Nyt voit vaikuttaa: vetoomus lintujen pesimärauhan puolesta

Aiemmin jaoin mielipidekirjoitukseni pesimäaikaisista hakkuista. Nyt kuulin, että Eläinoikeusakatemia kerää nimiä vetoomukseen, joka luovutetaan ympäristöministeriölle ja metsäteollisuudelle syksyllä 2025.

Laki kieltää tahallisen pesien tuhoamisen mutta sallii silti pesimäaikaiset hakkuut. Pesät saavat suojan vain paperilla. Vetoomus vaatii ympäristöministeriöltä toimia pesimärauhan todelliseksi turvaamiseksi.

Allekirjoita ja jaa eteenpäin!

Vaikka vetoomus keskittyy lintuihin, lintujen pesimärauhan turvaaminen toimisi sateenvarjona koko metsäekosysteemille. Hakkuiden kieltäminen pesimäaikana suojelisi automaattisesti kaikkien eläinten lisääntymisaikaa.

Minulta on tiedusteltu kansalaisaloitteen tekemistä aiheesta. Kansalaisaloite olisi ehdottomasti tarpeellinen, mutta se vaatisi huolellista valmistelua. Aloitteeseen tarvittaisiin selkeä ehdotus metsälain muutoksista, vahvat tieteelliset perustelut ja lakimiehen konsultointi toteutuskelpoisuuden ja perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi kampanja pitäisi suunnitella hyvin: 50 000 kannatuksen kerääminen kuudessa kuukaudessa vaatisi kaikkien isojen ympäristöjärjestöjen sitoutumisen, kohdennetut mediatiedotteet eri kohderyhmille ja sosiaalisen median strategian.

Vaikka asia on akuutti, nykyinen hallitus voisi antaa kielteisen lausunnon, joka hankaloittaisi asian etenemistä valiokunnassa. 

Aiheesta on tehty toimenpidealoite toukokuussa 2025, mutta sen vaikutus jää nähtäväksi.

Sillä välin jokainen voi allekirjoittaa edellä mainitun Eläinoikeusakatemian vetoomuksen. 

Painetta päättäjille: palauttakaa kriteerit valmisteluun!

Katso mitä Greenpeace tiedottaa (alla). Kirjoitin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenille. Kirjoita sinäkin!

**

Hallitus ei kuuntele tiedettä esittäessään kriteerejä luonnonmetsille – mitä voit vielä tehdä

Suomi – siis me suomalaiset – olemme sitoutuneet suojelemaan EU:n biodiversiteettistrategian mukaiset luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät. Jäsenmaat saavat kuitenkin itse päättää komission antamia ohjeita noudattaen, millaisia nämä suojeltavat metsät kussakin maassa ovat. Luonnollisesti kriteerien pitää perustua tieteeseen. Suomen hallitusta ei kuitenkaan tiede näytä kiinnostavan.

Hallitus sai käsiteltäväkseen sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön esityksen. Lopullisiksi vanhojen metsien kriteereiksi on tulossa maa- ja metsätalousministeriön ehdotus, joka nostaisi metsien suojelukynnystä huomattavasti nykyisestä. Siinä puuston ikärajat ja lahopuun määrät on asetettu niin korkeiksi, että suuri osa Suomen vanhoista metsistä, jotka eivät vielä ole suojelun piirissä, jää edelleen suojelun ulkopuolelle. Etelä-Suomessa käytännössä kaikki jo kartoitetut luonnonmetsät ovat jäämässä hakkuu-uhan alle.

Tutkijoiden tuomio lausuntokierroksella oli selvä:

“Ehdotetut kriteerit eivät ole linjassa sen tieteellisen tiedon kanssa, joka liittyy luonnontilaisten ja vanhojen metsien rakenteeseen.” (apulaisprofessori Tuomas Aakala, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto)

“Syke katsoo, että valtioneuvoston esittämille vanhan metsän kriteerien raja-arvoille ei ole ekologiseen tutkimustietoon pohjaavia perusteita.” (Suomen ympäristökeskus Syke)

“[...] metsien suojelu Valtioneuvoston esittämillä kriteereillä ei täytä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitetta suojella kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät eikä tule pysäyttämään tai edes merkittävästi hidastamaan luonnon köyhtymistä Suomen metsissä.” (soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto)

Samaa viestiä toistivat muut lausunnon antaneet tutkijat. Myös Koneen Säätiön vetoomuksen vanhojen metsien kriteerien avoimesta ja tiedeperustaisesta määrittelystä on allekirjoittanut 411 tutkijaa. Oulun yliopisto puolestaan suosittaa, että vanhan metsän kriteerit palautetaan uuteen valmisteluun.

Nyt on aika kertoa hallitukselle vielä kerran: palauttakaa kriteerit valmisteluun!

Esimerkiksi hallituspuolueiden kansanedustajat voivat vielä käyttää valtaansa ja vedota hallitukseen, jotta se palauttaisi kriteerit uuteen avoimeen ja tieteeseen perustuvaan valmisteluun. Varsinkin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenet voivat vielä vedota pääministeri Orpoon. Tässä hallituspuolueiden edustajat ympäristövaliokunnassa – voit lähettää heille henkilökohtaista sähköpostia osoitteella etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Pauli Aalto-Setälä    
Noora Fagerström    
Petri Huru        
Mikko Ollikainen    
Jorma Piisinen    
Mikko Polvinen
Tere Sammallahti
Sara Seppänen    
Saara-Sofia Sirén

Voit muotoilla viestisi esimerkiksi näin: 

Arvoisa ympäristövaliokunnan jäsen, 
Hallituksen esityksessä luonnonmetsien kriteereiksi ei ole kuunneltu tiedettä. Ne on lähetettävä takaisin valmisteluun.

Näkökulmakirjoitus: Puropuistossa pääsee lähelle luontoa

Leppälintunaaras ruokki poikasiaan Puropuistossa 23.6.2015

Yhdessä ystäväni Anni Kytömäen kanssa kirjoittamamme mielipidekirjoitus luonnontilaisen Puropuiston säilymisen puolesta julkaistiin 17.3. Nokian Uutisissa.

Nokian Uutisissa 7.3.2016 oli Minna Ala-Heikkilän kirjoitus tärkeästä aiheesta: Kaupunkilaisille pitää jättää luontoakin. Hän kertoi ”monien nokialaisten toivoneen Puropuiston siistimistä, mutta luontoihmiset muistuttavat, että satakieli ja monet muut linnut tarvitsevat luonnontilaisen epäsiistin pusikon viihtyäkseen”.

Uskomme, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan luontoihmisiä. Monet hakeutuvat paikkoihin, joissa sinivuokot kukkivat, tuuli humisee, pöllö huhuilee ja satakieli laulaa. Luonto vaikuttaa ihmismieleen voimakkaasti. Ongelma on, etteivät ihmiset enää kovin helposti saa tunnepitoisia luontokokemuksia, ainakaan omassa asuinympäristössään.

Puropuistossa tähän on mahdollisuus. Puisto on tavattoman hieno juuri sellaisena kuin se on. Vaatelias lajisto tarvitsee ”epäsiistin pusikon”, toisin sanoen elävää metsää. Lukuisille eläimille, sienille ja kasveille paras elinympäristö on metsä, jossa kasvaa sekä lehti- että havupuita, kaikenikäisiä pienistä taimista lahoihin pökkelöihin. Pökkelöissä pesivät linnut, pensaikot tarjoavat suojaa, monikerroksinen kasvillisuus ravintoa. Kun tämän tietää, Puropuisto ei näytä epäsiistiltä vaan upealta. Kuinka voikin olla niin onnellinen tilanne, että keskellä kaupunkia on säilynyt luonnontilainen aarre.

Tuskin kukaan toivoisi Puropuistoon raivauksia, kun ymmärrettäisiin, miten arvokas se on. Luonnontilaisissa ympäristöissä myös ihminen elpyy. Käymme Puropuistossa lähes aina Nokialla asioidessamme, koska puisto tarjoaa rauhaa ja kiinnostavia luontohavaintoja tiaisen äänenkantaman päässä Pirkkalaistorista.

On korvaamaton vahinko, jos Puropuisto menetetään. Jo nyt puistoa on paikoin kohdeltu kovakouraisesti. Sen kylkeen on rakennettu paikoitusalue ja puita on kaadettu ajattelemattomasti. Puisto on niiltä osin haavoittunut, mutta jos alueen annetaan olla rauhassa, haavat arpeutuvat. Kaupungin rakentamissuunnitelmissa Puropuisto pitäisi rauhoittaa käsittelyltä. Nokialla on jo useita puutarhamaisen siistejä puistoja. Joukkoon mahtuu varmasti yksi luonnontilainen.

Puropuistoon johtavien reittien varrelle voitaisiin laittaa informaatiokylttejä, joissa kerrottaisiin alueen merkityksestä esimerkiksi näin: 

”Puropuistossa pääset lähelle luontoa. Tervetuloa metsän vihreään syliin havainnoimaan lintuja ja muuta luontoa! Puropuiston annetaan tarkoituksella olla mahdollisimman koskemattomassa tilassa. Kyse ei ole hoidon laiminlyönnistä vaan luonnon varjelemisesta. Puropuisto on esimerkki luonnontilaisuuden merkityksestä eläimille, kasveille ja muille metsän asukeille. Tutkimusten mukaan luonnontilainen alue vaikuttaa myönteisesti myös ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Puropuisto tarjoaa paikan pysähtyä ja levähtää. Täällä voit kuulla satakielen, mustapääkertun, lehtokertun, pikkutikan, sirittäjän ja monen muun linnun laulua, nähdä useita eri nisäkäslajeja, kotkansiipiä ja muita vaateliaita kasveja. Jos tarkkailet puroa, saatat havaita erittäin uhanalaisen taimenen uivan rantapuiden varjossa. Kaikki nämä lajit ovat harvinaistuneet suotuisien elinympäristöjen kadotessa.”

Olemme heti valmiita auttamaan kylttien suunnittelussa ja asentamisessa. Vetoamme puiston kohtalosta päättäviin tahoihin: olkaa viisaita ja ystävällisiä, säilyttäkää Puropuisto luonnontilaisena.

Kaarina Davis, luontoyrittäjä ja tietokirjailija

Anni Kytömäki, luontokartoittaja ja kirjailija

 Kuuntele äänitteeltä miltä satakieli kuulostaa.  :)