5. kesäkuuta 2022

Näiden syiden takia sinun pitäisi arvostaa ampiaisia eikä pelätä tai vihata niitä

 

Sain pyynnön kirjoittaa edellistä postausta tarkemmin siitä, mikä ampiaisten tehtävä maailmassa on, joten tässä on jatko-osa edelliseen kirjoitukseeni. Ampiaisia vihataan paljon. Niiden ajatellaan olevan hyödyttömiä. Sen vuoksi ne saavat ihmisten vihat ja väärinymmärryksen päälleen. Usein kohtaamiset päättyvät ampiaisten kannalta huonosti.

Pähkinänkuoressa: Ampiaisilla on merkittävä rooli ekologisen tasapainon ylläpitämisessä. Ne ovat täysin välttämättömiä ja korvaamattomia. Ne muun muassa:

  • pölyttävät.
  • ovat tärkeitä saalistajia.
  • ovat toisten lajien ravintoa.
  • kierrättävät ravinteita ja ovat osa hajotustoimintaa.
  • pitävät yllä terveyttä ja ekologista tasapainoa.
Sitten aiheesta vähän laajemmin:
  1. Aikuiset ampiaiset syövät makeita nesteitä kuten kukkien mettä. Samalla niihin tarttuu siitepölyä ja ne osallistuvat pölytykseen. Ampiaiset eivät ehkä ole aivan yhtä tehokkaita pölyttäjiä kuin kimalaiset ja mehiläiset, mutta maailmanlaajuisen hyönteiskadon vuoksi niiden merkitys kasvaa entistä suuremmaksi. 
  2. Aikuiset ampiaiset ovat siis kasvinsyöjiä, mutta niiden toukat tarvitsevat liharuokaa. Tämän vuoksi ampiaiset saalistavat kaikenlaisia selkärangattomia kuten kärpäsiä, toukkia, kirvoja ja kovakuoriaisia, joista moni luetaan maataloudessa tuhoeläimiksi ja vahingollisiksi ihmisten satokasveille. Ampiaiset ovat siis ”tuholaistorjujia” tai paremminkin ekologisen tasapainon ylläpitäjiä. "Tuholainen" on vain ihmisen arvottama nimitys joillekin lajeille.
  3. Esimerkiksi ilman ampiaisia maailmamme olisi täynnä kärpäsiä (jotka puolestaan levittävät taudinaiheuttajia). Tasapaino katoaisi. Ihmiset käyttäisivät myrkkyjä entistäkin enemmän, kun mikään ei estäisi tuhohyönteisiä lisääntymästä ruton lailla. Torjunta-aineet ovat tuhoisia ja vaikuttavat laajasti koko elonkiertoon. Meidän on päästävä myrkyistä eroon eikä lisättävä niiden käyttöä. Ampiaisten arvostuksen lisääntyminen on yksi keino myrkyttömämpään maailmaan. 
  4. Ampiaisten merkitys ”tuholaistorjunnassa” on erilainen kuin esimerkiksi lintujen tai nisäkkäiden merkitys. Linnut ja nisäkkäät lisääntyvät hitaasti. Ampiaisten elinkierto on lyhyt ja sen vuoksi ne pystyvät reagoimaan saaliseläinten määrän lisääntymiseen nopeasti.   
  5. Ampiaiset ovat osa ns. puhtaanapitolaitosta. Ampiaiset ovat ensimmäisenä kuolleiden kalojen tai raatojen kimpussa ja estävät ongelmia joita raatojen kertymisistä aiheutuisi. Ampiaiset leikkaavat vahvoilla leuoillaan paloja irti ja vievät ne toukilleen. Toukka antaa vastineeksi aikuiselle sokeri- ja valkuaisainepitoisen pisaran. Tämä ravinnonvaihtoilmiö (trofallaksi) on ampiaisyhteiskunnan koossapitävä voima. 

  6. Aikuiset ampiaiset tosiaan osallistuvat pölytykseen etsiessään makeita nesteitä itselleen ravinnoksi. Makeanhimossaan ampiaisia näkee usein sokeripitoisten ja mädäntyvien hedelmien ja marjojen parissa maassa, pensaissa ja puissa. Näin ampiaiset osallistuvat hajotustoimintaan ja pitävät ravinteet kierrossa. 
  7. Tästä päästään ampiaisten mikroskooppisen elämän merkitykseen. Kypsissä ja mädäntyvissä marjoissa on luonnonhiivaa. Luonnonhiivan käytöksestä tiedetään vähän. Saccharomyces cerevisiae -hiivasieni on olennainen esimerkiksi leivän, oluen ja viininvalmistuksessa. Vasta joitain vuosia sitten havaittiin, että ampiaiset syödessään hiivapitoisia viinirypäleitä vaikuttavat viininvalmistukseen olennaisella tavalla. Hiivasieni säilyy talvehtivan kuningatarampiaisen mahassa ja sen lisäksi hiivasienistä muodostuu ainutlaatuinen muoto, jota ei muuten syntyisi. Keväällä kuningataren herättyä ja pölyttäessä kukkia ja ruokkiessa toukkia, se siirtää hiivasientä kukkiin ja toukkiin ja sitä kautta se leviää hedelmästä toiseen. Ampiaisten merkitys mm. viininvalmistukseen (ja moneen muuhun asiaan) on suurempi kuin tällä hetkellä käsitämmekään.

  8. Arviolta 75 % ihmisten satokasveista ovat hyönteispölytteisiä. Ilman pölyttäjiä meillä ei olisi omenoita, mustikoita, puolukoita, vadelmia, herukoita, päärynöitä, persikoita, rypäleitä, tomaatteja. Ei olisi kahvia eikä kaakaota (=suklaata) eikä paljon muutakaan, kuten puuvillaa tai pellavaa (=vaatemateriaaleja). Kaikki jäisi tuulipölytteisten kasvien varaan. Ihmisten olisi itse alettava pölyttämään kukkia pikkuruisten pensseleiden kanssa. Kyllä huonoa olisi. 
  9. Ampiaiset jakavat pesänsä toisten kanssa. Moni hyönteinen elää ampiaisten pesissä, munii ampiaisten pesiin ja jättää jälkeläisensä ampiaisten hoidettaviksi. Toiset lajit, ihmisten tavoin, ovat monella tapaa riippuvaisia ampiaisista. 
  10. Ampiaiset siis syövät toisia hyönteisiä, mutta myös ampiaiset ovat monien eläinten ravintoa. Ampiaisten mustakeltakirjava varoitusväri ei tepsi kaikkiin saalistajiin. Ampiaiset, niiden toukat ja kotelot ovat merkittävä proteiininlähde monille lajeille. Ampiaisia syövät esimerkiksi mehiläishaukat, ketut, mäyrät, karhut, näädät, jyrsijät kuten päästäiset ja hiiret, matelijat ja petokärpäset. 

  11. Mehiläishaukan lisäksi linnuista ampiaisia syövät ainakin talitiainen, mustarastas, harakka ja muut varislinnut, kottarainen, kirjosieppo ja pääskyt. Varmaankin kaikki hyönteissyöjälinnut voivat syödä ampiaisia, jos saavat siihen tilaisuuden. Pääsääntöisesti ne suosivat ei-myrkkypistiäisiä eivätkä pidä ampiaisia pääruokalajeinaan, mutta linnut ovat opportunisteja ja voivat syödä yksittäisiä ampiaisia jos tilaisuus tulee. Linnuilla on omat tekniikkansa ampiaisten syömiseen jolla ne eivät tule pistetyiksi. Ne voivat esim. hakata ampiaista oksaa vastaan. Mehiläishaukka menee suoraan pesälle ja ottaa toukkakennoja mukaansa. Haukan silmiä ympäröivät sulat ovat suomumaisia jotka estävät pistoja. 
  12. Tutkijat tekevät lääketieteellisiä tutkimuksia, joissa selvitetään voisivatko ampiaisten myrkyn ja syljen antibioottiset ominaisuudet auttaa kehittämään uusia lääkkeitä. Arvellaan, että ampiaistenmyrkky saattaisi auttaa syövän hoidossa. 
  13. Vaikkemme aina tietäisi, mikä tehtävä kullakin lajilla on, jokaisella lajilla on itseisarvonsa. Jokainen on merkityksellinen ihan sellaisenaan. Onhan ihmiselläkin itseisarvo, vaikka aiheutamme loputtomasti harmia ja epätasapainoa planeetallamme. Miksei sitten eläimilläkin olisi, jotka ylläpitävät ekologista tasapainoa. Luonnossa kaikilla on tarkoitus eikä mikään ole turhaa, vaikka me emme sitä tarkoitusta ymmärtäisikään. On lukemattoman määrä asioita, josta emme tiedä emmekä osaa aavistaa. Meidän olisi korjattava tekemämme vahingot ja varjeltava tulevaisuutta.

Edellisvuoden pesä kaarisahassa vasemmalla. Sen oikealla puolella on uuden pesän alkua, mutta rakentaminen on jäänyt syystä tai toisesta kesken.

Toivottavasti ihmiset oppivat ymmärtämään paremmin luonnon kokonaisuutta, jolloin on helppo arvostaa ekosysteemien jokaista osasta. Ampiaiset ovat yhtä kiehtovia kuin perhoset tai kimalaiset, jos vain pääsemme ennakkoluulojemme ja pelkojemme yli ja annamme niille mahdollisuuden. 
 
Jos pelkäät ampiaisia, älä tapa niitä. Koeta estää ja karkottaa ampiaisia, anna niille elämisen mahdollisuus. Mieti ensin miten olet omalla käytökselläsi houkutellut niitä paikalle ja poista aiheuttamasi tekijät. Aina pesää ei tarvitse rikkoa ja hävittää vain koska niin on aina tehty. Pesäyhdyskunta elää vain lyhyen hetken, ehkä voit karttaa ko. aluetta sen muutaman kesäkuukauden ajan. Ampiaiset ansaitsevat kunnioituksemme.

Kuvien työkaluihin on kajottu vasta sitten kun ampiaispesä on tyhjentynyt.