17. kesäkuuta 2021

Näin estät lintujen lentämisen ikkunaan

Sain tällaisen kysymyksen, jonka innoittamana kirjoitin seuraavat ohjeet.

Kysymys: Onko joku hyvä idea millä vois estää lintujen lentämisen ikkunaan. Meillä erityisen ongelmallinen on ikkuna, joka on kapea ja reilun metrin korkea. Kaihtimet edessä ja verho, eli ei heijasta läpi toiseen ikkunaan. Ikkuna etelään päin. Aamupäivällä/puolen päivän aikaa valitettavan usein lintu lentää päin. Viimeksi kuoli punatulkkunaaras, ja yhden ainoan punatulkun olen 7 vuoden aikana tontilla edes nähnyt. Myös käpytikka ja sinitiaisia, sekä kirjosieppo kokenut kohtalonsa tähän ikkunaan.

Vastaus:

Ikkunat ovat yksi pahimmista vaaran paikoista linnuille ja yleisimpiä kuolinsyitä. Arvioidaan, että vuosittain Yhdysvalloissa kuolee noin miljardi lintua ikkunatörmäyksen seurauksena. En ole kuullut mitä luvut ovat Suomessa, mutta epäilemättä korkeat. Jokainen ikkunan aiheuttama kuolema on turha. Linnuilla ei mene muutenkaan kovin vahvasti, joten meidän täytyisi tehdä kaikkemme, ettei törmäyksiä tulisi.   

Perusongelma ikkunoissa on heijastus. Linnut kuvittelevat heijastuvaa kuvaa maisemaksi ja lentävät lasia päin. Kaikki ennaltaehkäisytoimet on keskitettävä siis siihen miten heijastuksen saa pois. Ikkunoiden heijastus vaihtelee riippuen auringonpaisteesta ja suunnasta. Linnut pitävät kasvillisuuden tarjoamasta suojasta ja ravinnosta. Rehevä piha ja ikkunoista heijastuvat puut ja pensaat lisäävät törmäysten riskiä.

 

  1. Pidä sälekaihtimet ja verhot kiinni. Jos linnut lentävät siitä huolimatta ikkunoita päin, sinulla on erinomaisen pätevä syy jättää ikkunat pesemättä.
  2. Ripusta jotain kevyttä heiluvaa roikkumaan ikkunoiden eteen. Ripustukset kannattaa tehdä ikkunoiden ulkopuolelle, mieluiten aivan ikkunaan kiinni tai hyvin lähelle sitä. Esimerkiksi nastoja tai pieniä nauloja voi laittaa ikkunanpokiin pysty- ja vaakasuunnassa ja kiinnittää niihin vaaleita villa- tai puuvillalangan tai narun pätkiä 5-10 cm välein. (Minulla on jopa CD teipattuna ikkunaan, ettei se kolise tuulessa, muovisia koruja ja villalankoja. Oravat vievät jälkimmäiset keväisin pesäänsä, mutta sitten laitetaan uudet.)
  3. Nykyään on kaikenlaisia ikkunakoristeita ja- tarroja ja myös lasimaaleja, joilla voi koristella ja kuvioida ikkunoita suurillakin maalauksilla. Lapset erityisesti tykkäävät tällaisista maalaushommista.
  4. Viime aikoina on kokeiltu lintujen varoittamiseksi ikkunoissa auringon säteilystä liikkumisenergiaa saavia radiometrejä. Radiometrin lasikuvun sisäpuolella pyörii neljä metallista siivekettä ja ne välkkyvät ja pyörivät. Aamusarastuksessa pyörintä on hitaampaa kuin kirkkaassa auringonpaisteessa.
  5. Akuutin ongelmapaikan ikkunan voi tarkoituksella liata, heittää siihen tomua tai tuhkaa. Mitä vähemmän heijastava ikkuna on, sen paremmin linnut tunnistavat sen esineeksi/esteeksi.
  6. Ikkunoiden peseminen on parempi ajoittaa loppusyksylle, jolloin lintuja liikkuu vähemmän.
  7. Jos suinkin vain voit, jätä ikkunat pesemättä. Itse en ole pessyt ikkunoitani vuosiin. Ne ovat melko vitsikkään näköiset pölyisyydessään ja ripustuksineen, mutta tämä on tärkeä asia. Tuntuu ihan kauhealta ajatella, että esimerkiksi muuttolinnut lentävät tuhansia kilometriä päästääkseen Suomeen pesimään, ovat selviytyneet kuin ihmeen kaupalla maailman monituisista vaaroista ja kuolevat sitten lasia päin lentäessään. Jos linnulla on poikue, myös poikaset menehtyvät.
  8. Haukkatarroja myydään, joilla toivotaan karkottavaa vaikutusta. En tiedä toimivatko ne. Tarra on pieni, joten se ei peitä ikkunaa eikä auta ainakaan sillä tavalla. Tarra voisi olla jokin muukin kuten kukka tms. mutta tarroja täytyisi olla monta vierekkäin. Tarratkin on siis sijoitettava ikkunan ulkopuolelle.  
  9. Meidän täytyisi löytää ratkaisuja talojen suunnitteluvaiheessa jo, että läpitalon ja yleensäkin ikkunapintojen käyttöä minimoitaisiin ja kehiteltävä ikkunaheijastuksen esteitä kuten esimerkiksi ikkunan asentaminen 20 tai 40 asteen kulmaan, jossa se ei heijasta taivasta vaan maata. Ajatelkaapa sitä, että ikkunatuotantoa on ollut vasta 1800-luvun puolivälistä lähtien. Luontoystävällisessä talossa on vain vähän ikkunapinta-alaa.

Oravat ovat yhteistyössä ja tekevät ikkunaan kuraisia tassunjälkiä. Kun ikkunat ovat tarpeeksi likaiset, ei kovin paljon naruvirittelyjä tarvita, heh heh.
 

Onneksi kaikki linnut eivät kuole törmäykseen vaan selviytyvät vielä siivilleen toivuttuaan iskusta. 

Jos löydät ikkunaan törmänneen linnun, toimi näin:

Lintu on saanut valtavan iskun päähänsä ja on kivulias ja sekaisin. Lintu tarvitsee turvallisen paikan ja rauhaa toipuakseen. Jos on lämmin sää ja lintu rauhallisessa paikassa, jossa ei ole koiria, kissoja tai petolintujen tm. uhkaa, jää vain tarkkailemaan lintua ja katso näkyykö siinä selviä vammoja. Lintu voi olla sen verran pökertynyt, ettei se pysty skarppina puolustamaan itseään, joten sinun on huolehdittava linnun puolustamisesta/tarkkailemisesta sen aikaa. Älä häiritse tai ole linnun lähellä, se stressaa ja haittaa toipumista vaan pysy kauempana. Usein lintu lähtee hetken päästä lentoon.

  • Talvella kovalla pakkasella tai kesällä hyvin paahteisella paikalla olevan linnun voi ottaa pahvilaatikossa sisätiloihin virkoamaan.
  • Tee pahvilaatikkoon ilmareikiä ja laita pohjalle sanomalehteä tai pyyhe.
  • Ota lintu varovasti käteesi ja laita se laatikkoon.   
  • Sijoita laatikko pimeään paikkaan, jossa ei ole melua tai häiriöitä.
  • Älä anna lemmikkien haistella lintua tai liikkua laatikon lähellä. 
  • Laatikon voi kevyesti peittää toisella pyyhkeellä, mutta huolehdi että ilma kiertää laatikossa.
  • Yleensä lintu nukkuu hetken ja on vapautettavissa tunnin kahden päästä.Niin lyhyen ajan takia lintua ei tarvitse yrittää ruokkia tai juottaa.
  • Tunnin kahden kuluttua, tai jo aiemminkin jos lintu aktiivisesti rapistelee laatikossa, vie laatikko ulos suojaisaan paikkaan lähelle puita ja pensaita ja avaa kannet varovasti. On todennäköistä, että lintu lentää ulos. Jos lintu on peloissaan ja jää laatikkoon, koeta saada lintu tarttumaan sormiisi tai ota lintu käteesi ja ojenna kätesi itsestäsi kauas. Lintu voi lähteä lentoon.
  • Jo heti alun alkaenkin, jos linnussa on selvästi vammoja, ota heti yhteyttä paikalliseen eläintensuojeluvalvojaan ja kysy miten toimia.
  • Jos ikkunaan törmännyt lintu on pöllö tai haukka, suojaudu sen nokalta ja kynsiltä esimerkiksi hanskoilla ja nostaessasi linnun maasta kääri se pyyhkeeseen laatikkoon siirtämisen ajaksi, ettei se räpiköi ja huido siivillä. Sitten toimi kuten edellä.

Minulla on kotona ja auton tavaratilassa litistettynä valmiiksi rei'itetty pahvilaatikko hätätilanteiden varalta.

Eläinsuojelulaki velvoittaa jokaista auttamaan sairasta tai vahingoittunutta eläintä, mutta ainoastaan eläinhoitolat voivat pitää villieläimiä pitkäaikaisemmassa kuntoutuksessa. Mitään luonnonvaraista eläintä ei saa ottaa lemmikiksi.

12. kesäkuuta 2021

Tarvitsemme enemmän hyviä uutisia

 

Tämä sarjakuva kiteyttää hyvin mitä yleensä tunnen, kun seuraan uutisointia. Turhauttaa suunnattomasti, kun päättäjät eivät tee tarpeeksi luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Siksi en ollut uskoa korviani, kun kuuntelin uutisia keskiviikkona. Piti oikein miettiä onko aprillipäivä vai mätäkuu, kun ensiksi ilmoitettiin, että EU-parlamentti vaatii tiukkaa lainsäädäntöä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kolmasosa Euroopan pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaiseksi ja EU-jäsenmaiden tulisi asettaa tiukat suojelutavoitteet metsille ja välttää avohakkuita. Että sellainenkin päivä tuli, että avohakkuiden välttämiseen kehotetaan. Kukapa olisi uskonut.

Heti perään kerrottiin toisesta toivoa antavasta uutisesta, että susien määrä on kasvanut.

Tulisipa muutos parempaan nopeammin kuin pessimistisenä kuvittelen siinä menevän ja hyviä uutisia tulisi useammin kuin harvoin.

 

On olemassa sellainen sanonta, että jos ihmiset keskittyisivät elämän todella tärkeisiin asioihin, tulisi pula onkivavoista ja sienimetsistä.

Jos ihmiset keskittyisivät elämän todella tärkeisiin asioihin, luonnon kirjon vaaliminen ja kestävästi eläminen olisi osa normaalia arkeamme. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on jopa isompi kysymys kuin ilmastonmuutos. Luontokadon hillitsemiseksi tarvitaan iso asennemuutos.

Yle Areenalla on katsottavissa Pelastakaa mehiläiset -dokumentti. Siinä näytetään kuinka omassa toiminnassa on muutoksen siemen. Jokainen voi auttaa mehiläisiä ja luontoa hyvin yksinkertaisilla tavoilla. 

Eliölajit tarvitsevat sopivia elinympäristöjä. Tankkaus- ja varapaikkoja tarjoava elinympäristö ehkäisee sukupuuttoja. Kukkaketoja voi luoda kaupunkeihin, omalle pihalle ja parvekkeille. Parasta siinä on se, että parempaa syntyy vähemmällä vaivalla: jättää vain nurmikkonsa – tai edes osan siitä – leikkaamatta.

Tässä aiheeseen liittyviä ajatuksiani vuosien takaa:

”Omakotitalossa asuessani työskentelin keskimäärin kuusitoista tuntia eli kaksi kahdeksan tunnin työpäivää kesässä nurmikkoni parissa, eikä pihani edes ollut kovin suuri. Kaksi kesäpäivää tein jotain epämieluisaa. Mietin, kuinka paljon arvostin vapaapäiviäni varsinkin kesällä. Tajusin, että jos joku sanoisi minulle: ”Nyt voit ajaa koko kesän nurmikkosi yhteen putkeen, eikä se enää loppukesästä kasva ja ole vaivoinasi”, se tarkoittaisi, että minun pitäisi ajaa koko viikonloppuvapaani nurmikkoa. (…)

Olemme oppineet, että lyhyeksi ajettu pihanurmi on siisti ja kaunis. Kauneus on kuitenkin muuttunut tämän katsojan silmässä. Minusta nurmikot ovat rumia. Ne ovat täysin epätarkoituksenmukaisia. Tuntuu aivan hullulta tuhlata aikaa tuottamattomaan, luontoa köyhdyttävään toimintaan ja valittaa kiirettä ja väsymystä. Kannamme ruokaa kaupasta selkä vääränä ja valitamme ruoan kalleutta, mutta emme vaihda nurmikkoa kasvimaahan. Ihmiset investoivat yhä enemmän rahaa ja aikaa pihoihinsa, mutta samaan aikaan ne ovat yhä harvemmin luonnon kannalta toimivia tai edes ihmisille tuottavia. (…) En siis perustanut nurmikkoa, vaan ripottelin kukkien siemeniä rakennustöiden jäljiltä paljastuneeseen maahan. Kukkaniittyni tarvitsee viikatetta vain kerran kesässä, ja se on henkeäsalpaavan kaunis. Se houkuttelee perhosia, hyönteisiä ja pölyttäjiä. Olen istuttanut paljon luonnonvaraisia kasveja, mutta myös perennoja, puita ja marjapensaita. Mitä enemmän olen istuttanut, sen enemmän olen saanut pihaani luontoa ja eläimistöä.”  Ote Irti oravanpyörästä -kirjasta

Tee siis helppo luontoteko: älä tee mitään, anna nurmikkosi kasvaa ja ota iisisti.⚘⚘

Kesävinkkejä:

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys järjesti 19.5.2021 webinaarin aiheesta "Miten suojella metsäluontoa?" Webinaarissa kuultiin tietoa ja käytännön ohjeita kaikille metsäluonnon suojelusta kiinnostuneille. Asiantuntijat kertoivat metsien suojeluvaihtoehdoista sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä myös ilman suojelustatusta. Tallenne ja tilaisuuden materiaalit löytyvät täältä: https://www.sll.fi/jyvaskyla/2021/05/27/miten-suojella-metsaluontoa-webinaari-katsottavissa-tallenteena/

**
Onko talouskasvusta irtautuminen mahdollista? Miten ympäristöhaitat tulisi hyvittää? Millaisia tunteita ilmastonmuutos ja luontokato meissä herättävät, ja voiko nuo tunteet kääntää voimavaraksi? Esimerkiksi näihin ympäristökysymyksiin etsitään ratkaisuja Jyväskylän Kesän puheohjelmassa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ja keskusteluita voi seurata suorana myös verkossa. Puheohjelma löytyy osoitteesta: https://jyvaskylankesa.fi/2021/05/14/yli-30-asiantuntijavierasta-jyvaskylan-kesan-puheohjelmassa-ratkotaan-ymparistokysymyksia/