Näytetään tekstit, joissa on tunniste demokratia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste demokratia. Näytä kaikki tekstit

21. joulukuuta 2025

Pyhä on poissa

Virallinen talvipäivänseisaus on tänään, mutta olemme olleet seisauksessa jo perjantaista asti. Päivän pituus Hämeenkyrössä on nyt 5 tuntia ja 18 minuuttia. Yö kestää 18 tuntia ja 42 minuuttia. Tämä pysyy täsmälleen samana aina keskiviikkoon 24.12. asti, jolloin valon määrä kasvaa minuutilla. Ihmeellistä, että olemme taas tässä vaiheessa ”talvea”. Kevät on täällä alta aikayksikön, vaikka talveakaan ei ole ollut vielä.

Järven ranta on jäätynyt kahdesti ja sulanutkin kahdesti. Jäät ovat katkoneet järviruokoja ja tuuli kuljettanut niitä kasalle, joten olen pukenut kahluuhousut ja monet pitkät kalsarit ja talikoinut ruokoja rantaan. Hyvä että olen voinut näin tehdä, ettei tarvitse keväällä aiheuttaa rannalla pesiville eläimille häiriöitä. Ruokoja on vielä pystyssä. Saa nähdä mihin suuntaan kevään tuulet ne sitten kuljettavat.

Talikoidessani kylmässä vedessä ja mudassa, maatuvaa kasvillisuutta haistellessa, muistelin, että tässä joutsenperhe vietti paljon aikaa, tuossa näin viime syksynä ritariperhosentoukan, tuolla oli ruskosuohaukan pesä ja palasin mielessäni moniin hienoihin näkyihin. Missähän ne kaikki rakkaat tällä hetkellä menevät?

**

Filosofisessa Niin & Näin -lehdessä pääkirjoittaja Kaisa Kortekallio käsittelee vastavuoroista suhdetta eläimiin ja mainitsee minut tutkija Christine Webbin ja luonnontieteilijä Len Howardin yhteydessä. Tuntui hyvältä! Webb ja Howard näkevät eläimet älykkäinä ja oppivina yksilöinä, eivät homogeenisena lajina. Kortekallio kirjoittaa, että vastavuoroisessa suhteessa "linnut eivät pelkää havainnoijaa. He voivat käyttäytyä rennosti." Tämä on juuri niin. Kun kunnioittaa ja luo tilaa eläimille, pääsee pois ihmiskeskeisistä ajattelumalleista. Meidän pitäisi muuttaa suhtautumistamme ja suhdettamme muihin lajeihin. Emme voi nähdä niitä vain esineinä, lukuina tai häiriötekijöinä. Eläimet ovat yksilöitä jotka ansaitsevat kaiken kunnioituksemme.

**

Tällä viikolla olen koostanut susilausuntoa maa- ja metsätalousministeriölle. Metsästäjäliitto on antanut suoria ohjeitaministeriölle ja hallitus totteli, oikein kiirehti asiassa. Suden ympärivuotinen rauhoitus on poissa ja susien metsästys siirrettiin kiintiömetsästykseksi, jossa ammutaan kokonaisia susilaumoja.

Hälyttävintä on, että kiintiömetsästysjärjestelmä poistaa valitusoikeuden metsästyspäätöksistä. Susia lahdataan mennen tullen eikä kansalaisilla ole mahdollisuutta valittaa virheellisistä päätöksistä. Toiminta ei ole läpinäkyvää eikä demokraattista. Sama lakishow jatkunee keväällä, koska myös karhun, ilveksen ja saukon metsästystä helpotettiin siirtämällä nekin yllättäen kiintiömetsästykseen, vaikka ne ovat yhä EU:n luontodirektiivissä tiukan suojelun piirissä.

Tällaisella tolalla on nyt demokratia Suomessa. Meillä on todella pelottava ja vastenmielinen hallitus. Metsästyslain muutokset vahvistettiin äänin 135–35. Miettikää hyvät ihmiset, ketä äänestätte vuoden päästä eduskuntavaaleissa! Osaa lausunnoista voi lukea täältä. Lausunnoilla pyyhitään takapuolta, koska sadan suden metsästys alkaa joka tapauksessa 1.1.2026. Absurdia.

Eläimet kärsivät niin paljon ihmisten ahneudesta ja tuhoamisvimmasta. Liian harvoilla on ymmärrystä, tietoa tai rakkautta luontoa kohtaan.

**

Kävin kirjastossa. Lähikirjastoni lopettaa hetkellisesti muuton ajaksi ja siirtyy kauemmas. Kirjastonhoitaja oli nostanut hyllyille kirjoja esille. Silmiini osui Suomen luonnon pyhät paikat. Kirja oli iso ja painava. Ajattelin, että en lainaa sitä, koska tiesin, ettei näillä main juuri pyhiä paikkoja löydy. Selasin vaan hakemistoa. Lähialueilta löytyi ainoastaan Hämeenkyröstä kaksi mainintaa: Timin mänty ja tapionpöytä Vesajärvellä. Kaksi puuta koko kunnassa. Naapurikunnissa ei ensinkään. Lukaisin tekstit läpi. Timin männystä olen kertonut täällä.

Tapionpöytä on latvaton metsäkuusi, jonka oksisto kasvaa litteänä vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin. Kirjassa kerrotaan, että metsän isännän Tapion uskottiin aterioivan tapionpöydän ääressä. Tapionpöydät olivat muinaissuomalaisille uhripaikka, jonne vietiin ruokauhreja. Kesällä 2016 kirjan tekijät Aimo Kejonen ja Tuomo Kesäläinen olivat käyneet kohteessa Vesajärvellä Muotian kylällä. Kaikki oli muuttunut. Vanha hevoshaka oli joutunut hakkuiden kohteeksi. Tapionpöydän luona oli enää rauhoituskyltti ja pari hakkuista jäänyttä runkoa lojui paikalla, jossa Suomen komeimmaksi mainittu tapionpöytä aikoinaan oli. Kirjassa sanotaan: ”Vanha pyhä oli poissa”. Vain kyltti kertoi sen joskus olleen olemassa. Laitoin kirjan takaisin kirjaston hyllylle ja ajattelin, että tapaus on aika hyvä kuvaus monien suomalaisten luontosuhteesta. Mikään ei ole enää pyhää, antaa kaiken mennä vaan.

Ihmiset unohtavat, että mitä teemme luonnolle, sen teemme itsellemme. Olemme yhtä tapettavien susien kanssa, olemme kaadettava metsä, olemme maa jota saastutamme. Olemme kaikki yhtä ja sidoksissa toisiimme. Meidän elämämme jatkuu kaikissa eri muodoissa. Edestämme tulemme löytämään.

**

Muutama sana vielä joulusta. Olen niiiin iloinen, että en vietä sitä: Black Fridaystä alkava ostaminen, lahjat, pakkaaminen, joululaulut ja koristeet kaikkialla. Ymmärrän että monille joulu on tärkeä hetki pysähtyä perheen parissa. Mutta sitä pysähtymistä ei tarvitsisi ostaa, sen kun hyppäisi kaiken suorittamisen ohi ja siirtyisi suoraan mielenrauhaan. Voisimme muistaa läheisiä ja vähäosaisia ympäri vuoden, kortteja lähettää milloin vain, pipareita paistaa kesälläkin. Aitoa pysähtymistä olisi se, ettemme suorita yhtään mitään.

Toivon sinulle aikaa miettiä mikä oikeasti tuo sinulle merkitystä. Ja rohkeutta toimia sen mukaan.

3. huhtikuuta 2019

Kenen intressit voittavat?

Käytä ääntäsi, kun sinulla se on! Äänioikeus ei ole itsestäänselvyys. Eläimet ja luonto eivät voi äänestää, vaikka niillä on kaikkein kaunein ääni.
Ennakkoäänestys alkaa tänään, joten muutama miete äänestämisestä ja politiikasta.
Lainaan muutamia sanoja yhdysvaltalaiselta poliitikolta Bernie Sandersilta:
”Mitä demokratia merkitsee nykyään? Minun nähdäkseni sen tulisi tarkoittaa sitä, että jokaiselle ihmiselle kuuluu yksi ääni. Sen tulisi tarkoittaa, että äänestäminen ja politiikkaan osallistuminen on mahdollisimman yksinkertaista ja vaivatonta. Demokratian tulisi tarkoittaa sitä, että äänestysosallistuminen on yksi maailman korkeimpia eikä matalimpia. Sen olisi tarkoitettava vahvaa poliittista tietoisuutta ja sitä, että ihmisillä on riittävästi tietoa maatamme kohtaavista suurista haasteista.
Miksi ihmiset eivät äänestä? Miksi niin valtava osa kansalaisista on hylännyt poliittisen päätöksenteon ja demokratian? Selitys on yksinkertainen. Ihmiset eivät enää usko hallituksen ajavan heidän etujaan. Ihmiset eivät näe syytä osallistua johonkin, mikä näyttää heidän silmissään lähinnä demokratian irvikuvalta.”
Olen tallettanut Noin viikon uutiset -ohjelmasta tunnetun satiirintekijä Jukka Lindströmin Voima-lehden Vieläkö naurattaa? –haastattelusta tärkeän kommentin:
”Meille on liian kauan hoettu, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta eihän se sitä ole. Oikeasti politiikka on kamppailua siitä, kuka saa päättää ja kenen intressin mukaan mennään. Kun poliitikot sitten ihan oikeaoppisesti ajavat omia kantojaan, ihmiset pettyvät politiikkaan. Jos meille olisi alusta alkaen kerrottu, että politiikka on kamppailua siitä, kenen intressit voittavat, niin ehkä silloin kansalaiset eivät olisi niin pettyneitä politiikkaan.”
Kiitos Lindström! Nyt meille on kerrottu. Otetaanhan opiksi? Meillä on ollut niin surkea ja luonnon kannalta tuhoisa hallitus kuin olla ja voi. Tarvitsemme kipeästi muutosta. Äänestämällä hyviksiä pääsemme pahiksista eroon.

Tarvitsemme päättäjiä, joiden intresseissä on kantaa vastuuta luonnosta ja joilla on kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Luonnolla ei ole äänioikeutta, joten ihmisten on käytettävä ääntään sen puolesta. On todella tärkeää käyttää sitä ääntä (valtaa), joka meille on annettu.

Tämä kuvakaappaus kertoo kenen intressien toivon voittavan. Kunpa vaalitulokset näyttäisivät samansuuntaista grafiikkaa 14.4.

29. helmikuuta 2016

Suomen luontoa ei saa yhtiöittää!

Tällä hetkellä on useita kansalaisaloitteita meneillään, joilla saattavat olla hyvinkin merkityksellisiä meidän ja Suomen luonnon tulevaisuudelle.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu uusi metsähallituksen asemaa koskeva lakiuudistus tarkoittaisi toteutuessaan vakavia seurauksia valtion maille kansallisomaisuutemme tulevaisuudelle.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristöjärjestöt ovat kritisoineen suljetuin ovin tapahtuneen lain valmistelua ja sen antamia mahdollisuuksia kansallisomaisuutemme myymiseen.

Hallitus haluaa yhtiöittää myös kansallisomaisuutta Metsähallituksen mailla. Tulevatko monikansalliset kaivosyhtiöt tai sijoittajat päättämään meidän maitteimme käytöstä jatkossa?
http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/

Päivitys 
Pysäytetään metsähallituslaki -adressi keräsi 129 627 allekirjoitusta 26.2.2016–16.3.2016. Suurkiitos kaikille allekirjoittaneille ja sanaa levittäneille!

Päivitys 30.3.2016 
Eduskunta hyävksyi uuden metsähallituslain äänin 108–64. Pysäytetään metsähallituslaki -kampanja vetoaa tasavallan presidentti Sauli Niinistöön, jotta hän käyttäisi oikeuttaan olla vahvistamatta lakia, koska uuden metsähallituslain valmistelu- ja käsittelyprosessi ei täyttänyt avoimen demokratian vaatimuksia. Tasavallan presidentin kansliaan on toimitettu presidentti Niinistölle osoitettu vetoomus. Saatesanoilla varustettu vetoomus on julkaistu Minimahti-sivulla.