Verho ei ole vain sisustuselementti vaan lämpöeriste

Minulla on tapana tallentaa erilaisia tekstejä tai tietoja, mutta liian harvoin muistan merkitä kenen tekstistä on kyse. Seuraava teksti on kuitenkin Panu Kailan Talotohtori-kirjasta. Sopii hyvin näihin pakkaskeleihin ja pientaloasujan mietteisiin. 

Ihminen kokee lämpösäteilyn erityisen miellyttävänä lämpimyyden muotona – muistellaan vaikka kevätaurinkoa. Samoin nuotion ääressä on ihanan lämmintä, vaikkei tulenliekki ulkoilmaa paljon lämmitäkään. Saksalaisen tutkimuksen mukaan ihminen kokee yhtä miellyttäviksi avotakalla lämmitetyn huoneen, jossa on + 16 astetta, kaakeliuunilla lämmitetyn huoneen, jossa on + 18 astetta ja keskuslämmityshuoneen, jossa on + 20 astetta. Huoneen lämpöasteet ovat kalliita ja sitä kalliimpia mitä korkeammasta lämmöstä on kyse, joten lämmitystavan valinta voi säästää mukavia summia.

Vastaavasti ihosta kylmää pintaa kohti tapahtuva lämpösäteily aiheuttaa vedon tunneta vaikka mitään ilman liikettä ei olisikaan. Talvella on koleaa istua työskentelemässä suuren ikkunan ääressä vaikka huone olisikin lämmin – tässä tapauksessa kannattaa mieluummin nostaa ikkunan pintalämpötilaa asentamalla siihen kolmas lasi kuin korottaa huonelämpötilaa. (...) Lasien välissä oleva sälekaihdin jakaa ilmatilan kahtia ja vastaa lähes kolmatta lasia.

Kaikki ilman liikettä häiritsevät esteet parantavat ikkunan eristyskykyä. Verhon vetäminen ikkunan eteen auttaa. Entisaikaan oli juuri sen vuoksi raskaat talviverhot (ja talvimatot) ja verhot laitettiin aina yöksi kiinni.

Pakkasen hyvä puoli

Nyt kannattaa ottaa hyöty irti Siperiasta tulleesta kylmästä rintamasta!

Nosta pakastimen korit suoraan pihalle, parvekkeelle tai tuuletusparvekkeelle ja sulata pakastin.

Se käy käden käänteessä, sillä nyt pakasteet säilyvät ulkona jopa kylmempinä kuin pakastimessa. Pahinta on sulattaa pakastin vasta kesällä. Silloin kun sinne pitäisi lastata uudet marjat ja säilöttävät. Jää on kertynyt pakastimen seinille eikä tilaa ole uusille pakastettaville.
Kesäkuumalla pakastinta sulattaessa pakasteet pitää vuorata kylmälaatikoihin, sanomalehtiin, siirtää ja suojata maakellariin tai jääkaappiin. Voi sitä räpeltämistä!

Kun näin puolessa välin vuotta (satokauteen nähden) sulattaa pakastimen, tulee tehtyä samalla inventaariota. Mitä aarteita pakastimen kätköissä löytyy? Mitä aterioita niistä voisi tehdä? Ruokalasku pienenee heti, pakasteet tulee järjesteltyä ja hyödynnettyä. Tilaa muodostuu kesään mennessä kuin itsestään. Liian usein sullomme pakastimen täyteen ruokaa ja unohdamme mitä kaikkea syötävää siellä on.

Mikä parasta, moinen sulattamisruljanssi on kesältä pois. Sen kun vain nauttii kesästä, kerää sadon ja säilöö. Silloin pakastimessa on tilaa myös itse tehdylle mehujäälle, jota nyt ei ajattelisikaan popsivansa. Maustettua jäätä imeskellessä, kun Venäjältä on tullut vaihteeksi + 30 asteen helle, voi ihmetellä miten kummasti me sopeudumme jopa 60 asteen lämmönvaihteluihin.