Lisää arkiston aarteita: hoitajamitoituksesta vielä

Jatketaan nyt vielä tällä ajankohtaisella hoitajamitoitus-teemalla eli ohessa on iltahoitajien vuodatus (hoitotyön vuorokausitiedote) työpaikaltani vuodelta 2002.

Iltavuoro: Tilanne on se, että osastolla on todella paljon auteltavia potilaita (12 täysin auteltavaa potilasta, jotka vaativat kahden hoitajan avun). Kolme potilasta harhailevia, dementoituneita. He vaeltelevat ympäri osastoa ja sairaalaa. Yksi heistä on aggressiivinen ja deliriumissa. Kaksi potilasta huutaa kovaan ääneen apua alituisesti ja muut potilaat pelkäävät ja ihmettelevät tilannetta. 

Sairaalahuoltajalle ei ollut sijaista, joten hoitajien on pitänyt revetä joka paikkaan toisiaan auttaen. Tänä iltana suurin osa potilasta olleet ilman hoitajien apua oman onnensa nojassa vaikka tarvitsisivat hoitoa. Ei tunnu mukavalta!

Miten tällaista tilannetta voi olla?! Osastolla ollaan melkein lirissä, kun potilaille tulee yllättäen rintakipuja ja kaiken huipuksi osastolle on tullut kolme uutta potilasta illan aikana. Tällaista ei saa enää tulla! Mihin pitää ottaa yhteyttä (luottamusmies, työsuojelu tms?), että tilanteeseen puututaan? 

Yleisten tilojen siistijä on käynyt osastolla tiskaamassa, hoitajat ovat täydentäneet loput sairaalahuoltajan töistä. Korvausta ei kukaan saa ylimääräisestä työstä ja kaikki on potilaskosketuksesta pois. Kyllä kaikkia väsyttää, kun muutenkin työ on raskasta. Tällaista ei kyllä kukaan jaksa kauaa! Koetellaanko tässä kuinka paljon hoitajat jaksavat, että "Näköjään vähemmälläkin pärjää, kun hoitajat antavat uhrautuvaisesti selkänahastaankin, kun eivät halua jättää ketään hoidotta.". Hoitajat verottavat omia voimavarojaan toisten puolesta.

Mitä jos tähän olisi tullut vielä esimerkiksi elvytystilanne? Pelottaa ajatellakin! 
Terveisin lauantai-illan hoitajat

Tiedotteesta ei seurannut yhtikäs mitään. Jatkettiin vaan älytöntä menoa.

Loppuun taas huumoria (ei tätä muuten jaksa... ;)

Näin hoitajamitoitukseen saataisiin rahaa

Nyt poliitikot keskustelevat vanhuspalvelulaista ja sitovista hoitohenkilömitoituksista. Hallelujaa! Viimein edes keskustellaan. Kyllä näihin asioihin herätään todella hitaasti. 

Olen tehnyt hoitajan työtä viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Jo silloin tilanne oli todella huolestuttava. Työpaikallani täytettiin hoitotyön vuorokausitiedotetta, jossa jokaisen vuoron hoitaja kirjoitti arvioinnin työvuoronsa tilanteesta (kolme arviointia per vuorokausi) ylihoitajalle. Kuin tuuleen olisi huutanut. Ylihoitajaa ei paljon osastolla näkynyt. (Ei edes alla olevien vuodatuksen kaltaisten tekstien lukemisen jälkeen. Hyvin surullista.)

Alla on sellaista materiaalia, jota ei julkaistu Rankka kutsumus -kirjassa. Saunanpesään menevät nämäkin paperit. Tämä onkin kätevää kun voi tallentaa ja kierrättää nämä asiat blogin kautta. :)

Kollegani kirjoittama hoitotyön vuorokausitiedote toukokuulta 2002:

Tiimissäni on kaksitoista potilasta, joista

1 MS-tautia sairastava nuori henkilö – tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toimissa.

1 rollaattorilla kulkeva potilas, joka on paikkaan ja kykyihinsä desorientoitunut, pitää ”sitoa” G-tuoliin, kun ei ehditä kävelyttää.

5 muistamatonta potilasta, jotka vaeltelevat ympäriinsä osastolla + muualla sairaalassa. Tarvitsevat apua henkilökohtaisessa hygieniassa. Yhdellä heistä on ripuli ja sydänkipua. Yhdellä jalassa trombi, ei muista, että pitäisi olla sängyssä.

5 omatoimista potilasta, joista 1 toispuolihalvaanunut, 2 vanhaa mummoa (huimaa) ja 1 joka pärjää ihan itsekseen.

Ja tänä aamuna tiimi olin minä. Toisilta tiimeiltä saa kyllä tarvittaessa apua, mutta heillä ei ole yhtään sen paremmin asiat. Huomenna on vapaapäivä, mutta pelottaa hieman tulla seuraavan kerran töihin. 

Jotenkin muistan hämärästi opiskelleeni jotain muuta. Ahdistus vaan lisääntyy, kun ei tunne, että potilailla olisi asiat hyvin. Kaiken tämän lisäksi päivystysasemalta kaksi naispotilasta, joista toinen täysin autettava ja toinen autettava (ripuli) hygieniassa (aivokasvain). Päivystysasema ei heitä voi pitää, koska on kuulemma ”epäinhimillistä pitää potilasta 10 hengen huoneessa.” Täällä potilaat ovat ”36 hengen käytävällä”.

Lisäksi sijaisilla kesälomasta vain unelma. Saan kyllä kuukauden kesäloman elokuussa, mutta ainoastaan niin, että sopimukseen tulee katko. Mutta eihän tätä muuten jaksa.

Terveisin X.X, sairaanhoitajan sijainen

Terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseen menee jo nykyisellään tolkuton määrä rahaa. Nyt mietitään mistä rahaa saataisiin aina vain lisää, että voitaisiin palkata lisää hoitajia. Väitän, että olemassa olevilla resursseilla saataisiin suuria aikaiseksi, jos toimintaa järkeistettäisiin. Ei tarvittaisi yhtään lisää rahaa ja sitä jäisikin vielä, jos hoitajat saisivat tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu. Rahaa säästyisi kun hoito olisi laadukasta, ennaltaehkäistäisiin sairauksia ja ihmiset osaisivat hoitaa itseään paremmin, kun hoitajat ehtisivät opettaa ja kouluttaa potilaitaan (ja mm. työn mielekkyyden kasvaessa hoitajat pysyivät alalla. Koulutus on kallista lystiä.)

Hoitajat ovat hyvin kustannustehokkaita työntekijöitä. Hoitotyön systeemi/byrokratia/järjestelmä on se, joka kaipaa viikatetta. Hoitajien ei pitäisi olla kenenkään juoksutyttöjä. Nyt hoitajat tekevät kaikkien eri ammattikuntien töitä siivoojasta farmaseuttiin, pikkulääkäristä sihteeriin, fysioterapeutista labrahoitajaan ja kaikkea siltä väliltä. 

Lääkärit eivät saisi missään nimessä johtaa hoitotyötä. Myös yli- ja osastonhoitajasysteemit olisi poistettava ja muutettava toisenlaiseksi. Hoitoalalla on suunnaton johtamis-, vastuu-, ja organisointiongelma. Hoitajilla on vaikka kuinka paljon konkreettisia ideoita ja esimerkkejä miten todellisia säästöjä ja laadukasta hoitoa saataisiin aikaan, jos vain joku kuuntelisi heitä. Ratkaisut ovat lopulta aika yksinkertaisia, jos vain luodaan sopiva tahtotila.

**

Lopuksi kevennys:

Lääkäri kuolee ja joutuu helvettiin. Saatana tervehtii häntä: ”Koska olit lääkäri ja teit joitain hyviä juttuja potilaittesi puolesta, saat valita missä vietät ikuisuutesi.”

Paholainen avaa ensimmäisen oven. Huoneessa lääkärit roikkuvat nilkoistaan ja pikkupaholaiset ruoskivat heitä.

”Hyvänen aika! Tuonne en ainakaan halua!”, lääkäri sanoo.

Paholainen avaa toisen oven. Lääkärit ovat tulessa ja lohikäärmeet jahtaavat heitä.

”Tuo on vielä kamalampaa!”, lääkäri sanoo hermostuen jo aika tavalla.

Paholainen avaa kolmannen oven, jossa lääkärit makailevat aurinkotuoleissaan ja upean näköiset hoitajat tarjoilevat heille trooppisia drinkkejä.

”Voit sisäänkirjoittaa minut tuonne! Mahtavaa!”, lääkäri riemastuu.

Paholainen paiskaa oven kiinni. ”Sinun ei pitänyt nähdä tuota! Et voi mennä sinne!”.

”Miksi en?”, lääkäri ihmettelee.

”Koska se on hoitajien helvetti.”, paholainen vastaa.