Tarvitsemme enemmän hyviä uutisia

 

Tämä sarjakuva kiteyttää hyvin mitä yleensä tunnen, kun seuraan uutisointia. Turhauttaa suunnattomasti, kun päättäjät eivät tee tarpeeksi luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Siksi en ollut uskoa korviani, kun kuuntelin uutisia keskiviikkona. Piti oikein miettiä onko aprillipäivä vai mätäkuu, kun ensiksi ilmoitettiin, että EU-parlamentti vaatii tiukkaa lainsäädäntöä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kolmasosa Euroopan pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaiseksi ja EU-jäsenmaiden tulisi asettaa tiukat suojelutavoitteet metsille ja välttää avohakkuita. Että sellainenkin päivä tuli, että avohakkuiden välttämiseen kehotetaan. Kukapa olisi uskonut.

Heti perään kerrottiin toisesta toivoa antavasta uutisesta, että susien määrä on kasvanut.

Tulisipa muutos parempaan nopeammin kuin pessimistisenä kuvittelen siinä menevän ja hyviä uutisia tulisi useammin kuin harvoin.

 

On olemassa sellainen sanonta, että jos ihmiset keskittyisivät elämän todella tärkeisiin asioihin, tulisi pula onkivavoista ja sienimetsistä.

Jos ihmiset keskittyisivät elämän todella tärkeisiin asioihin, luonnon kirjon vaaliminen ja kestävästi eläminen olisi osa normaalia arkeamme. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on jopa isompi kysymys kuin ilmastonmuutos. Luontokadon hillitsemiseksi tarvitaan iso asennemuutos.

Yle Areenalla on katsottavissa Pelastakaa mehiläiset -dokumentti. Siinä näytetään kuinka omassa toiminnassa on muutoksen siemen. Jokainen voi auttaa mehiläisiä ja luontoa hyvin yksinkertaisilla tavoilla. 

Eliölajit tarvitsevat sopivia elinympäristöjä. Tankkaus- ja varapaikkoja tarjoava elinympäristö ehkäisee sukupuuttoja. Kukkaketoja voi luoda kaupunkeihin, omalle pihalle ja parvekkeille. Parasta siinä on se, että parempaa syntyy vähemmällä vaivalla: jättää vain nurmikkonsa – tai edes osan siitä – leikkaamatta.

Tässä aiheeseen liittyviä ajatuksiani vuosien takaa:

”Omakotitalossa asuessani työskentelin keskimäärin kuusitoista tuntia eli kaksi kahdeksan tunnin työpäivää kesässä nurmikkoni parissa, eikä pihani edes ollut kovin suuri. Kaksi kesäpäivää tein jotain epämieluisaa. Mietin, kuinka paljon arvostin vapaapäiviäni varsinkin kesällä. Tajusin, että jos joku sanoisi minulle: ”Nyt voit ajaa koko kesän nurmikkosi yhteen putkeen, eikä se enää loppukesästä kasva ja ole vaivoinasi”, se tarkoittaisi, että minun pitäisi ajaa koko viikonloppuvapaani nurmikkoa. (…)

Olemme oppineet, että lyhyeksi ajettu pihanurmi on siisti ja kaunis. Kauneus on kuitenkin muuttunut tämän katsojan silmässä. Minusta nurmikot ovat rumia. Ne ovat täysin epätarkoituksenmukaisia. Tuntuu aivan hullulta tuhlata aikaa tuottamattomaan, luontoa köyhdyttävään toimintaan ja valittaa kiirettä ja väsymystä. Kannamme ruokaa kaupasta selkä vääränä ja valitamme ruoan kalleutta, mutta emme vaihda nurmikkoa kasvimaahan. Ihmiset investoivat yhä enemmän rahaa ja aikaa pihoihinsa, mutta samaan aikaan ne ovat yhä harvemmin luonnon kannalta toimivia tai edes ihmisille tuottavia. (…) En siis perustanut nurmikkoa, vaan ripottelin kukkien siemeniä rakennustöiden jäljiltä paljastuneeseen maahan. Kukkaniittyni tarvitsee viikatetta vain kerran kesässä, ja se on henkeäsalpaavan kaunis. Se houkuttelee perhosia, hyönteisiä ja pölyttäjiä. Olen istuttanut paljon luonnonvaraisia kasveja, mutta myös perennoja, puita ja marjapensaita. Mitä enemmän olen istuttanut, sen enemmän olen saanut pihaani luontoa ja eläimistöä.”  Ote Irti oravanpyörästä -kirjasta

Tee siis helppo luontoteko: älä tee mitään, anna nurmikkosi kasvaa ja ota iisisti.⚘⚘

Kesävinkkejä:

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys järjesti 19.5.2021 webinaarin aiheesta "Miten suojella metsäluontoa?" Webinaarissa kuultiin tietoa ja käytännön ohjeita kaikille metsäluonnon suojelusta kiinnostuneille. Asiantuntijat kertoivat metsien suojeluvaihtoehdoista sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä myös ilman suojelustatusta. Tallenne ja tilaisuuden materiaalit löytyvät täältä: https://www.sll.fi/jyvaskyla/2021/05/27/miten-suojella-metsaluontoa-webinaari-katsottavissa-tallenteena/

**
Onko talouskasvusta irtautuminen mahdollista? Miten ympäristöhaitat tulisi hyvittää? Millaisia tunteita ilmastonmuutos ja luontokato meissä herättävät, ja voiko nuo tunteet kääntää voimavaraksi? Esimerkiksi näihin ympäristökysymyksiin etsitään ratkaisuja Jyväskylän Kesän puheohjelmassa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ja keskusteluita voi seurata suorana myös verkossa. Puheohjelma löytyy osoitteesta: https://jyvaskylankesa.fi/2021/05/14/yli-30-asiantuntijavierasta-jyvaskylan-kesan-puheohjelmassa-ratkotaan-ymparistokysymyksia/ 

 

Onko puiden kaataminen tarpeellista?

Suurten lehmusten on annettu kasvaa tien vierellä. (Huomaa puissa olevat lepakonpöntöt! :)

Blogilukijalta kysymys: Asun perheeni kanssa Varsinais-Suomessa. Asuinalueellamme on meneillään useammankin puun kaataminen / puuston harvennus (en muista varmaksi määrää). Alueella on sekä pientaloasutusta että korkeita kerrostaloja 1960-luvulta. 

Olin eilen poikamme kanssa ulkona aamupäivällä kun tapasimme taloyhtiömme huoltomiehen. Hän kertoi että puita pitää ruveta kaatamaan alueelta (joku oli siis hänelle antanut määräyksen) ja hän oli parhaillaan katsomassa mistä kaikista kohdista niitä pitää kaataa. Kysyin sitten että miksi ja sain vastaukseksi että ilma kiertäisi asuinalueellamme paremmin (tässä kohtaa ihmettelin että mitäh), kuulemma jotkut rakennukset (kerrostalot) ovat jo vähän kärsineet siitä että ei ole ilma riittävästi kiertänyt. Koska en näistä asioista kuitenkaan kovasti ymmärrä niin mulle jäi vähän epäselväksi että pitääkö tuo ilman kiertämiseen ja rakennusten hyvinvointi siihen liittyen paikkaansa enkä ruvennut huoltomiehelle asiaa sen enempää ihmettelemään.

Oletko sinä kuullut perusteltavan puuston harvennusta tällä ilman kiertämisellä ja onko tässä yleensä jotain perää? Täällä on ihana, luonnonläheinen, rauhallinen ympäristö jossa ei ole niin kova liikenne kuin edellisessä asuinpaikassamme joka oli keskustammassa. Täällä on paljon puita ja metsää aivan vieressä ja toivon että saa olla vastakin. 

Sen ymmärrän että kaatumisvaarassa olevat puut pitää kaataa ennen kuin ne kaatuvat itsekseen ja aiheuttavat vahinkoa mutta epäilen että ne kaikki puut eivät olleet sellaisia. En ruvennut kiertämään koko asuinaluetta läpi ja katsomaan eli ihan satavarma en ole tietenkään. Juuri ennenkuin tapasin huoltomiehen niin huomasin itse että jotain puita oli merkitty laittamalla muovinauha ympäri ja ilmeni että ne ovat kaadettavia puita. 

Niin ja eikös tämä vuodenaika ole vähän kyseenalainen puiden harventamiseen jos en ihan erehdy. Kesällä ei ehdottomasti saisi kaataa mutta nyt keväälläkin linnut etsivät pesäpaikkoja ja niin edes päin... Ainakin täällä päin Suomea on lumet sulaneet jo lähes kaikkialta. Päivän keskimääräinen lämpötila on tänään n. + 10 astetta.

***

Kuka tahansa osaa kaataa puun. Se käy muutamassa sekunnissa tai minuuteissa. On taito ja kunnia-asia osata pitää vuosikymmeniä ja jopa yli vuosisatoja kasvaneet puut pystyssä. Puissa on historiamme.  

Vastaus:

Suosittelen heti soittamaan kaupunginpuutarhurille, taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja ympäristönsuojelupäällikölle tai esimerkiksi ympäristölautakunnan jäsenille (ja kenelle vaan keksitkään) ja kysele puiden kaadon perusteita ja kysy & kyseenalaista onko niitä ensinkään kaadettava (ei ole). 

Selvitä onko puiden kaadosta tehty asianmukaiset kuulutukset kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä.

Ilmoita ihan suoraan mielipiteesi, juuri noin kuin minullekin, että asukkaana et halua hakkuita ja ne eivät todellakaan estä ilman kulkua. Aivan höpöhöpö-juttuja. Jos puut kaadetaan, alueen pöly- ja hiilidioksidipitoisuus lisääntyvät ja happi vähenee. Puut puhdistavat ilmaa ilmansaasteista ja tuottavat happea, eristävät melua ja tuovat alueelle lintujen laulua ja pesintää jne. Puiden kaato on aina niin tavattoman turhaa. 

 

Tammen kukintaa 16. kesäkuuta

Puiden kaato niiden turvattomuuden vuoksi on aina veruke, arboristi voi porata puut ja kyllä silminkin näkee ovatko puut nuorehkoja. Vanhoja puita varsinkaan ei pitäisi kaataa ilman tutkimuksia, ne voivat olla täysin terveitä, mutta Suomessa vaan on varsinainen puiden kaatovimma.

Nokialla kaadettiin Suomen suurimmat poppelit ”turvallisuusuhan vuoksi”. Puiden halkaisija oli yli toista metriä ja puut olivat 30 m korkeita. Puut olivat vasta 60 vuotiaita. Kaadettujen puiden kannoista näki, että ne olivat täysin terveitä. Tilalle tuli kolme parkkipaikkaa. Puiden kaadosta ei oltu tehty ”maisemanhoitoilmoitusta” (hah, varsinaista ”maisemanhoitoa”) vaan valmistelu tapahtui ohimennen kuntalaisilta salaa, ei avoimesti. 

Kaupunginpuutarhurien ja muiden viranomaisten ja päättäjien toimintaa kannattaa ja pitää valvoa ja tarvittaessa kyseenalaistaa heidän toimensa. He ovat kuntalaisilla töissä ja heidän tehtävä on tehdä asuinympäristöstämme sellainen kuin asukkaat haluavat. Jos asukkaat haluavat vehreyttä ja vihreää, sitä heidän olisi edistettävä - eikä päinvastoin.

Todella paljon tapahtuu sitä, että työntekijöille pitää vain saada ”jotain hommia”. On tosiasia, että puita kaadellaan täysin huvikseen ”muuten vaan” -perusteluilla. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka sanovat SEIS, mietitään ja tutkitaan ensin vähän: millä perustein, onko asukkaiden mielipiteitä kysytty, kuka ja millä tavoin puut on tutkittu (ovatko ensinkään vaarallisia), missä ovat ”ilmankiertotutkimukset” ja arboristin arviot jne.

Puiden kaato vaikuttaa ihmisten asumisviihtyvyyteen, terveyteen - ja vaikka mihin. Eli tuo rohkeasti näkemysesi esiin. Älä pelkää, vaan toimi rohkeasti. Teet niin tärkeää työtä, olet oikealla asialla! 

Kiireiset ihmiset eivät kiinnitä huomiota, eivätkä ehdi, tiedä tai välitä. He havahtuvat vasta sitten kun tuho on huomattu ja silloin on jo myöhäistä.(Puunkaatajakin voi todeta, että samaa hänkin ihmetteli, mutta teki kun käskettiin...) Aina tarvitaan joku, joka pysähtyy ajattelemaan seurauksia.

Vaadi, että työt keskeytetään heti, kunnes asiat on tarkistettu joka paikasta (naapurien mielipiteet, arboristin, ympäristösuojelupäällikön, oliko maisematyölupa/kuulutus nähtävillä eli onko taloyhtiön ihmisiä kuultu jne.).

Puita ei saa kaataa asemakaava-alueella ilman lupia. Jos puiden kaatajat jatkavat siellä edelleen, mene sinne ja sano että yhtäkään puuta ei kaadeta enää, ennen kuin teidän esimiehenne/määräyksen antajan kanssa on keskusteltu. Heidän on lopettava hommansa siksi aikaa ja painuvat kahville tai muihin hommiin. Asukkailla on oikeus tulla kuulluksi. (Harva kansalainen on aktiivinen, joten älyvapaat saavat puuhastella mielin määrin.)

 

Ilahdun tavattomasti kun joskus näkee päinvastaistakin käyttäytymistä. Tässä on talon räystäskouruun tehty tila puuta varten. Nyt puu on kasvanut jo niin suureksi, ettei se mahdu enää sille varattuun tilaan, mutta se ei haittaa tahtia. Puun halutaan ja toivotaan olevan pystyssä.

Kauheassa kiireessä kirjoitin, että saisit heti jotain ”kättä pidempää”, koeta saada ajatuksenjuoksustani selvää. Voi kun ainakin loput puut saisivat jäädä pystyyn!

Tsemppiä!

PS1.  Unohdin sanoa, että kyllä, osa linnuista ovat aloittaneet jo pesintänsä mm. mustarastaat, kottaraiset, kyyhkyt jne. Birdlife Suomen sivuilta löytää listauksen rauhoitettujen lintujen ohjeellisista arvoista. Puunkaatajaa kannattaa informoida, että lintujen pesien hävittäminen voi tulla kalliiksi.

Hämeenkyrön Pappilanmäen "ammattitaitoisesti hoidettua" kulttuurimaisemaa.

PS2. Viime vuonna Hämeenkyrön seurakunta teki Pappilanmäellä ja Kanainsaaressa - aivan Hämeenkyrön kirkonkylällä asemakaava-alueella- avohakkuut, ilman, että olivat hakeneet (saati että olisivat saaneet) maisematyölupaa tai että kuntalaisia tai naapureita olisi kuultu.  Pappilan alue on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta ja Kanainsaari oli merkitty asemakaavaan "puisto, luonnontilaisena säilytettävä”. Se oli hieno monimuotonen ranta, nyt täysin raiskattu. Menetetty. 

Minä pillastuin. Otin yhteyttä Pirkanmaan luonnonsuojelupiiriin ja yhdessä jätimme poliisille tutkintapyynnön viranomaisten toiminnasta miten näin virheellisesti on voitu toimia. Poliisi ei ole vielä käsitellyt asiaa ja asia on kesken.  Katso täältä kuvat ja tutkintapyyntö.

Vaikka luonnontilaista rantaa ei saa vuosikymmeniin takaisin, älämölön pitäminen asiasta saattaa tehdä sen, että jatkossa viranomaiset miettisivät ennen kuin touhuaisivat. Saattaa olla liikaa toivottu, mutta jotain on yritettävä, että elämänusko säilyy.