Sivut

29. toukokuuta 2022

Ampiaisista, polttopuiden kuivumisesta ja keväthaihdunnasta

Perinteiseen tapaan yritän pysytellä mahdollisimman paljon pois internetistä kevät- ja kesäaikaan, joten postauksia tulee harvoin.

Mutta laitetaan nyt tällainen ajankohtainen asia ampiaisista, polttopuiden kuivumisesta ja keväthaihdunnasta.

Sitä ennen haluan kuitenkin kiittää kaikkia teitä ihania rakkaita ihmisiä tuestanne, kirjatilauksistanne ja kannustavista viesteistänne ja tsempeistä! Monia tuttuja on vuosien takaa, tuntuu kuin meillä olisi oma heimoyhteisö jotka pidämme yhtä ja ajattelemme samalla tavalla. Se lämmittää ja lohduttaa mieltä valtavasti. Emme ole yksin vaan kuljemme yhdessä ja meitä yhdistävät luonto ja monet näkymättömät siteet. Viestinne ovat ilahduttaneet. Olette kertoneet miten paljon odotatte kirjan ilmestymistä ja sen ansiosta minäkin olen alkanut odottaa sitä, vaikka kirjan julkaisu ja sen saama vastaanotto aina jännittää. Kiitos! 💗💗💗

**

Ampiaiskuningattaret ovat viimein lähteneet liikkeelle. Kuningattaret heräävät talvihorroksestaan näillä leveyspiireillä yleensä toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla aina vähän myöhemmin keväällä kuin esimerkiksi kimalaiset tai mehiläiset. Tämän tietäen minulla on aina pieni kilpajuoksu polttopuukasani liiteriin heittämisen kanssa.

Tässä kuningatar on aloittanut pesän rakentamisen. Se aloittaa tekemällä tuollaisen pääjuonteen, jonka varassa pesä roikkuu.

Toivon, että puut kuivuisivat tuulessa ja auringossa keväthaihdunnan ansiosta ennen ampiaiskuningattarien heräämistä, jotta ehtisin saada puut liiteriin ennen kuin kuningatar tekee pesänsä siihen. Ampiaiskuningattaret ovat viehättyneet puukasoista. Kaikki on hyvin jos ehdin saada puut suojaan, ampiainen saa rauhassa pesiä liiteriin. Kesällä puita ei niin tarvitse. Ne vähän mitä tarvitsee saa helposti pinon päältä, ampiaispesä on kasojen uumenissa. Syksyllä pesä joka tapauksessa autioituu, joten silloin enää ei aiheudu kummallekaan osapuolelle haittaa.

Kuningatar on muninut valkoisen munan heti kun ensimmäinen kenno valmistuu. Se yrittää saada nopeasti apuvoimia. On rankkaa samanaikaisesti yksin rakentaa, munia ja ruokkia toukkia.

Kuningatar on lähtenyt hakemaan lisää puukuitua ja pesän alku jää odottamaan.

 

Tänä vuonna sain puut ajoissa ja kuivana liiteriin joten iloni on ylimmillään. Viime vuonna ampiainen ehti aloittaa pesänrakennuksensa ensin. Sellaisina vuosina kun niin käy, kuorin puita isosta kasasta pikku hiljaa ja varovasti. Se onnistuu ihan hyvin, kun tietää missä pesä on ja liikkuu rauhallisesti. Pesän ympärille jätän kasan, suojavyöhykkeen, johon en koske ja se jää yhden kesän hyönteishotelliksi. Ampiaiset asuttavat samaa pesää vain yhden kesän, joten syksyllä pesän tyhjennettyä voi jatkaa polttopuiden suojaan laittamista.

Viime kesän hyönteishotelli. Ampiaiset saavat rauhassa asuttaa jäljelle jäänyttä puukasaa.


Punainen nuoli osoittaa mistä kolosta ampiaiset menivät sisään.

Kurkistus puiden uumeniin näyttää luiskan ja aukon mitä pitkin ampiaiset menevät pesään.


Pesä hiljeni kuuman kesän takia tavallista aikasemmin jo elokuun puolivälissä. Purin polttopuita pesän päältä nähdäkseni mitä sieltä löytyy.

Kuinka ampiaiset saavat kiinnityskohdista niin kestäviä?!

 Pesä on lopulta vain kahdessa polttopuussa kiinni, mutta lujasti.

 

Aina yhtä ihmeellinen taidonnäyte.

Eli yhteenvetona:

  • Vaali ampiaiskuningattaria. Kuningatar on tuhansien ampiaisten elinehto. Jos tapat kuningattaren tai tuhoat sen aloittaman pesän, tuhoat samalla tuhansia ampiaisia.
  • Kuningatar on ainoa joka on jäänyt viime kesän yhdyskunnasta henkiin. Kuningatar on paritellut koiraiden kanssa edellisenä kesänä ja sen ruumiissa on säilössä tuhansia mikroskooppisen pieniä siittiöitä joita se pitää hengissä elimistössään pitkälle seuraavaan kesään. Koiraat ja työläiset kuolevat aina kesän jälkeen.

 

  • Keväällä kuningatar rakentaa yksin pesään ensimmäiset muutamat kymmenet kennoa. Se munii jokaiseen yhden munan. Niistä tulee toukka- ja kotelovaiheen jälkeen ensimmäiset työläiset (noin kuukauden päästä). Vasta silloin kuningatar saa huoahtaa ja keskittyä pelkkään munimiseen, kun työläiset alkavat hoitaa rakennus- ja ruokintahommia. Tämä kuva on otettu eräänä epäonnisena keväänä, kun en havainnut puukasassa ollutta pesää. Kyllä silloin harmitti.  
  • Kuningatar munii tietyssä vaiheessa kesää uusia kuningattaria, jotka lähtevät parittelulennolle koiraiden kanssa varmistamaan ensi kesän suvun jatkamisen. Loppukesästä pesään jäänyt kuningatar lakkaa munimasta, kun ruokaa kuten saalistettavia hyönteisiä on luonnossa vähemmän. Siksi loppukesästä on tavallista että ampiaisia näkee tavallista enemmän juomalasien kimpussa. Siinä etsitään viimeisiä ravintomahdollisuuksia ja monet näistä ampiaisista ovat jo hylänneet pesänsä ennen kuin kuolevat.

  • Ampiaispesä on Suomessa siis aina yksivuotinen. Uusi kuningatar talvehtii maan- tai puunkolossa ja alkaa keväällä rakentaa uutta pesää aivan alusta. Toisin sanoen vanhat pesät rakennusten yläpohjissa ovat vaarattomia - ja koristeellisia. Kuva on aitan katosta. Joskus tintit löytävät aittaan, ne tykkäävät repiä pesät auki ja tutkia löytyisikö syötävää.
  •  Pesiä ei kannata koskaan hävittää tavan vuoksi tai turhaan. Ampiaisia tarvitaan! Ne ovat olennainen osa pölytystä, hyönteistorjuntaa ja ravintokiertoa.  
  • Kunnioita ampiaisia, mutta älä turhaan pelkää niitä. Ampiaiset eivät ole kiinnostuneita ihmisistä, kunhan et häiritse niiden pesää. Ampiaiset jotka hakeutuvat ruokalautasille tai laseihin etsivät ruokaa. Malta mielesi, jätä huitomatta ja ole liikkumatta niin voit nähdä kuinka ampiainen leikkaa ateriastasi palan tai hörppää juomasta ja lähtee tekemättä sinulle mitään.

  • Jos et halua olla ampiaisten kanssa tekemisissä, jätä hajuvedet laittamatta ja pidä juomiesi päällä kantta.
  • Vielä puista ja niiden kuivumisesta: Jos tekee google-haun polttopuiden kuivumisesta, annetaan monissa linkeissä virheellistä tietoa ja väitetään, että puun kuivattamisen kannalta paras aika olisi huhti–syyskuu. Kuivuminen on kovin huonoa enää syyskuussa. Haihdunta ja kuivuminen on voimakkainta maalis-kesäkuussa. Heinä-elokuussa ilmankosteus nousee, eikä kuivuminen ole enää ollenkaan samanlaista. (Tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi matot kannattaa pestä viimeistään nyt, jos sellaista touhua harrastaa.) Puita ei pidä kaataa kesällä, koska silloin niissä on jo nestekierto eivätkä ne kuivu hyvin. Ennen kaikkea kesällä pitää antaa eläimille pesimisrauha, silloin ei pidä kajota puihin! Pesät ovat tarkoituksella huomaamattomia, ei niitä raivausintoinen havaitse. Malttia muutenkin puiden kaatamiseen. Puiden kasvaminen on vienyt vuosikymmeniä. Monesti puu kaadetaan hetken päähän pälkähdyksestä ilman että pysähdytään miettimään sen seurauksia. Emme tarvitse elinympäristön ankeuttajia vaan säilyttäjiä ja vaalijoita. 

    Elonkirjorikasta kesää kaikille! 😍

     

Tällaiselta näyttää puuliiterissä sijainnut pesä syksyllä, kun pesä on hylätty, ympäriltä on otettu jo polttopuita ja pesä revennyt. Kenellekään ei ole aiheutunut harmia. Kuolleet ampiaiset ovat lintujen energiana ja muussa kierrossa ja uudet kuningattaret ovat jo horroksessa piilopaikoissaan ja saattavat uneksia seuraavan kesän urakoista.



Lue myös tämä postaukseni ampiaisista: Näiden syiden takia sinun pitäisi arvostaa ampiaisia eikä pelätä tai vihata niitä.