Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuhka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuhka. Näytä kaikki tekstit

15. maaliskuuta 2024

Luontohavainnointi on paras lääke maailmantuskaan

Ja niin kevät ja valo ovat täällä, mihin talvi hujahti? Laulujoutsenia lentää ristiin rastiin sulapaikkojen väliä, ja etelään päin olevien puiden juurilta on lumi sulanut. Vanha sanonta ”maaliskuu maata näyttää” pitää aina paikkansa. Kahden viikon hankikanto kesti eilisiin sateisiin asti. Liikkuminen oli helppoa verrattuna upottaviin hankiin. Tai liukkauteen, polut ja tiet ovat pitkään olleet kuin luistinratoja! On ollut helpompi kiivetä hangille ja kulkea turvallisemmin niiden kautta.

Basilikat pilkottavat jo mullasta, ja nyt nousukuun aikaan aion kantaa laventelit maakellarista talvehtimasta aurinkoiselle ikkunalle heräilemään. On mukavaa, kun laventelien kasvattamista ei tarvitse aloittaa joka vuosi alusta.

Maaliskuun tehtäviini kuuluu tuhkien seulonta. Kerään talteen kaikki lämmityskauden aikana kertyneet tuhkat. Seulon niistä kekäleet erikseen puunistutushommia varten ja palautan tuhkat takaisin metsään ripottelemalla ne lumen päälle. Minulle on tärkeää palauttaa metsälle edes hieman sitä hyvää, mitä olen siltä saanut. Seuloessa tulee seistyä pitkään paikallaan, mutta se on kuitenkin mukavaa ulkona olemista, ja koko ajan saa seurata ympärillä olevaa elämää.

Eläinten elämästä ja käyttäytymisestä oppii niin paljon, kun vain viettää aikaa niitä hiljaa seuraten ja tarkkaillen. Samalla kun tuhkakasat kohoavat (kannattaa valita tyyni päivä, etteivät tuhkat lennä taivaan tuuliin) voi seurata esimerkiksi miten naakat tervehtivät pihalle saapuvia toisia naakkoja. Neuvotteluja koloista käydään pitkään ja hartaasti. Asemasta parvessa mitellään ja samanväkiset naakat painivat ilmassa ja maassa.  

Voi miettiä aikooko sinitiainen tehdä lepässä olevaan pönttöön pesän tänä vuonna, kun se tutkii sitä niin tarkasti. Tai onko talitiainen varannut luumupuun vieressä olevan pöntön kuten viimekin vuonna. Talitiaisilla on mitä erilaisimpia hurmausääniä, kun ne piirittävät naaraita. Keltasirkut tapailevat jo säkeitään. Englanninkieliset lintujen ystävät ajattelevat keltasirkun laulavan: “A little bit of bread and no cheese”, ruotsinkieliset ajattelevat sen laskevan muniensa määrää pesässään: " Ett, två, tre, fyra, fem, sex, SJUU-uu". Varis on viimein intoutunut vetämään viittä, talvella se raakkuu vain kaksi tai kolme kertaa peräkkäin. Innokkaat koirasoravat kulkevat naaraiden tuoksujen perässä, mutta kantavia naaraita ei enää kiinnostaisi, kun pitää löytää rauhaisa paikka ja materiaaleja poikaspesää varten. Puissa käy aika juoksu ja ärhentely.

On oltava korvat höröllä myös kauempana olevista tapahtumista. Kun varis huutaa kilometrin päässä, pihan eläimetkin havahtuvat ja järjestäytyvät parempiin tarkkailuasemiin. Kun on tarkkana, huomaa korppien kantavan nokassaan jo pesäaineita. Huomaa, mistäpäin tuuli yltyy (tällöin on lopetettava tuhkan seulonta) ja miten tuuli vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Usein meno hiljenee, koska tuuli lisää saalistajan mahdollisuuksia ja eläinten on keskityttävä tarkemmin. Usein saalistajan läheisyydestä ei kerrokaan varoitusäänet vaan täysi vaikeneminen. Kun pihapiirin laulu loppuu kuin seinään, jotain on meneillään. Sitten täytyisi vaan oivaltaa, mitä.

On ihanaa, kun eläinten kaikki voimat eivät mene vain energian säästämiseen. Selviytymisen ja ruoan etsimisen ohessa on päivänvaloa jo muuhunkin, kuten sopivien pesäpaikkojen puolustamiseen (monilla ne on ollut varattuna jo viime vuodesta ja niitä pidetään silmällä läpi talven) ja puolison valintaan, ellei sellainen ole ollutkin koko ajan jo rinnalla.

Tutkimuksin on osoitettu, että linnuston runsaus lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä. Aina kai tarvitaan tutkimuksia ennen kuin ihminen uskoo itsestään selviä asioita. Luonnonäänten on todettu kohentavan mielialaa ja auttavan palautumaan stressistä. Vähäinenkin lintujen laulu vähentää ahdistuneisuutta ja vainoharhaisuutta. Monipuolinen lintukuoro vähentää masentuneisuutta. Liikenne ja muut urbaanit äänet saavat ihmiset pysymään varuillaan, mutta linnunlaulu, tuulen humina ja veden solina tuovat turvallisuutta.

Joten kuulokkeet pois ja korvat hörölle! Parempaa lääkettä maailmantuskaan ei olekaan kuin linnunlaulu. Prime time -kuunteluaika on tästä kolme kuukautta eteenpäin. Juhannuksena alkaa jo hiljetä, kun emot ruokkivat poikasiaan.   

10. kesäkuuta 2015

Ota tuhka talteen


Tässä koostevastaus erilaisiin tuhkaan esittämiinne kysymyksiin: 

Vuoden mittaan kertyy paljon tuhkaa, jos taloa ja saunaa lämmittää puilla. Tuhkaa ei saa heittää pois, se on arvotavaraa! Tuhka sisältää ravinteita ja hivenaineita, joita puut ovat kasvaessaan ottaneet ilmasta ja maasta. Puhdas puutuhka (ei roskien polttamista) kuuluu takaisin luontoon, ei roskiin.  
Minä tyhjennän takassa syntyvät tuhkat vanhaan maitotonkkaan. Kuuma tuhka täytyy säilyttää kuumuutta kestävässä astiassa. Kun tonkka on täynnä jäähtynyttä tuhkaa, tyhjennän sen kasvihuoneen nurkassa varastoimaani jätesäkkiin. 

Vuosia sitten eräs ystäväni oli juuri muuttanut maalle ja opetteli lämmittämisen saloja. Hän tyhjensi kuumat tuhkat ja hiilet muoviämpäriin ja vei ämpärin ulos terassille. Ystäväni puolisoineen heräsi yöllä toisen kerroksen makuuhuoneessaan siihen, kun liekit löivät ikkunan takana. Muoviämpäri oli sulanut ja terassi ja seinä syttynyt tuleen. Onneksi he saivat palon sammumaan (ilman palokunnan apua) ja selvisivät suhteellisen pienillä pintavahingoilla.

Tuhka on emäksistä. Ennen vanhaan tuhkasta keitettiin vahvasti emäksistä lipeää, jota käytettiin siivoukseen ja puhdistamiseen. Tuhka nostaa maan pH-arvoa ja lisää maan alkuaineita. Kasvien kasvun kannalta tärkeitä alkuaineita ovat: typpi, fosfori, kalium, magnesium, kalsium, rikki, rauta, molybdeeni, kupari, magnaani, sinkki, boori ja kloori. Tuhkassa on nuo kaikki paitsi typpeä (& klooria ja sinkkiä), joka on vapautunut ilmakehään puun palaessa.

Maan hyvinvoinnissa keskeisintä on ravintokierto, ettei ryöstä maalta, vaan palauttaa ravinteet takaisin ja saa aineet pysymään jatkuvassa kierrossa. Kun maan happamuus vähenee tuhkan ansiosta, maaperän kemialliset reaktiot ja maa-ainesten hajotustoiminta vilkastuu ja lierot ym. innostuvat.

Tuhka sisältää myös kadmiumia (joka on raskasmetalli) ja tuhkan vaikutus maahan on pitkävaikutteinen (vaikutukset maahan ja kasvuun näkyvät kunnolla vasta tuhkan levitystä seuraavana vuonna ja sen vaikutus jatkuu vuosia eteenpäin), joten sitä on käytettävä varovasti. Tuhka on painavaa ”pölyiseen olomuotoonsa” nähden, joka kertoo miten tujua tavaraa se on. Tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan millaista puuta on poltettu, joten on vaikea antaa tarkkoja annostelumääriä.

Tuhkaa käytetään noin 100 -150 grammaa (tai noin neljä viisi kourallista) per puu tai pensas. Aarille (= 100 neliötä, 10 x 10 m) riittää 3-5 kiloa, maan peruskunnostamisvaiheessa noin 10 kg/ aari.  
Tuhkaa voi käyttää kasvimaalla, pensasaitojen juurelle, sirotella takaisin metsään, pellolle jne. Nurmikolle sitä ei todellakaan kannata levittää, ellei halua viettää koko kesäänsä leikkaamalla nurtsia! Nou nou!

Minä levitän tuhkan luontoon aikaisin keväästä lumihangen päälle, koska silloin hyönteiset nukkuvat vielä. Ajattelen niin, että jos nyt kesällä levittää sitä, hämähäkit ja hyönteiset saavat tuhkaa selkäänsä ja seittihinsä ja se aiheuttaa sitä kautta paljon harmia pieneliöstölle. Kesällä levitettäessä tuhka jää myös ruohojen ja kasvien päälle eikä mene suoraan maahan. Suosittelen perustamaan "tuhkajemman" (tynnyri, jätesäkki tms.) johon voi kerätä vuosittain kertyvät tuhkat. (Jos tuhkan seassa on puissa olleita rautanauloja tms. ne voi siivilöidä pois ja laittaa rautametalliin kiertoon.)

Kesälläkin voi tuhkaa käyttää, mutta sitä ei kannata levittää silloin yhtä laajoin kädenheitoin kuin hangen päälle vaan käyttää ”täsmäiskuin”. Lapsuudestani muistan kuinka mummoni tyhjensi keittiön liedestä syntyneen tuhkan ja pannukahvinpurut marjapensaiden juurelle. Joka aamu eri paikkaan. Tuhkaa voi siis laittaa lehtipuiden, hedelmäpuiden ja marjapensaiden juurille. Kasvimaalla mm. sipulit ja nauriit pitävät tuhkasta. Tuhka karkottaa myös ”hyppiviä kirppoja” kaali- ja ristikukkaisista kasveista.  

Tässä yksi puun istutus -postaukseni, jossa demonstroin tuhkan käyttöä: http://www.kaarinadavis.com/2013/11/nain-istutat-puun.html


Toivottavasti nämä vinkit auttoivat! :)