24. lokakuuta 2020

24 päivää, sama kärpässieni - katso kuvat!

Tässä on kuvasarja kärpässienestä. Kärpässieni kasvoi ulko-oveni lähellä polun varrella ja ajattelin että olisi kiva seurata sienen kehitystä ja muutosta. En osannut kuvitella seurantaa aloittaessani, että homma kestäisi 24 vuorokautta. Kuvat ovat 29.9.–22.10. väliltä. 

Päivä 1.  Sienen keskellä oli sydämen muotoinen kuvio.

Päivä 2. En ehtinyt ihan kärpässienen alkuvaiheisiin mukaan. Kun se nousee maasta, se on munamainen ja valkoisen suojuksen peittämä. Tässä vaiheessa lakki on kasvanut jo isoksi, jolloin ulkosuojus on repeillyt ja jäänyt lakin päälle valkoisiksi täpliksi. 

Päivä 3. Helttoja suojannut sisäsuojus, jää jalkaan renkaaksi. Suojustäplät ovat hennosti kiinni sienen pinnassa ja saattavat irrota. Silloin kärpässieni voi muistuttaa isohaperoa.

Päivä 4. Välillä kuvaussession aikana tuntui, että sienessä ei tapahdu mitään muutoksia. Etenkin kun kuvien välillä oli vuorokausi aikaa. Vasta kun siirsin kuvia koneelle ja sai ne vierekkäin vertailtavaksi, muutokset erotti. 

Päivä 5. Karjalassa on sanonta: ”Missä on herkkutatti, siellä on aina myös kärpässieni.” Tämä pitää paikkaansa. Noin viikkoa aiemmin polun reunassa kasvoi komea herkkutatti. Jätin tatin siihen ja seurasin kuinka sen käy. Kerran satuin paikalle, kun orava haisteli sitä tarkasti joka puolelta, mutta jätti sienen siihen. Muutama päivä myöhemmin onnistuin näkemään, kuinka orava lohkoi siitä paloja ja siivuja ja kuljetti niitä kuivumaan koivunoksaan, ruusupensaaseen ja terassin rakenteisiin. Ehkä sieni ei ollut aiemmin vielä tarpeeksi kypsä ja mieluisa? Orava ei näyttänyt olevan milläänsäkään ruusupensaiden piikeistä vaan kiipesi korkealle oksistoon ja asetteli sienen palan sinne. Koko tatti katosi parempiin piiloihin. Siitä syttyi ajatus kärpässienen vaiheiden seuraamisesta. 

Päivä 6. Orava on lohmaissut palan sienestä. Oravaa ei kärpässienen myrkyt haittaa, vaan se kiikuttaa sieniä ahkerasti puihin kuivumaan.

Päivä 7. Useampiakin paloja on otettu.

Päivä 8. Sade alkaa haalistaa pintakelmun värejä. 

Päivä 9. Melkein sama edelliseen päivään verrattuna. 

Päivä 10.  Kärpässienen nimi tulee siitä, että sitä on entisaikaan käytetty kärpäsloukkuna. Sienen paloja liotettiin pienessä määrässä maitoa tai sokerivettä ja survottiin soseeksi. Huonekärpäset imivät makeaa sosetta ja kellahtivat pöydälle selälleen pörisemään, josta ne läiskittiin hengiltä.

Päivä 11. Punakärpässientä on käytetty Venäjällä ulkoisesti spriihin sekoitettuna reumatismiin ja smetanaan sekoitettuna hauteena nivelvaivoihin.

Päivä 12. Vasta illalla muistin, että päivän sienivalokuva on ottamatta. Äkkiä kuvaamaan ja pelastamaan projekti. Pimeässä oli vaikea löytää mihin pitäisi kohdistaa.

Päivä 13. Kärpässienessä on keskushermostoon ja psyykeen vaikuttavia myrkkyjä: muskariini, muskimoli, muskatsoli ja iboteenihappo, jotka aiheuttavat muun muassa aistiharhoja. 

Päivä 14. Kansanomaisissa sanonnoissa häiriintyneestä ihmisestä sanotan usein, että hänellä on kärpäsiä päässään. Sienietnologien Valentina ja George Wassonin mukaan kärpässieni tarkoittaa sientä, joka aiheuttaa kärpäsiä päähän, eli tekee ihmisen sekopäiseksi. 

Päivä 15. Siperian kansojen shamanismissa punakärpässientä on käytetty hallusinogeenisten vaikutusten vuoksi.

Päivä 16. Tässä vaiheessa tuntui, että sieni on päivästä toiseen samanmoinen, puiden lehdet ainoastaan toivat vaihtelua ja kyseenalaistin homman mielekkyyttä. Mutta sitkeästi vaan jatkoin. 

Päivä 17. On hämmästyttävää miten sitkeästi lehdet pysyvät päiväkausia paikoillaan. Luulisi, että tuuli heiluttaa niitä yhtenään uusiin paikkoihin.

Päivä 18. Oksanrisu on tipahtanut puusta.

Päivä 19.

Päivä 20. Maailmalla liikkuu kärpässieniteoria, jossa joulu selitetään kokonaan uusiksi punakärpässienen avulla. Joulupukki olisikin tosiasiassa kärpässieniä nauttinut shamaani. Porot ovat shamaanien sieluneläimiä, jotka syövät kärpässieniä ja saamelaiset shamaanit ovat juoneet sientä nauttineiden porojen virtsaa saadakseen osansa sienten vaikutuksesta ja saanut heidät kuvittelemaan, että mies että porot lentävät valjakkona taivaalla. Youtubessa on monta aiheeseen liittyvää englanninkielistä videota.

Päivä 21. Suomeksi aiheesta löytyy Kalevalaseuran artikkeli: Joulupukki ja kärpässieni - vaihtoehtoista mytologiaa.

Päivä 22. Olen käyttänyt lähteenä Suomen sieniseuran Marja Härkösen Myrkkysienisoppaa -artikkelia.

Päivä 23.Ensilumi satoi maahan ja painoi sienen lyttyyn.

Päivä 24. Sadevedet huuhtelivat sienen pois. Sieni jatkaa elämäänsä taivaalle lentäneinä itiöinä, oravan, kärpästen, etanoiden ja maaperäeläinten mahantäytteenä, mikrobiston ja alkueliöiden kasvualustana, osana maan pintakerrosta ja sienirihmastona koivun juuristossa puuta ruokkien. Kämmenen kokoisella alueella voi olla kilometreittäin sienirihmastoa. Sieni siis on ja elää monessa muodossa kokoajan, mutta itiöemät ilmestyvät näkyviin vain kerran vuodessa. Nähdään taas ensi vuonna!