28. helmikuuta 2013

Kämppäisännäksi tai -emännäksi?

Löytyykö sinusta kaipuu luontoon ja kiireettömään elämänmenoon kansallispuiston rauhoittavissa maisemissa sekä aimo annos eläinrakkautta? Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri etsii Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsevalle Jungfruskärin saarelle vapaaehtoisia kämppäisäntiä tai -emäntiä: 

Kämppäisännän tehtäviin kuuluvat erilaiset luonnonhoitotyöt haravoinnista pieniin raivaustöihin ja saaressa asustavien laiduneläinten yleiskunnon seuraaminen. Saaren asumukset saattavat kaivata pieniä huoltotöitä ja saaressa vierailijat voivat tarvita opastusta saarten polkuihin ja kansallispuiston palveluihin. Aikaa jää töiden lomassa myös retkeilyyn esimerkiksi saaren luontopolulla. 

Keskellä Kihtiä sijaitsevaa Jungfruskärin saariryhmää kehutaan yhdeksi Saaristomeren kansallispuiston kirkkaimmiksi helmiksi. Jungfruskärissä isäntä saa viikoksi käyttöönsä saarella sijaitsevan torpan, johon majoittuu 2 henkeä. Voit siis lähteä kämppäisännäksi yhdessä ystävän kanssa tai yksin (maksimimäärä 2 henkeä). Torpan yhteydessä on saunomismahdollisuus, peseytyminen kaivosta tulevalla vedellä ja meressä.

Jungfruskär on saavutettavissa ainoastaan meriteitse ja saarelle ei ole yhteysalusliikennettä. Metsähallituksen henkilökunta kuljettaa emännät/isännät saarelle. Lähtö tapahtuu maanantai-aamuna kello 8 Houtskarin lauttarannasta. Majoituksen ja kuljetuksen lisäksi vapaaehtoiselle tarjotaan vapaaehtoisen vakuutus, perehdytys kansallispuistoon sekä saareen ja bonuksena tietenkin tulee saaren upea avara luonto! Vapaaehtoiset vastaavat itse ruokailuistaan. 

Osallistu kesän kämppäisäntäviikkojen arvontaan 4.3.–22.3.2013 tällä lomakkeella: http://www.webropolsurveys.com/S/0818C70900D8C2E6.par
Lisätietoja kohteesta löydät osoitteesta www.luontoon.fi/saaristomeri 
Lisätietoja isäntäviikosta Trygve Löfroth, 0400-786990, trygve.lofroth@metsa.fi

7. helmikuuta 2013

Kun teet toisen iloiseksi, teet itsesikin iloiseksi

Tee joka päivä jotain kivaa, joka houkuttelee esiin iloista ja hyvää mieltä.
Kun teet toisen iloiseksi, teet itsesikin iloiseksi. Ystävällinen sana ja kaunis teko yllättävät mukavalla tavalla.  
  •  Kun teet lumitöitä, kolaa samalla naapurinkin tie lumesta.
  • Tilaa maksuton tarra ja liimaa se omistamasi pientalon roskikseen tai roskakatokseen. Se on näkyvä viesti ohikulkeville koiranomistajille, että merkittyyn roskikseen saa pudottaa käytetyn ja solmitun koirankakkapussin. Tilaa tarra TÄÄLTÄ.  
  • Avaa ovi toisille, hymyile ja sano: Teidän jälkeenne!
  •  Seuraavan kerran kun näet yksinäisen ihmisen, esimerkiksi tapaamisessa tai kokouksessa, hymyile ja sano hänelle jotain. Pieni teko pelastaa toisen päivän. 
  • Päästä takanasi oleva edellesi (esimerkiksi kaupan jonossa, jos oma ostoskärrysi on täynnä ja takanasi olevalla on vain muutama ostos). 
  • Kuka on vaikuttanut elämääsi merkittävällä tavalla? (Opettajasi, vanhempasi, ystäväsi…) Kirjoita hänelle kirje ja kerro kuinka hän on vaikuttanut sinuun. 
  • Tiedätkö kuka tarvitsisi piristystä? Vie hänelle kukkia. 
  • Seuraavan kerran kun kuulet jonkun juoruavan tai puhuvan toisesta pahaa, sano siitä ja vaihda puheenaihetta. 
  • Ympärillämme on kokoajan ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Tarjoa auttavaa kättäsi, avaa ovi, nosta tipahtanut tavara, auta kantamaan painavaa kassia… 
  • Piilota suklaalevy paikkaan, josta ystäväsi tai työkaverisi löytää sen. Teippaa suklaalevyyn lappu, jossa lukee: ”Olet mahtava!” 
  • Jos parkkilipussasi on aikaa jäljellä ja olet lähdössä, anna lipuke autoilijalle, joka on juuri tulossa parkkipaikalle. 
  • Lähetä ystäville päivänpiristys-postikortteja. 
  • Kirjoita vanhan ajan kirjeitä ystävillesi (ilman mitään erityistä syytä). 
  • Ripusta puuhun tai seinään linnunpönttö.
  • Aloita lintujen talviruokinta. Vieläkään ei ole liian myöhäistä! Katso ohjeet TÄÄLTÄ

28. tammikuuta 2013

Mitä oravanpyörästä hyppääminen tarkoittaa?

Oravanpyörästä hyppääminen nähdään usein stereotyyppisesti maalle muuttamisena, mökillä luonnonrauhassa olemisena, ei-mitään-tekemisenä, luonnon keskellä olemisena ja oman ruoan kasvattamisena. Tällainen yleistäminen saattaa aiheuttaa sen, ettei näe ulospääsyä umpikujasta: ”En voi hypätä oravanpyörästä, kun en voi/halua muuttaa maalle, en osaa kasvattaa ruokaa, en jaksaisi vain olla” jne. Kannattaa unohtaa stereotypiat ja muistaa, että oravanpyörästä ”hyppääminen” voi olla kaikkea edellä mainittua, mutta se voi olla myös paljon muuta. 

”Oravanpyörättömyys” on jokaiselle erilainen. Kiireinen yrittäjäelämäkin voi tarkoittaa pääsyä oravanpääsystä, kun saa tehdä tahtomiaan asioita niin kuin itse haluaa. Joillekin hyppy oravanpyörästä tarkoittaa lyhyempiä työpäiviä, enemmän aikaa perheelle, alanvaihtoa, opiskelua, matkustamista, mahdollisuutta hoitaa lapsia kotona, työskentelyä kotona, edullisempaa asumismuotoa tai sitä, että luo ympärilleen lähiyhteisön joka auttaa ja tukee. 

Minusta oravanpyörä on kaikenlaisia pakkoja, jossa elämää eletään automaattiohjauksella imagon, statuksen (ja niiden takia otettujen velkojen ja siitä seuranneiden taloudellisten pakkojen), toisten ennakko-odotusten ja sosiaalisten paineiden vuoksi. Että tehdään asioita kyseenalaistamatta tai vastentahtoisesti, koska niin vain kuuluu tehdä. (Jollekin toiselle oravanpyörä on jotain ihan muuta.) 

Minulle oravanpyörästä hyppääminen on ollut sarja erilaisia tekoja, jolla olen parantanut elämäni laatua.  Pääasiassa se on ollut elämäni yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Että elämä on mukavaa ja omannäköistä, saa tehdä itselleen merkityksellistä työtä, jota saa tehdä omaan tahtiin (silloin sitä voi tehdä vaikka kellon ympäri, koska se on mielekästä ja rakasta). Tunnistaa mitä tuntee ja tahtoo ja alkaa määrätietoisesti tehdä asioita elämänlaatunsa parantamiseksi. Se on jatkuvaa opiskelua ja elämän tuunaamista omannäköisekseen – eikä se ole sidoksissa fyysiseen ympäristöön.

Ennen kaikkea ”oravanpyörästä hyppääminen” on mielentila. Se on soveltamista, luovuutta, ajattelemista omilla aivoilla, omien pelkojen kohtaamista ja toimimista toisten ennakko-odotuksista poiketen. Ettei nielaise kaikkea tarjottua sellaisenaan vaan analysoi ja erittelee mikä itselle sopii ja mikä ei.  On helpompi löytää tapa päästä oravanpyörästä, kun tietää mitä se oravanpyörä itselle on. (Sekin on suhteellista. Toisen oravanpyörä on toisen auvo.)

Tässä pieni tajunnanvirta-lista, mikä aiheesta äkkiä tuli mieleen:

Oravanpyörä                                                         Oravanpyörättömyys

sallimaton                                                               salliva

rajoittava                                                                 vapauttava

tasapäistävä                                                             yksilöllinen

pakottaa                                                                   on vaihtoehtoja

joustamaton                                                             joustava

ehdoton                                                                    suova

negatiivinen                                                             positiivinen

luo toivottomuutta                                                   luo toivoa

pysähtynyt                                                               matkalla oloa

pelkoa                                                                      pelkojen kohtaamista

jähmettynyt                                                              liikkuva

mielikuvia                                                                todellisuutta

mutku, sitku                                                             tänään

jahkailua                                                                  toimeen tarttumista

johdateltavissa                                                         harkintaa

kyseenalaistamaton                                                 kyseenalaistaa

syyllistää                                                                 vapauttaa

pahoinvointi                                                            hyvinvointi

umpikuja                                                                 monet mahdollisuudet

valtatie                                                                    pienet polut

tuomitseva                                                              ymmärtävä

leimaava                                                                 hyväksyvä

saman toistoa                                                          mielikuvitusta

pessimismi                                                              optimismi

hallitsematon kaaos                                       pyrkimys elämänhallintaan

passiivinen                                                              aktiivinen

tylsä/ylistimulaatio                                                 tasapaino

samanlainen                                                            uniikki

mustavalkoinen                                                       kaikki värit

 Menestyminen ei ole avain onnellisuuteen.
Onnellisuus on avain menestymiseen.
Jos pidät siitä, mitä teet, onnistut varmasti.
-Herman Cain

16. tammikuuta 2013

Näe vanha uudessa valossa

Irti oravanpyörästä –kirjassa kirjoitan muun muassa näin: 

Puunkorjuussamme on paljon parantamisen varaa. Suomessa on vain puolenkymmentä ammattimaista hevosmetsuria. Ruotsissa on 10 000 hevosmetsuria, jotka kuskaavat tien laitaan kaksi miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

Hevosmetsuri Mika Lehtisen mukaan hevosmetsätyö, jossa hevonen ja mies työskentelevät yhdessä, on luonto- ja ympäristöystävällinen metsänhoitotapa. Se mielletään usein kalliimmaksi tavaksi hoitaa metsää, mutta se ei välttämättä tule kalliimmaksi, sillä hevonen ei aiheuta puille juuristovaurioita ja maasto pysyy ehjänä toisin kuin konetyössä. Hevonen ei myöskään tarvitse leveitä ajouria ja säästää siksi kaksi puurivillistä puita metsänomistajalle, mikä on hyödynnettävissä seuraavassa puunkorjuussa tukkipuuna. Myöskään taimistot eivät vaurioidu ja ylispuiden poistossa ei juuri tule vaurioita muulle puustolle, elleivät ne kaatamisen yhteydessä vahingoita taimistoa. 

Hevonen oli vielä viisikymmentä vuotta sitten verovähennysoikeuden piirissä, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että miehen ja hevosen tienesteistä hevosen osuudeksi laskettiin 60 %, joka oli verovapaata. Verovähennysoikeus poistettiin 1960-luvun lopulla ja sillä saatiin hevoset valtiovallan puolesta pois metsistä. Maataloustraktorit tulivat tilalle ja seuraavaksi monitoimikoneet. Jos verovähennysoikeus palautettaisiin edes osittain, moni metsuri ottaisi hevosen käyttöönsä ja moni metsänomistaja pystyisi palkkaamaan hevosmetsurin, kun välilliset kulut olisivat pienemmät. Ammattihevosmetsurit ovat tehneet tästä eduskunnalle aloitteen, joka on edennyt valtioneuvostossa ja on vielä keskeneräinen.
 Suomi tukee metsäteiden rakentamista kymmenillä miljoonilla euroilla. Ruotsi ei tue niiden rakentamista lainkaan. Siellä monille metsäalueille on vain talviteitä. Suomessa on 130 000 kilometriä metsäautoteitä.


Tuolle kirjoitukselle on jaksettu minulle moneen kertaan kuittailla ja naureskella, että: ”Kaikkeen sinäkin jaksat uskoa. Et kai sinä sitä tosissasi kirjoittanut? Kyllä se on kuule syvä uni, että suomalaiset koskaan palaisivat metsään hevosen kanssa. Ne ajat ovat ohi eivätkä takaisin tule!”

Mitä luinkaan tänään Yle Uutisten nettisivuilta? Työhevoskurssit ovat täpötäynnä ja ala on nosteessa! :D
Lisätietoja saa esimerkiksi Suomen Työhevosseura Ry:stä. Klikkaa tästä.


Uusi ei synny vain uudesta vaan myös
vanhan näkemisestä uudessa valossa.

-S. Kierkegaard

13. tammikuuta 2013

Vaali hiljaisia ja luonnonpimeitä alueita

Joulukuun blogikirjoituksessani Näetkö tähtiä? kirjoitin keinovaloista, valosaasteesta ja siitä kuinka yhä harvemman on mahdollisuus nauttia tähtitaivaista. Iloitsin hyvistä uutisista, että muun muassa Tampereen kaupunki on ymmärtänyt sammuttaa tai himmentää katuvalojaan. 

Nyt kuulin, että Tampereen kaupunki aikoo rakentaa, entisiin ulkoilumaastoihini, Kauppi-Niihaman rantametsään valaistun pyörätien, joka hävittäisi yhden Tampereen kaupunkialueen viimeisimmistä hiljaisista ja pimeistä alueista. Voi sentään, ei ole kaupunkilaisillakaan helppoa...

Mutta ei lannistuta. Vielä on hetki aikaa vaikuttaa (7.– 25.1.2013)!
Osallistu rauhallisen ja luonnontilaisen rannan säilyttämiseen ja allekirjoita adressi osoitteessa: http://www.adressit.com/sailytetaan_kaupin_rannat_rauhallisina_ja_luonnontilaisina

Tietoa saa levittää eteenpäin!