Ja niin kevät ja valo ovat täällä, mihin talvi hujahti? Laulujoutsenia lentää ristiin rastiin sulapaikkojen väliä, ja etelään päin olevien puiden juurilta on lumi sulanut. Vanha sanonta ”maaliskuu maata näyttää” pitää aina paikkansa. Kahden viikon hankikanto kesti eilisiin sateisiin asti. Liikkuminen oli helppoa verrattuna upottaviin hankiin. Tai liukkauteen, polut ja tiet ovat pitkään olleet kuin luistinratoja! On ollut helpompi kiivetä hangille ja kulkea turvallisemmin niiden kautta.
Basilikat pilkottavat jo mullasta, ja nyt nousukuun aikaan aion kantaa laventelit maakellarista talvehtimasta aurinkoiselle ikkunalle heräilemään. On mukavaa, kun laventelien kasvattamista ei tarvitse aloittaa joka vuosi alusta.
Maaliskuun tehtäviini kuuluu tuhkien seulonta. Kerään talteen kaikki lämmityskauden aikana kertyneet tuhkat. Seulon niistä kekäleet erikseen puunistutushommia varten ja palautan tuhkat takaisin metsään ripottelemalla ne lumen päälle. Minulle on tärkeää palauttaa metsälle edes hieman sitä hyvää, mitä olen siltä saanut. Seuloessa tulee seistyä pitkään paikallaan, mutta se on kuitenkin mukavaa ulkona olemista, ja koko ajan saa seurata ympärillä olevaa elämää.
Eläinten elämästä ja käyttäytymisestä oppii niin paljon, kun vain viettää aikaa niitä hiljaa seuraten ja tarkkaillen. Samalla kun tuhkakasat kohoavat (kannattaa valita tyyni päivä, etteivät tuhkat lennä taivaan tuuliin) voi seurata esimerkiksi miten naakat tervehtivät pihalle saapuvia toisia naakkoja. Neuvotteluja koloista käydään pitkään ja hartaasti. Asemasta parvessa mitellään ja samanväkiset naakat painivat ilmassa ja maassa.
Voi miettiä aikooko sinitiainen tehdä lepässä olevaan pönttöön pesän tänä vuonna, kun se tutkii sitä niin tarkasti. Tai onko talitiainen varannut luumupuun vieressä olevan pöntön kuten viimekin vuonna. Talitiaisilla on mitä erilaisimpia hurmausääniä, kun ne piirittävät naaraita. Keltasirkut tapailevat jo säkeitään. Englanninkieliset lintujen ystävät ajattelevat keltasirkun laulavan: “A little bit of bread and no cheese”, ruotsinkieliset ajattelevat sen laskevan muniensa määrää pesässään: " Ett, två, tre, fyra, fem, sex, SJUU-uu". Varis on viimein intoutunut vetämään viittä, talvella se raakkuu vain kaksi tai kolme kertaa peräkkäin. Innokkaat koirasoravat kulkevat naaraiden tuoksujen perässä, mutta kantavia naaraita ei enää kiinnostaisi, kun pitää löytää rauhaisa paikka ja materiaaleja poikaspesää varten. Puissa käy aika juoksu ja ärhentely.
On oltava korvat höröllä myös kauempana olevista tapahtumista. Kun varis huutaa kilometrin päässä, pihan eläimetkin havahtuvat ja järjestäytyvät parempiin tarkkailuasemiin. Kun on tarkkana, huomaa korppien kantavan nokassaan jo pesäaineita. Huomaa, mistäpäin tuuli yltyy (tällöin on lopetettava tuhkan seulonta) ja miten tuuli vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Usein meno hiljenee, koska tuuli lisää saalistajan mahdollisuuksia ja eläinten on keskityttävä tarkemmin. Usein saalistajan läheisyydestä ei kerrokaan varoitusäänet vaan täysi vaikeneminen. Kun pihapiirin laulu loppuu kuin seinään, jotain on meneillään. Sitten täytyisi vaan oivaltaa, mitä.
On ihanaa, kun eläinten kaikki voimat eivät mene vain energian säästämiseen. Selviytymisen ja ruoan etsimisen ohessa on päivänvaloa jo muuhunkin, kuten sopivien pesäpaikkojen puolustamiseen (monilla ne on ollut varattuna jo viime vuodesta ja niitä pidetään silmällä läpi talven) ja puolison valintaan, ellei sellainen ole ollutkin koko ajan jo rinnalla.
Tutkimuksin on osoitettu, että linnuston runsaus lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä. Aina kai tarvitaan tutkimuksia ennen kuin ihminen uskoo itsestään selviä asioita. Luonnonäänten on todettu kohentavan mielialaa ja auttavan palautumaan stressistä. Vähäinenkin lintujen laulu vähentää ahdistuneisuutta ja vainoharhaisuutta. Monipuolinen lintukuoro vähentää masentuneisuutta. Liikenne ja muut urbaanit äänet saavat ihmiset pysymään varuillaan, mutta linnunlaulu, tuulen humina ja veden solina tuovat turvallisuutta.
Joten kuulokkeet pois ja korvat hörölle! Parempaa lääkettä maailmantuskaan ei olekaan kuin linnunlaulu. Prime time -kuunteluaika on tästä kolme kuukautta eteenpäin. Juhannuksena alkaa jo hiljetä, kun emot ruokkivat poikasiaan.
