12 asumisneuvoa linnuilta

Nyt on se aika, kun linnunpöntöt pitää viimeistään puhdistaa. Puhdistin omat pönttöni maaliskuun alussa. Tässä muutamia ajatuksia kodista ja asumisesta, joita heräsi, kun puhdistin pönttöjä ja ihailin suloisia pesiä.

Vastavoimaksi kaikille "Huussi ja huvila" ja "Suomen kaunein koti" -ohjelmille, joissa luodaan mielikuvaa ettei mikään kelpaa ja kaikki täytyisi laittaa uusiksi. Meillä on paljon opittavaa linnuilta.

 

1. Et tarvitse isoa kotia. Sopu sijaa antaa.

   (Tiaisen pesät ovat lämpimän huopamaisia ja villamaisia ja niissä on sammalta mukana.)

   

2. Mitä pienempi koti, sen halvempi ja helpompi sitä on ylläpitää. Pieni koti pysyy lämpimänä pienin ponnistuksin.

   

3. Pieni koti on helppo siivota. Minuutti tai kaksi ja kaikki on putsplank ja on runsaasti aikaa jaettavaksi hyvään.

   (Raejuustomaiset kikkareet ovat tiaisen jätöksiä, joita tulee, kun lintu yöpyy pöntössä talviöisin. Kesällä jätöksiä ei kerry.)

   

4. Koti on paikka, josta ei tarvitse ajatella toisten mielipiteitä. Kun karkottaa hupsut mieliteot ja sisustamisinnon ja lakkaa uhraamasta aikaa ulkoisille asioille, on vapaa ja saa rauhan sydämeensä.

   (Kirjosiepon lehdistä ja kuivista aineista rakentama löyhä pesämalli.)

   

5. Älä haaveile näyttävästä kodista tai omaisuuden haalimisesta. Haaveile tasapainoisesta pesästä.

   

6. Kodin ei tarvitse olla täydellinen ajaakseen asiansa.

   

7. Kodin ja elämän yksinkertaistaminen tuo luovuutta ja vapauttaa aikaa uudelle.

   

8. Saavu laulaen tai ruokaa mukanasi kotiin.

   

9. Kierrätä. Luonto ei tuhlaa mitään.

   (Jänisten ja hirvien talvikarvat ovat täyttäneet ensimmäisen tarkoituksensa. Sitten ne antavat kauneutta, lämpöä ja hyvää eteenpäin.)

   

10. Lämmin koti ei ole itsestäänselvyys, arvosta sitä.

    (Talvikarvat ovat paksuja ja pitävät munat ja poikaset lämpiminä viileässä keväässä.)

    

11. Ajattele kiitollisuudella sitä mitä sinulla on, äläkä sitä mitä sinulta puuttuu.

    

12. Elä sovussa luonnon kanssa ja kohtele sitä kunnioittavasti. Elä yhdessä kasvien ja eläinten kanssa ja pidä huolta niistä, niin olet lähellä taivasta, vaikka sinulla ei olisi siipiä.

Näistä samoista ajatuksista, pienestä kodista, vähällä toimeen tulemisesta ja siitä mitä tapahtuu kun lakkaa haalimasta kaikkea, kirjoitan kirjassani Irti oravanpyörästä.

Aiempia kirjoituksiani linnunpöntöistä:

• Linnunpönttöjen putsauspäivä
• Onnellisuuden määrä on suoraan verrannollinen linnunpönttöjen määrään
• Linnunpöntön ripustusohjeet
• Linnunpönttöremonttia
• Linnunpöntöt kuntoon

Testaa pihasi luontoystävällisyys

Kevään kunniaksi tein tällaisen testin, jolla voit arvioida miten luontoystävällinen pihasi on. Valitse jokaisesta kategoriasta parhaiten pihaasi kuvaava vaihtoehto.

Laatimani pisteytys voi olla hieman yllättävä, mutta se on johdonmukainen omalla tavallaan. Pisteitä ja lisäpisteitä saa sitä enemmän, mitä parempi pihasi on luonnon monimuotoisuudelle.

• Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka sopivat pihaasi jokaisesta osiosta. Voit siis valita useita kohtia samasta osiosta.
• Laske pisteet yhteen jokaisesta valitsemastasi kohdasta.
• Huomioi sekä plus- että miinuspisteet - joissakin osioissa voit saada samanaikaisesti sekä plus- että miinuspisteitä.

Suomen omakotitalojen pihojen yhteispinta-ala vastaa jopa 33 kansallispuiston alaa. Pihojen luonnon monimuotoisuudella ja sillä mitä ihmiset tekevät pihoillaan on valtava merkitys ja kokonaisvaikutus Suomen luonnon kannalta.

 

RAVINTO ELIÖILLE

• 0 p. Piha ei tarjoa ravintoa eliöille.
• 1 p. Pihassa on yksittäisiä kukkivia kasveja.
• 2 p. Pihassa on erityinen perhospuutarha tai mesikasvialue.
• + 1 p. Pihassa on tarkoituksella jätettyjä talventörröttäjiä (esim. kuivuneita kukkia ja heinäkasveja) siemensyöjälinnuille.
• + 1 p. Jokaisesta marjovasta, siementävästä pensasta ja puusta, joka tarjoaa ravintoa pölyttäjille, linnuille ja muille eläimille (esim. kuusi, koivu, kataja, pihlaja, omenapuut, herukat jne.).
• + 1 p. Linnuille tarjotaan talviruokintaa (kauraa, talia, pähkinöitä).
• + 2 p. Pihassa on luonnonvaraisia varpuja kuten mustikkaa tai puolukkaa.
• + 2 p. Pihassa on useita eri kukkivia kasveja, jotka kukkivat aikaisin keväästä myöhään syksyyn (esim. leskenlehti, krookus, pajut, syysasterit, syysleimut ym.).

 

PIHAN KASVILLISUUSRAKENNE

Nurmikko ja kasvipeite

• - 2 p. Pihassa on laaja (yli 50 m²) lyhyeksi leikattu nurmikko.
• - 1 p. Pihassa on 20-50 m² lyhyeksi leikattu nurmikko.
• 1 p. Nurmikko jätetään korkeaksi (yli 6 cm), sitä leikataan harvoin ja siinä saa kasvaa apilaa ja muita luonnonkasveja.
• + 2 p. Osa nurmikkoalasta on muutettu niityksi, kukkapenkiksi tai perhospuutarhaksi.
• + 3 p. Pihassa ei ole nurmikkoa, vaan piha on luonnontilainen, siinä on monilajinen niitty tai luonnonmukainen maanpeite.

 

Pensaskerrasto

• -2 p. Pihassa on haitallisia koristekasveja (esim. japanintattaret, kanukat). 
• 0 p. Pihassa ei ole pensaita.
• 1 p. Pihassa on 5-20 eri kasvilajia.
• 1 p. Pihassa on 1-2 pensasta.
• 2 p. Pihassa on yli 20 eri kasvilajia ja/tai pihassa on 3-5 eri pensaslajia.
• 3 p. Jos pensaista muodostuu suojaa tarjoavia tiheikköjä tai pensasaita.

 

Puusto ja lahopuut

• - 2 p. Pihassa ei ole puita.
• - 2 p. Pihasta poistetaan kaikki lahopuu ja risut säännöllisesti.
• 1 p. Pihassa on yksi tai useita nuoria puita (läpimitta alle 12 cm).
• 2 p. Pihassa on useita eri-ikäisiä ja erilajisia puita.
• 3 p. Pihassa on latvuspeittävyys ja laajalatvaisia täysikasvuisia puita.
• + 1 p. Pihassa on oksa- tai risukasa.
• + 2 p. Jokaisesta vanhasta puusta, jonka ympärille kädet eivät yllä.
• + 2 p. Jokaisesta pihassa kasvavasta haavasta, raidasta ja lepästä.
• + 3 p. Jokaisesta kolopuusta, kelosta, pökkelöstä, maahan jätetystä lahoavasta puusta tai pihaan on perustettu lahopuutarha.

 

SUOJA JA ELINPAIKAT

• - 2 p. Piha on avoin eikä tarjoa suojaa eliöille, eläimet pyritään pitämään poissa pihalta.
• 1 p. Pihassa on vähintään yksi linnunpönttö.
• 2 p. Pihassa on useita linnunpönttöjä, erilaisia pönttöjä eri lajeille.
• + 1 p. Jokaisesta erikoisemmasta eläinasumuksesta (lepakkosuoja, hyönteishotelli, siilipesä, sammakkolampi).
• + 2 p. Pihassa on alue, jonka annetaan olla täysin luonnontilassa ja jossa kasveja ei leikata tai poisteta.
• + 2 p. Pihassa on komposti, joka tarjoaa elinympäristön monille hajottajaeliöille.

 

VESIAIHEET

• - 2 p. Pihassa ei ole vesiaihetta ja kaikki sadevedet ohjataan viemäriin.
• 1 p. Pihassa on lintukylpy ja/tai sadevesitynnyri.
• 2 p. Pihassa on pieni lampi tai muu pysyvä vesiaihe, jossa on kutupaikkoja sammakkoeläimille.
• + 3 p. Jokaisessa vesiaiheessa on pelastautumiskeino juomaan ja peseytymään tuleville eläimille (keppi, köysi, verkko tai kivipolku), ettei tule hukkumistapauksia.

 

VIERASLAJIT JA YMPÄRISTÖKUORMITUS

• - 3 p. Pihalla kasvaa haitallisia vieraslajeja (jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu, jättiputki, japanintatar tms.) eikä niitä torjuta.
• - 2 p. Pihassa on laajoja asfaltti-, kivi- tai betonipintoja.
• - 2 p. Pihalla käytetään rikkaruohoihin kemiallisia torjunta-aineita ja kasveihin kemiallisia lannoitteita.
• + 2 p. Pihalla käytetään kompostia tai muita luonnonmukaisia lannoitteita.
• + 3 p. Luonnonmukainen piha ja vieraslajeja torjutaan aktiivisesti.

 

BONUSPISTEITÄ

+ 2p Jos pihallasi on havaittu lepakko ja/tai siili.

+ 1p Jokaisesta pihallasi havaitusta perhoslajista.

+ 5 p Jos linnut ovat syöneet puutarhasi marjat ennen sinua - ja olet iloinen siitä!

+ 5p jos naapurisi kutsuu pihaasi "epäsiistiksi viidakoksi". Silloin teet jotain oikein!

 

TULOKSET

Alle 0 pistettä: Ou nou! Pihasi muistuttaa betoniviidakkoa tai parkkipaikkaa. Eläimet kiertävät kaukaa tai tekevät U-käännöksen. Mutta ei hätää - pienikin muutos on askel parempaan päin!

0-10 pistettä: Siellä täällä pilkahtaa vihreää ja ehkä muutama eliölajikin, mutta vielä voi parantaa. Pölyttäjät kiittävät pienestäkin lisäpanostuksesta. Potentiaalia on paljon enempään!

11-25 pistettä: Pihasi on melko luontoystävällinen ja kutsuva, jossa eliölajit viihtyvät! Kimalaiset ja linnut ovat jo vakiovieraita. Hienoa!

26-40 pistettä: Kummelin sanoin: ”Upeeta mahtavaa!” Pihasi alkaa muistuttaa pientä luonnonsuojelualuetta! Olet todellinen luontosankari!

Yli 40 pistettä: JACKPOT! Pihallasi on supervoimia ja piha on täynnä vilinää ja vilskettä, kun eläimet pysähtyvät matkoillaan ja jäävät asumaan.  

 

TOIMINTAVINKKEJÄ

• Jätä ulkomaiset kasvit kuten tuijat istuttamatta, kotimainen kuusi on monin verroin parempi vaihtoehto. Se ei tarvitse huputtamista ja tarjoaa siemeniä, kunnollista suojaa ja kestää kevätahavat.
• Perusta pihaluonnon seurantaprojekti (esim. lintujen, perhosten tai kimalaisten laskenta) ja dokumentoi pihasi monimuotoisuutta.
• Pyri siihen, että pihassa on avoimia ja tiheitä kohtia, mosaiikkimaista vaihtelua, vähintään kolmea eri lajia puita, jotka kasvavat vaihtelevassa järjestyksessä. Eri-ikäisiä, erilajisia ja erikokoisia puita.
• Lahoava puu on oma ekosysteeminsä ja kasvualusta ja elinpaikka monille eri lajeille. Lahopuu on kaukana kuolleesta, se vilisee elämää.
• Puiden vaaroja liioitellaan ja puita kaadetaan aivan turhaan. Raihnaisiakaan puita ei pitäisi kaataa herkin perustein. Arboristin käynti on aina kannattavaa (ja sen saa vähentää kotitalousvähennyksessä). Luonnon monimuotoisuuden kannalta vanhat puuyksilöt ovat arvokkaampia kuin nuoret. Yksittäinen iso pihapuu on valtava aarre. Sen rosoinen runko tarjoaa elintilaa lukuisille lajeille, jäkälille, sammaleille, hyönteisille, sienille, kääville ja tarjoaa suojaa, pesäpaikan ja ravintoa linnuille ja lepakoille.
• Hyvinkin pienet käsittelemättömät alat voivat olla arvokkaita tietylle lajistolle.
• Tarkastele pihaa eläimen silmin. Onko siellä ravintoa, suojapaikkoja lepäämiseen tai lisääntymiseen, juotavaa ja peseytymismahdollisuus, mitä erityispiirteitä kukakin laji vaatii ympäristöltään? Jäljittele luonnon dynamiikkaa.
• Koeta monipuolistaa pihaasi ja koeta vähentää vaikutustasi siihen, jätä koskemattomia alueita ja anna alueen kehittyä rauhassa ilman häiriöitä.
• Tutustu vieraslaji.fi-sivustoon ja tutki kasvaako pihallasi haitallisia vieraslajeja. Esimerkiksi suikeroalpi ja pikkutalvio (ja monet muut!) ovat yleisiä puutarhan koristekasveja, joita myydään tänäkin päivänä puutarhaliikkeissä niiden haitallisuudesta huolimatta.

Poimintoja maaliskuulta

Tässä maaliskuun havaintoja arjen merkityksellisyydestä. Yksinkertaisuus, riittävyys ja pienet teot muodostavat elämän tärkeimmän ytimen.

1. Pelkkä olemisen taito

Sain hiljattain tekstarin, jossa henkilö nautti kauniista kevätpäivästä ja haaveili, että vielä kun olisi laavu, jossa paistella makkaraa. Tavallinen viesti, mutta se sai minut pohtimaan.

Todellisuudessa laavuhaave kantaa mukanaan näkymätöntä taakkaa: sen rakentaminen vaatisi aikaa, vaivaa ja luonnonvaroja. Entä kun se viimein olisi valmis… savu kirvelisi silmiä, hyttyset häiritsisivät rauhaa, ehkä laavu olisi sateesta litimärkä juuri silloin, kun vihdoin löytyisi aikaa käyttää sitä. Ja miten usein laavu lopulta olisikaan käytössä – luultavasti harvoin.

Meille myydään tuhansin mainoksin ajatuksia, että tarvitsemme aina jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa voidaksemme nauttia hetkestä.

Pohjimmiltaan kyse on läsnäolosta. Kaunis kevätpäivä on täydellinen juuri sellaisenaan, jos malttaa pysähtyä ja aistia auringon lämmön iholla, raikkauden ilmassa, lintujen laulun ja luonnon heräämisen. Tämä "pelkkä oleminen" on taito, joka monilta on kulutusyhteiskunnassa unohtumassa.  

Todellinen vapaus löytyy siitä, että osaa arvostaa hetkeä ja sitä, mikä jo on. Sen kun vain on ja nauttii - ilman ponnisteluja, työtä tai ylimääräisiä varusteita. Luonnon kokeminen sellaisenaan on upeampaa kuin mikään, mitä voisimme rakentaa.

2. Kun kaikkea on jo tarpeeksi

Eräs yritys kysyi minulta mitä haluaisin syntymäpäivälahjaksi, jos voittaisin arvonnassa. Vaihtoehtoina oli sisustuslahjakortti, yrityksen oma lahjakortti tai "jotain muuta, mitä?" Lahjan arvo oli 1 000 euroa, ja se arvottaisiin vuoden aikana kaikkien synttärisankarien kesken.

Voittomahdollisuus oli siis minimaalinen, mutta jäin silti pohtimaan mitä valitsisin. En kaivannut sisustukseeni muutoksia. En tarvinnut uutta elektroniikkaa, matkaelämyksiä tai harrastusvälineistöä. Korut ja kellotkin olivat tarpeettomia. Vaatteitakin oli jo riittämiin.

Lopulta keksin toivoa ruokalahjakorttia. Kuluvaa, mikä todella tulisi käytettyä. Mitä oikeasti tarvitsemme elämässä? Kun kaikkea on jo riittävästi, jäljelle jää vain perusasiat ja hetket, joista voi nauttia kuten hyvät ateriat.

 3. Sydämelliset kodit linnuille

Maaliskuun alussa olin mukana järjestämässä Pönttötapahtumaa. Lintujen pesimäpaikkojen väheneminen on vakava ongelma Suomessa. Vanhat metsät katoavat, lahopuut vähenevät ja elinympäristöt muuttuvat, jolloin kolopesijät jäävät ilman pesäpaikkoja.

Ystäväni oli rakentanut talven aikana 108 linnunpönttöä(!), joita jaoimme ihmisille ilmaiseksi. Jokaisessa pöntössä oli sydänaihe: joko lentoaukon metallinen suojapelti oli sydämenmuotoinen tai etuosan tippasuojaan oli sahattu sydänkuvio – kaunis yksityiskohta, joka heijasti tekijän suurta sydäntä.

Tapahtumapaikalle muodostui pitkä jono, ja kaikki pöntöt löysivät uuden kodin noin tunnissa. Jos jokaisessa pöntössä pesisi linnut ja ne munisivat keskimäärin 5 munaa, jopa 540 poikasta voisi kasvaa aikuiseksi jatkaen lajinsa elämää. Pöntöt toimivat myös tärkeinä talviöisinä suojapaikkoina ja kestävät vuosia, joten todellisuudessa niiden hyöty on moninkertainen.

Tämä on hieno esimerkki siitä, miten yhdenkin ihmisen teoilla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden tukemisessa, yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja hyvän mielen jakamisessa.

Näiden maaliskuisten havaintojen myötä hyvää kevättä! Lintujen laulu on parhaimmillaan juuri nyt – ei enää keskikesällä. Tarttukaa siis ainutlaatuisiin hetkiin!