15. maaliskuuta 2024

Luontohavainnointi on paras lääke maailmantuskaan

Ja niin kevät ja valo ovat täällä, mihin talvi hujahti? Laulujoutsenia lentää ristiin rastiin sulapaikkojen väliä, ja etelään päin olevien puiden juurilta on lumi sulanut. Vanha sanonta ”maaliskuu maata näyttää” pitää aina paikkansa. Kahden viikon hankikanto kesti eilisiin sateisiin asti. Liikkuminen oli helppoa verrattuna upottaviin hankiin. Tai liukkauteen, polut ja tiet ovat pitkään olleet kuin luistinratoja! On ollut helpompi kiivetä hangille ja kulkea turvallisemmin niiden kautta.

Basilikat pilkottavat jo mullasta, ja nyt nousukuun aikaan aion kantaa laventelit maakellarista talvehtimasta aurinkoiselle ikkunalle heräilemään. On mukavaa, kun laventelien kasvattamista ei tarvitse aloittaa joka vuosi alusta.

Maaliskuun tehtäviini kuuluu tuhkien seulonta. Kerään talteen kaikki lämmityskauden aikana kertyneet tuhkat. Seulon niistä kekäleet erikseen puunistutushommia varten ja palautan tuhkat takaisin metsään ripottelemalla ne lumen päälle. Minulle on tärkeää palauttaa metsälle edes hieman sitä hyvää, mitä olen siltä saanut. Seuloessa tulee seistyä pitkään paikallaan, mutta se on kuitenkin mukavaa ulkona olemista, ja koko ajan saa seurata ympärillä olevaa elämää.

Eläinten elämästä ja käyttäytymisestä oppii niin paljon, kun vain viettää aikaa niitä hiljaa seuraten ja tarkkaillen. Samalla kun tuhkakasat kohoavat (kannattaa valita tyyni päivä, etteivät tuhkat lennä taivaan tuuliin) voi seurata esimerkiksi miten naakat tervehtivät pihalle saapuvia toisia naakkoja. Neuvotteluja koloista käydään pitkään ja hartaasti. Asemasta parvessa mitellään ja samanväkiset naakat painivat ilmassa ja maassa.  

Voi miettiä aikooko sinitiainen tehdä lepässä olevaan pönttöön pesän tänä vuonna, kun se tutkii sitä niin tarkasti. Tai onko talitiainen varannut luumupuun vieressä olevan pöntön kuten viimekin vuonna. Talitiaisilla on mitä erilaisimpia hurmausääniä, kun ne piirittävät naaraita. Keltasirkut tapailevat jo säkeitään. Englanninkieliset lintujen ystävät ajattelevat keltasirkun laulavan: “A little bit of bread and no cheese”, ruotsinkieliset ajattelevat sen laskevan muniensa määrää pesässään: " Ett, två, tre, fyra, fem, sex, SJUU-uu". Varis on viimein intoutunut vetämään viittä, talvella se raakkuu vain kaksi tai kolme kertaa peräkkäin. Innokkaat koirasoravat kulkevat naaraiden tuoksujen perässä, mutta kantavia naaraita ei enää kiinnostaisi, kun pitää löytää rauhaisa paikka ja materiaaleja poikaspesää varten. Puissa käy aika juoksu ja ärhentely.

On oltava korvat höröllä myös kauempana olevista tapahtumista. Kun varis huutaa kilometrin päässä, pihan eläimetkin havahtuvat ja järjestäytyvät parempiin tarkkailuasemiin. Kun on tarkkana, huomaa korppien kantavan nokassaan jo pesäaineita. Huomaa, mistäpäin tuuli yltyy (tällöin on lopetettava tuhkan seulonta) ja miten tuuli vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Usein meno hiljenee, koska tuuli lisää saalistajan mahdollisuuksia ja eläinten on keskityttävä tarkemmin. Usein saalistajan läheisyydestä ei kerrokaan varoitusäänet vaan täysi vaikeneminen. Kun pihapiirin laulu loppuu kuin seinään, jotain on meneillään. Sitten täytyisi vaan oivaltaa, mitä.

On ihanaa, kun eläinten kaikki voimat eivät mene vain energian säästämiseen. Selviytymisen ja ruoan etsimisen ohessa on päivänvaloa jo muuhunkin, kuten sopivien pesäpaikkojen puolustamiseen (monilla ne on ollut varattuna jo viime vuodesta ja niitä pidetään silmällä läpi talven) ja puolison valintaan, ellei sellainen ole ollutkin koko ajan jo rinnalla.

Tutkimuksin on osoitettu, että linnuston runsaus lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä. Aina kai tarvitaan tutkimuksia ennen kuin ihminen uskoo itsestään selviä asioita. Luonnonäänten on todettu kohentavan mielialaa ja auttavan palautumaan stressistä. Vähäinenkin lintujen laulu vähentää ahdistuneisuutta ja vainoharhaisuutta. Monipuolinen lintukuoro vähentää masentuneisuutta. Liikenne ja muut urbaanit äänet saavat ihmiset pysymään varuillaan, mutta linnunlaulu, tuulen humina ja veden solina tuovat turvallisuutta.

Joten kuulokkeet pois ja korvat hörölle! Parempaa lääkettä maailmantuskaan ei olekaan kuin linnunlaulu. Prime time -kuunteluaika on tästä kolme kuukautta eteenpäin. Juhannuksena alkaa jo hiljetä, kun emot ruokkivat poikasiaan.   

7. maaliskuuta 2024

Ympäristökriisi on nuoren mielenterveyden kriisi – Kohdataan se yhdessä

 

Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista.

Kohdataan ympäristökriisi yhdessä -kampanjan tavoitteena on tehdä nuorten huolet näkyviksi, haastaa aikuiset kohtaamaan ne ja vakuuttamaan nuoret, ettei heitä jätetä yksin ympäristöhuoliensa kanssa. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.

Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke kysyi syksyllä 2023 nuorilta sosiaalisen median kanavissaan nuorten tulevaisuuden näkymistä. Vastaukset olivat pysäyttäviä. Moni vastaajista ei usko, että maailmaa voidaan enää pelastaa. ”Ihmiskunta on tuhoon tuomittu”, totesi eräs kyselyyn vastaaja. Vastaukset mukailevat aikaisempia tutkimuksia ympäristökriisin aiheuttamista huolista nuorilla.

Nuorten huoli ei ole tuulesta temmattua. Ilmaston lämpeneminen, lajikato, luonnonvarojen ehtyminen, sodat ja muut tulevaisuuden kriisit ja uhkakuvat tulevat vaikuttamaan merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuuteen.

Kohdataan ympäristökriisi yhdessä -kampanja on aktiivinen 4.–17.3. ja siihen voi osallistua jakamalla kampanjaviestiä sosiaalisessa mediassa sekä olemalla läsnä nuorelle, jolle maailman tilanne aiheuttaa ahdistusta.

 


Ympäristökriisi ja tulevaisuuden kauhut herättävät monenlaisia tunteita meissä kaikissa, ja nuori voi kokea itsensä pieneksi ja voimattomaksi suurten ympäristöongelmien edessä. Kokemus voi olla jopa musertava.

Kohdataan ympäristökriisi yhdessä -kampanja haastaa aikuiset kuuntelemaan näitä huolia. 

Kuunnellaan ja ollaan läsnä.



#ympäristökriisi #ympäristötunteet #mielenterveys 

Ympäristö ja tulevaisuus mielessä (2023–2025) -hanketta toteuttavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Tunne ry ja Nyyti ry ja sitä rahoittaa STEA.

 

23. helmikuuta 2024

Taiteilijoiden metsävetoomus

Kuulun siihen yli 1 600 taiteilijan joukkoon, joka on hyvin huolissaan metsiemme käytöstä ja luonnon köyhtymisestä. Taiteilijoiden metsävetoomus luovutettiin hallitukselle joulukuussa.

Nyt vetoamme avoimella kirjeellä suoraan metsäyhtiöiden johtoon ja vaadimme yhtiöitä lopettamaan puun ostamisen luonnonmetsistä. Päätös olisi helppo tehdä, sillä talousmetsistä ei ole Suomessa pulaa. Luonnonmetsistä on sen sijaan jäljellä enää sirpaleita.

Jaa taiteilijoiden avoin kirje sosiaalisessa mediassa. Instagram  Facebook

Vain yhteistyöllä saamme viimeiset luonnonmetsät suojeltua, kiitos! 

                                            --    

Taiteilijoiden metsävetoomus

Olemme huolestuneina seuranneet omana elinaikanamme elonkirjon köyhtymistä. Keskeinen syy lajikatoon on luonnolle jätetyn tilan kutistuminen pieniksi saarekkeiksi. Haluamme, että maamme luonnonvarojen käyttöön suhtaudutaan vastuullisesti. Jo nyt jää sukupuuttovelkaa lastemme kannettavaksi, mutta tilanteen paheneminen voidaan vielä estää.

Luonnontilaisten metsien määrä Suomessa on olemattoman pieni. Niiden lisäksi tarvitsemmekin suojeluun myös talouskäytössä olleita varttuneita metsiä sekä kaikki vanhat metsämme. Vain siten meillä on tulevaisuudessa riittävästi monimuotoisuutta ylläpitäviä metsäekosysteemejä.

On hienoa, että Suomen hallitus on luvannut suojella jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät. Hallituksen asettama työryhmä valmistelee parhaillaan kansallisia kriteereitä suojeltaville metsille. 

Luontopääoman ja monimuotoisuuden merkitys taloudelle on maailmanlaajuisesti jo ymmärretty. Suomalainen metsäteollisuus on kuitenkin halunnut pitää kiinni suurista hakkuumääristä ja pyrkii sen vuoksi vaikuttamaan suojeltavien metsien kriteereihin. Pelkona on, että luonnontilaisen ja vanhan metsän määritelmät tehdään niin tiukoiksi, ettei suojeltavaa juurikaan löydy. Tämä johtaisi arvokkaiden metsien hakkuuisiin ja luontopääoman rappeutumiseen.

Suojeltavien metsien kriteerejä ei voi tehdä teollisuuden vaatimusten pohjalta, vaan niiden on perustuttava uusimpaan ekologiseen tutkimustietoon. Vain siten voimme hillitä luontokatoa.

Vallitsevana elinympäristönä metsä ylläpitää monimuotoisuutta, hiilivarastoa, metsään kiinnittynyttä kulttuuriamme ja luontosuhdettamme. Meidän on yhteiskuntana huolehdittava siitä, että talouden ohella myös nämä tarpeet turvataan.

 

Vaadimme, että:

Luonnontilaisten ja vanhojen metsien määritelmässä varmistetaan kaikkien jäljellä olevien  suojelullisesti arvokkaiden metsien tiukka suojelu.

Metsien ikä määritetään puuston vanhimman ikäluokan mukaan valtapuuston keski-iän sijaan.

Uhanalaisen tai vanhan metsän lajiston esiintyminen katsotaan painavaksi suojelukriteeriksi.

EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämä 10% tiukka metsiensuojelu toteutetaan maakunnittain Luontopaneelin*  ehdotusten mukaisesti: 

Etelä-Suomessa se tarkoittaa kaikkien olemassa olevien suojelemattomien vanhojen metsien eli 404 000 hehtaarin suojelua ja lisäksi on suojeltava 471 000 hehtaaria muuta metsämaata. 

Pohjois-Suomessa se tarkoittaa kaikkien olemassa olevien suojelemattomien vanhojen metsien eli

407 000 hehtaarin suojelua ja lisäksi on suojeltava 176 000 hehtaaria muuta metsämaata, jotta 10 prosentin tiukan suojelun tavoite täyttyy. 

Suojellaan välittömästi valtion omistamat Luonnonmetsätyöryhmän ja Luonnonmetsät Sapmi-työryhmän kartoittamat ja esittämät 360 000 hehtaaria metsää. Sekä kaikki Metsähallituksen itse säästökohteiksi määrittämät alueet. 

 

*Luontopaneeli on Ympäristöministeriön nimittämä eri tieteenalojen kuten ympäristötieteiden, ekologian ja biodiversiteettitutkimuksen huippuosaajista koostuva elin, jonka tehtävänä on koostaa ja tuottaa luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevaa tieteellistä tietoa Suomen päätöksenteon tueksi.