusängyn, jos luovun kissan pidosta? Kokemusta?
Vastaus: Olen ollut aikoinani todellinen kissafani. Minulla oli kaksi kissaa neljäntoista vuoden ajan. Kissani olivat kaupunkilaiskissoja ja sisällä valtaosan ajastaan. Ulkoilutin niitä valjaissa. Kissat toivat silloiseen elämääni paljon iloa, lohtua ja seuraa.

Nyt maalla asuessani, kissattomana ihmisenä (olen päättänyt, etten ota lemmikkejä), vapaana kulkevat kissat (ja koirat) saavat minut raivoihini. Kotikissa eli kesykissa ei kuulu luonnonvaraisiin eläimiimme. Sen ei kuulu kulkea luonnossa vapaana. Kissa on petoeläin.  

Kissat tappavat vuosittain miljoonia lintuja pelkästään Suomessa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan kissat tappavat Ruotsissa noin 7 miljoonaa lintua vuodessa. Englannissa kissojen arvioidaan tappavan kesän aikana 27 miljoonaa lintua.  

Yksikin lintu on liikaa. Istuin kerran tässä tietokoneen ääressä kirjoittamassa, kun näin ikkunasta punarinnan poikasen hyppivän terassilla. Tulin siitä näystä tavattoman onnelliseksi. Olimme usean vuoden odottaneet että punarinnat pesisivät tontillamme. Viimein kävi niin onnellisesti. Punarinnat saivat kaksi poikasta maailmalle.  
Ihailin punarinnan poikasta, kun samassa nurkan takaa loikkasi kissa, hyökkäsi punarinnanpoikasen kimppuun ja tappoi sen. Seuraavana päivänä toinenkin punarinnan poikanen löytyi raadeltuna samoilta paikkeilla talomme alta. Vuosien odotuksemme – ja punarintojen koko kevään ja alkukesän työ, uurastus ja yritys jatkaa sukuaan (että jatkossakin olisi punarintoja) – oli muutamassa sekunnissa tuhottu. Tunsin vihaa kissanomistajaa kohtaan, joka ei piittaa pitää kissaansa kiinni.

Silloin tajusin kouriintuntuvasti miten valtavan paljon tuhoa pelkästään yksi kissa voi saada pienessä hetkessä (etenkin jos ne päivystävät lintujen ruokintalaitteen tai esimerkiksi oravan tai linnunpesän vieressä), saati koko vuoden tai kissan eliniän aikana. Ja täällä on kokonainen kulkukissojen kolonia, jotka täällä marssivat. Argh! 

Suomessa on lemmikkeinä yli 600 000 kissaa. Silti kissojen ekologiaa tunnetaan varsin vähän. Tutkijat Kaarina Kauhala ja Katja Holmala tutkivat lemmikkikissojen liikkumista ja selvisi, että ne kulkevat varsin kauas kotoa. Kissojen elinpiirien koko oli keskimäärin 94 hehtaaria ja ydinalueiden 14 hehtaaria.

Metsästyslaki määrittelee villiintyneen kissan rauhoittamattomaksi eläimeksi. Mikäli kissa hankkii säännöllisesti ravintonsa luonnosta, eikä se näytä liikkuvan oman pihan läheisyydessä, se voidaan tulkita villiintyneeksi. Villiintynyt kissa luetaan rauhoittamattomaksi eläimeksi, jonka eläinsuojelulain mukainen tappaminen on maanomistajan luvalla luvallista.
Käytännössä on kuitenkin hyvä riittävin toimin varmistaa, että kyseessä on todellakin villiintynyt kissa. Metsästyslaki kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen sakkorangaistuksen uhalla. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai valvonnassa. Vapaana luonnossa ilman valvontaa liikkuvan kissan voi pyydystää elävänä ja viedä kunnalliseen löytöeläinhoitolaan. Sieltä omistaja voi sen sitten hakea.
Ympäristöministeriö on luokitellut eri eläinlajeille ohjeelliset arvot. Mikäli kissa tappaa eläimen, omistaja on vastuussa lemmikkinsä teosta. Esimerkiksi punarinnan tappamisesta koituu kissanomistajalle 17 euron lasku, haarapääskyn tappamisesta joutuu maksamaan valtiolle 34 euroa, satakielestä 252 euroa, sisiliskosta 17 euroa, siilistä 101 euroa ja niin edelleen. Yksi kesäpäivä kissan perässä tietäisi sen omistajalle satasien, ellei tuhansien laskua.  

Hiiriä ja myyriä tulee alkutalvesta taloon, kylmän ajamana ja lämmön houkuttelemana, vapaana kulkevista kissoista huolimatta. Jousiviritteiset hiirenloukut ovat käytössä (kuolleet jyrsijät olen heittänyt lintujen ruokintapaikan alle, josta linnut suuresti ilahtuvat kovana pakkaspäivänä). Luonnosta löytyy jyrsijöille omat "vihollisensa" ilman luontoon kuulumatonta kissaakin. Esimerkiksi tuulihaukat, harakat ja varikset, ketut, kärpät ja pöllöt ja monet muut pitävät jyrsijäkannan kurissa.

Sairaanhoidollisesta näkökulmasta vielä sen verran, että kissa ulostaessaan (esimerkiksi kissanhiekkaan, puutarhaan, kasvimaalle, lasten hiekkalaatikkoon jne.) levittää toksoplasma-nimistä loista, joka on erityisen vaarallinen raskaana oleville naisille, mutta myös muille. Lisätietoa löytää Eviran sivuilta.

Jottei tästä syntyisi pelkästään kissavastaisuuskirjoitusta, käykää katsomassa mallikasta kissanpitoa Pientä piharemonttia-blogista. Annu pitää kissansa valjaissa ja rakentaa niille viehättävää kissatarhaa. Näin sen pitää olla. Hyvä Annu! :)

Eli yhteenvetona: kissat ovat tosi ihania ja mukavia – niin kauan kun niiden omistajat ovat viisaita.  ;)
 

16. heinäkuuta 2012

Terveisiä ryytimaaretkeltä!


Kesä menee kovaa vauhtia eteenpäin. Olisi vaikka minkälaisia blogipostausideoita muttei tarpeeksi malttia istua koneen ääressä toteuttaakseni niitä. Mutta jos nyt edes jostain kertoisi…

On jo kaksi viikkoa siitä, kun osallistuin Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen (Tysy) järjestämään ryytimaaretkeen. Saimme tutustua Ala-Pispalassa ja Tahmelassa sijaitseviin viljelyspalstoihin ja Kurpitsa-yhdistyksen toimintaan. 

Ryytimaan kohtalosta on kovaa vääntöä. Tampereen kaupunki haluaisi rakentaa viljelyspalstojen paikalle, kulttuurihistoriallisesti ja ekologisesti arvokkaalle alueelle, asuintaloja. Miten järkyttävä ajatus. Eikö luonnolla, maisemalla, kulttuurihistorialla, yhteisöllä ja ekologisuudella ole mitään arvoa?

Onneksi kaavoitukseen voi ottaa kantaa! Kaavoitussuunnitelmista voi jättää mielipiteensä ja se onkin yksi tärkeimpiä tapoja varjella luontoa ja omaa elinympäristöään, koska viranomaiset ja päättäjät eivät tunnu kovin kokonaisvaltaisesti asioista ajattelevan.

Ohessa kuvia ryytimaalta. (Oli sateinen päivä, tummahkoja kuvia.) Jos olette Tampereella päin liikkeellä, menkää ihmeessä tutustumaan alueeseen! 

Kurpitsayhdistys on kunnostanut tyhjillään olleen kaupungin omistaman vanhan vuokratalon, joka on ristitty Kurpitsataloksi. Se toimii viljelijöiden taukotupana ja kaikille avoimena kesäkahvilana ja pistäytymispaikkana. 

Kurpitsatalon vieressä on kolmen aarin mallikasvimaa, johon ohikulkijat voivat vapaasti tutustua. Näytekasvimaata viljellään hyödyntämällä viljelykiertoa, olkikatteen käyttöä, viherlannoitusta, ruutuviljelyä ja kumppanuuskasvien käyttöä (kasvit jotka vierekkäin kasvavina edistävät toistensa kasvua


Ryytimaiden välissä sijaitsee Tahmelan lähde. Aiemmin kirkasvetinen lähde (josta sai juomavettä) on muuttunut sameaksi, koska kaupunki päätti rakentaa lähteen viereen pengerryksen pyörätietä varten. Lähteen pohjaa ruopattiin ja satoja vuosia vanha sammalpohja avattiin. Nyt vesi on sameaa ja sieltä on löydetty ulosteperäisiä bakteereja. Tahmelan lähteen tilan muutos osoittaa miten herkkiä pohja- ja lähdevedet ovat ympäristön muutoksille ja erilaisille toimenpiteille.

Keväällä 2011 tehdyissä maaperätutkimuksissa maata ei voitu tutkia poraamalla, sillä riski osua paineisiin pohjavesialueisiin oli niin suuri. Tutkimustulokset osoittavatkin, ettei alue ole hyvää rakennusmaata. Sen sijaan palstaviljelyyn maa on erinomaista.

Mustaa multaa on paikoitellen kuuden metrin syvyydeltä! Voitteko kuvitella sellaista ihmettä?

Maa oli aivan tavattoman ravinteikasta, pehmeää - ja ihanaa.

Vitsikkäintä kaikessa on, että palstan vuokra on ainoastaan 10 e puolelta aarilta, 19 e aarilta (10 x 10 metriä = 100 neliömetriä) per kausi. Moni olikin vuokrannut monta palstaa, joita viljeli.

Erään palstaviljelijän laittama runokyltti.

Oi voi sentään, miten ihanan näköistä siellä olikaan!

Kuva ei tee oikeutta. Pispalanharju suojaa ryytimaata pohjoistuulelta.

Kuljimme palstojen välissä. Palstoja on noin kaksisataa.

Jokainen niistä on omistajansa näköinen taideteos.

Ihan pistää huokailuttamaan onnesta, kun muistelee sitä retkeä. Ihanaa, että tuollainen paikka on olemassa.

Taustalta näkee millaiseksi alue voisi muuttua, jos sinne rakennettaisiin kerrostaloja... Huh huh, mikä ajatus.

Kaupungissa jokainen luonnonalue on kullanarvoinen. Rakentaisivat ennemmin vaikka viisikymmentäkerroksisia taloja. Ylöspäin riittää tilaa, vaikka kuinka. Mutta ei. Aina pitää mennä sivulle päin ja vallata luonnolta alaa.

Alueella on yhteinen "puistotila", jossa voi kokoontua ja viettää yhdessä aikaa. Tässä lapsille rakennettu maja.

Kaikenlaista muutakin mukavaa ja jännittävää oli lapsille tarjolla.

Kasveista tehty Louhi Lohikäärme.

Jos osaa tarkasti katsoa näkee korkealla horisontissa Pispalanharjun toiselta puolelta siintävän haulitornin.
Oli kyllä tosi kiva retki. Kiitos Tysylle ja Kurpitsayhdistykselle.
Lisätietoa Kurpitsatalosta ja vuokrapalstoista löytyy Kurpitsatalon ja viljelijayhdistyksen sivuilta.
Samoin Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen toiminnasta löytyy googlaamalla.