Kysyttyä: Mitä on huomioitava tontin tai talon ostossa?

Kysymys: Luonto ei vaan lopeta kutsuaan ja alan olla melkein kuin riivattu. Tänään katselin mökki-ilmoituksia, ja löysin minun budjetilleni sopivan, hieman kulahtaneen, mutta houkuttelevan paikan. Menen sitä katsomaan ensi viikolla, mutta täytenä noviisina olen aika hermostunut. Minulla ei ole kiire ja minulla on jo oma koti, josta ei ole velkaa. Haluan oppia tuntemaan luontoa. Siksi paikka saakin olla hieman ryysyinen. Haluan rauhassa kunnostaa sitä niin kuin itse haluan.

Tärkeää kuitenkin on, että piha soveltuisi syötävien kasvien kasvattamiseen. Ja tästä minulla ei toistaiseksi ole mitään tietoa. Mökki lisärakennuksineen ei ole minulle ollenkaan tärkeä, ellei se mahdollista kasvien kasvattamista. Mistä tiedän tämän? Mitä kysymyksiä minun pitää esittää? Mitä merkkejä tarkkailla? Esittelyssä sanotaan pihalla olevan omenapuita ja marjapensaita. Riittääkö se merkiksi siitä, että voin perustaa kunnon kasvimaat siihen aikanaan?

Vastaus: Ensinnäkin mainitset olevasi velaton. Oletko aivan varma, että haluat velkaantua uudestaan? Pohdi tarkkaan onko sinun nimenomaan omistettava oma piha? Muista, että velka vie vapautesi. Mieti tarkkaan haluatko sen menettää. (En siis tiedä oletko velalla ostamassa vai käteisellä, mutta muistuttelen varmuuden vuoksi.) Omaisuudesta seuraa aina huolta, kustannuksia ja korjaustöitä. Tässä taloussuhdanteessa saattaisi olla kannattavaa odottaa, sillä kiinteistöjen hinnat voivat laskea.

Mielestäni sinun kannattaisi ehdottomasti kokeilla ruoan kasvatusta ainakin yhden kesän ajan ennen kuin ostat maata sitä varten. Mitä jos ruoan kasvattaminen ei olekaan sinun juttusi? Se on aika raskasta puuhaa. Voisitko ajatella liikkuvasi muuten luonnossa ja kerääväsi sieltä syötäviä luonnonyrttejä, marjoja ja sieniä?

Selvitä onko kyseessä egon ääni ja ostamisen vimma/halu vai todellinen tarve. Sydämen ääntä ja egon päähänpälkähdystä on vaikea joskus erottaa toisistaan.

Noin. Nyt kun pääsin pakollisen ”mieti vielä” puheen yli ja oletetaan, että sinun on todella aivan pakko omistaa maata niin tässä erilaisia huomioitavia asioita. Nämä nyrkkisäännöt pätevät myös ympärivuotisen talon hankintaa harkittaessa. (HUOM! Nämä ovat vain minun mielipiteitäni, ei ole olemassa yksiä totuuksia!)

• Sijainti. Mihin ilmansuuntaan tontti on? Mistä aurinko nousee? Missä se paistaa kello 9? Entä kahdeltatoista tai iltapäiväviideltä? Onko tontti varjoinen, onko edessä esim. korkea metsä vai tuleeko tontille aurinkoa koko päivän? Esimerkiksi täälläpäin on rakennettu uusia omakotitaloja sellaiseen notkoon metsän taakse, että talvella asukkaat eivät saa kuin pari tuntia päivänpaistetta.

• Tutustu kaavoitukseen ja kunnan rakennusjärjestykseen. Onko alueella varauksia esimerkiksi ohitustielle, moottoritielle, oikoradalle, turveteollisuudelle? Onko alueella paljon melua? Talvella melu kasvaa, kun lehdet tippuvat puista. Onko lähellä lentokenttä, junarata, teollisuutta tms.?
• Pienilmasto. Päivänpaiste ja pienilmaston lämpötila ovat tärkeitä asioita. Millainen ympäristö alueella on? Onko kukkuloita ja metsää vai avaraa maastoa ja järviä (suojaisaa, tuulista, varjoisaa, paahteista)? Onko tontti rehevä vai karu? Millainen puusto, linnusto, kasvillisuus… Millä kasvuvyöhykkeellä tontti sijaitsee? (Googlaa kasvuvyöhykekartta.) Jos tontilla kasvaa luettelemiasi kasveja, maa on varmaan kunnostettavissa muuhunkin. Käännä lapiolla maasta näyte  (peitä kolo nätisti sen jälkeen) selvittääksesi onko kyseessä hiekkainen, kivinen vai savinen maa, onko paksu humuskerros, paljon kastematoja, paljon puiden juuria jne. Kaikkia maalajeja pystyy parantamaan tavalla tai toisella, mutta niissä on omat urakkansa. Mitä muita kasveja tontilla kasvaa? Kasvit ilmentävät eri asioita (tietynlaiset kasvit kasvavat tietynlaisessa maastossa).
• Tontin koko. Haluatko omaa rauhaa vai onko OK, että naapuri on heti vieressä? 2000 neliön tontti on pienehkö. Hehtaari tuo jo paljon rauhaa ja vapautta ja luo mahdollisuuksia laajentaa toimintaa, jos innostuu.
• Mistä vesi tulee tontille (kasvimaalle ja itsellesi)? Järvi, puro? Sadevesi? Oma kaivo? Onko vesi tutkittu (jos on, pyydä nähdä tulokset mustaa valkoisella), onko juomakelpoista? Radon, Arseeni?
• Kulut. Paljonko on kiinteistövero? Lainanlyhennykset, tiemaksu? Kuuluuko tontti viemäriverkoston alueeseen? Sähkö, jätemaksut, tulossa olevat remontit? Matkustuskulut tontille ja takaisin (voi tulla aika kallista ruokaa…).
• Miten jätevesiasiat on hoidettu? (Laki velvoittaa kunnostamaan jätevesijärjestelmät 2016 mennessä ja riippuen harmaiden tai mustien vesien määrästä remontti maksaa noin 2000 - 10 000 e.)
• Liikenneyhteydet. Ovatko liikenneyhteydet hyvät vai huonot?
• Onko tontilla rasitteita? (Eli esimerkiksi tierasite, saavatko naapurit ajaa tonttisi läpi kulkevalla tiellä omalle tontilleen, kesämökilleen tai metsätontilleen).
• Selvitä vakuustilanne, panttikirjat ja kiinnitykset (vähän niin kuin kerrostalon osakekirjat, joita vastaan saa velkaa).
• Millä talo lämpiää? Onko talossa toimiva varaava takka? (Se on tärkeä!) Jos talo lämpiää sähköllä, pyydä nähtäväksesi sähkönkulutusyhteenveto edelliseltä vuodelta ja laske kuinka paljon se lisää elinkustannuksia.
• Kysy kaikkea mahdollista. Älä ujostele.
• Millainen alueen elinpiiri ja kulttuuri on? Ota yhteyttä mahdolliseen kyläyhdistykseen. Tai koputa naapurien oville, käy paikallisessa kaupassa, kahvilassa tai tapahtumassa ja haastattele paikallisia. Kysy onko paikkakunnalla yhteen puhaltamisen henkeä, erilaista kulttuuritoimintaa, mahdollisuus tehdä työtä, millaisia palveluja on saatavilla kuten koulu, pankki, kauppa jne. (Luota vastauksissa kuitenkin omaan harkintaasi.)
• Lue paikkakunnan sanomalehteä ja arvioi fiiliksiä ja mitä paikkakunnalla tapahtuu.
• Tee lomia tai retkiä ko. paikkakunnalle. Arvioi ja tunnustele viihtyisitkö siellä pidempään.
• Kannattaa miettiä mitä sinä tarvitset. Mikä sinusta on ihanteellisin tapa elää? Vertaile eri paikkoja ja mieti miten tontit ja alueet vastaavat mielikuvaasi hyvästä elämästä. Millainen on sinulle paras paikka? Voisitko tehdä parannuksia nykyiseen elämääsi ja jäädä sijoillesi tekemättä isoja hankintoja? Mitä ne parannukset voisivat olla?

Muista, että luontoon tutustuu parhaiten jokamiehenoikeuksin. Yhdellä tontilla on luontoa rajallinen määrä. Omistaminen ja tontti sitovat sinut kiinteästi johonkin (usein velallakin vielä). Meidän olisi päästävä tarpeestamme omistaa asioita. Pääsisimme elämässä paljon helpommalla, kun kokeilisimme ennakkoluulottomasti kaikkea, kyseenalaistaisimme vanhat tapamme ajatella.

Luontoon tutustumiseen ei tarvitse euroakaan rahaa. (Tai jos viljelyspalstan vuokraa, niin 20 euroa kesässä… Lue tämä blogipostaukseni: http://www.kaarinadavis.com/2012/07/terveisia-ryytimaaretkelta.html.Suosittelen ruoan kasvattamisen harjoittelemista vuokrattavalla viljelyspalstalla ja sitten kun kokemusta alkaa karttua, on helpompi tietää mitä haluaa tai mitä ei halua. Ettei suin päin ampaise johonkin ja totea kuinka ei tullut ajatelleeksikaan sitä tai tätä. 

Kannattaa tutustua myös nykyisen (ja mahdollisen tulevan) paikkakunnan luonnonsuojelu- ja lintutieteellisen ja kasvitieteellisen yhdistyksen toimintaan ja osallistua heidän kursseilleen ja retkilleen. Sen kautta pääsee tutustumaan hienoihin luontokohteisiin konkareiden opastamana. Oletko liikkunut alueesi luontokohteissa ja selvittänyt mitä ne ovat ja missä sijaitsevat?

Toivottavasti tästä oli apua, enkä lannistanut. Tarkoitan ohjeillani vain hyvää. Ihanaa, että olet hurahtanut luonnonläheisiin asioihin! Tsemppiä!! :)

Nurmikko vs. ruoka

Tähän aikaan vuodesta moni katselee pihaansa miettien, että sille pitäisi tehdä jotain. Puutarhaharrastus lisää Suomessa suosiotaan, mutta monille pihanhoito on sama kuin nurmikonleikkuu. En löytänyt tilastotietoa kuinka paljon Suomessa on nurmikoita mutta selvää on, että yhteenlaskettuna niitä on tuhansia ja taas tuhansia hehtaareita.

Nurmikko ei tarjoa eläimille ja eliöille suojaa eikä ruokaa. Nurmikko ei tarjoa ihmisillekään muuta kuin velvollisuudentuntoista urakointia parin viikon välein. Nurmikot köyhdyttävät elinympäristöjämme. Elämme aikoja, jolloin avohakkuut, asutus, teollisuus, tiet, radat, louhokset ja muut hankkeet valtaavat kokoajan luonnolta elinsijaa. Eliölajit uhanalaistuvat ja populaatiot pienenevät. Samaan aikaan ostamme yhä kalliimpaa väkilannoittein ja myrkyin kasvatettua ruokaa valtamerien takaa kuljetettuna. Sen vuoksi meidän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota pihoihimme.

Mitä muuta ne voisivat olla kuin nurmikkoa? Löytyisikö pihastamme edes muutamaa neliötä yrttimaalle tai kasvimaalle ja enemmän tilaa kauniille kukkaniitylle ja luonnonvaraisille kasveille?
Pienillä piharatkaisuilla voimme lisätä sekä luonnon että omaa hyvinvointia. Mitä vähemmän pihoissamme on nurmikkoa, sen enemmän siellä on elämää: lintuja, perhosia, sammakoita, sisiliskoja, leppäkerttuja, heinäsirkkoja, siilejä. Ja iloa!

Miten onnelliseksi voimme tuntea itsemme, kun ripustamme pihapuuhumme linnunpöntön ja sille on heti tarvitsija. Miten etuoikeutetulta voimme itsemme tuntea, kun saamme seurata sinitiaisen tai kirjosiepon pesän rakentamista ja poikasten ruokkimisen vaiheita tai kun perhosparvi löytää istuttamamme kukkapenkin tai rakentamamme perhosbaarin.  Miten osaavaksi voimme itsemme tuntea, kun osaamme kasvattaa itsellemme jotain syötävää!

Puutarhan hoitaminen on rentouttavaa ja auttaa meitä palaamaan juurillemme. Mikä nautinto on upottaa sormensa multaan ja kasvattaa omaa ruokaa! Pihan monimuotoisuuden lisääminen auttaa meitä elämään ympäristötietoisemmin ja tekemään konkreettisia tekoja luonnon puolesta.

Yhä useampaa huolestuttaa ruoan turvallisuus. Onko ruokamme kasvatettu puhtaasti ilman myrkkyjä? Omassa pihassamme saamme määrätä ruuantuotannon säännöt. Muutaman neliön kokoinen kasvimaa on verraton juttu. Sen sijaan että ruokaa kuljetetaan satoja kilometrejä edestakaisin viljelijältä kauppaan ja kaupasta kotiin, voi kerätä pihaltaan tuoretta - ja todella hyvän makuista satoa.

Onko pihassasi luonnonvaraisia kasveja? Tarkastele pihaasi uusin silmin. Tutki pihasi kasvilajeja, lainaa kirjastosta kasvio ja hyönteisopas ja katsasta mitä kaikkea pihaltasi löytyy. Onko pihallasi suojaa, ruokaa ja vettä, joka tarjoaa eri eliölajeille edellytyksiä lisääntyä? Pientä allasta, jossa linnut voivat peseytyä, sadevesitynnyri rännin alla (jossa on aina joku kalikka pystyssä, jota pitkin eläimet pääsevät turvallisesti veden ääreen juomaan ja peseytymään), siementäviä kasveja, marjoja, hedelmiä, siitepölyä, risukasoja, pensaita, pönttöjä, ikivihreitä puita, lehtipuita? Kaikki, mikä rikkoo nurmikon monotonisuuden, on muutos parempaan suuntaan.

”Mitä kaupunkilainen voi tehdä ja kasvattaa?”, joku kysyy. Vaihtaisitko osan huonekasveistasi ruokakasveihin? Ikkunalaudalla tai parvekkeella on otolliset paikat kasvattaa niin monivuotisia kuin yksivuotisia hyötykasveja. Perhoset löytävät korkealla parvekkeillakin kasvavat keittiöyrtit. Kannattaa myös tutustua Kaupunkiviljelyn sivustoihin.

Kun vaihtoehtoiselle pihanhoidolle antaa pikkusormen, se saattaa seuraavina vuosina viedä koko käden, niin hauskaa se on. Kasvimaa ja kukkapenkki laajenevat, linnunpönttöjä tulee lisää. Pian rakennetaankin jo lepakonpönttöä ja siilille talviasuntoa. Miten ihanaa olisi, jos olisi tuhansia ja taas tuhansia hehtaareita monimuotoisia, rikkaita pihoja, joissa asuu onnellisia ja iloisia ihmisiä ja kaikki se luonnon lajirikkaus.