Vankka perinteiden pohja antaa voimaa luoda uutta

Kevät on täällä. Laulujoutsenet päivystävät kotilahteaan ja ensimmäisten kurkien äänet ovat kantautuneet vastarannalta. Kovin on aikaista kurkien tulla. Onko niillä todella hyvät vararavinnot vai tietävätköhän ne maan ja vesien aikaisesta sulamisesta jotain mistä meillä ei ole aavistustakaan?

Arkistokuvia. Tässä ei suinkaan lähdetä minua pakoon, koska joutsenet tuntevat minut ja liikun varoen ja kunnioittavasti vaan rynnätään ajamaan reviirille tulleita toisia joutsenia pois. Joutsenten räpylöissä on isot kynnet jotka pureutuvat jäähän.

Oravanaaraan maha paisuu ja nisät turpoavat. Se vuoraa rakentamiaan pää- ja varapesiä lämpöisiksi poikasten lähestyvää syntymää varten. Jäniksillä on jo hankipojat. Öisin ketut ja pöllöt kutsuvat kumppaneitaan ja ilmoittelevat reviireistä naapureilleen.

Sunnuntai-iltana pöllöt olivat erityisen äänekkäitä. Maanantai- ja tiistai-illan ja -yön säätila tuntui ihmisen vinkkelistä ihan samanlaiselta, oli tyyntä ja 5-10 astetta pakkasta, mutta pöllöt olivat paljon hiljaisempia. Innostuivatko pöllöt laulamaan sunnuntai-iltana taivaalla leiskuneiden revontulien vuoksi? Vain pöllö voi sen tietää. 

Luonto tarjoaa nyt parastaan ja antaa paljon iloista ajateltavaa.

Varpuspöllö vetää tässä juuri keuhkojaan täyteen ennen seuraavaa vihellystään (kurkkupussi pullistumassa). Kuva on otettu kaukaa zoomilla. En halua aiheuttaa häiriötä kuvauksillani.

On lohdullista, että viimein keskustellaan energiansäästämisestä ja toimitaan vihreän energian ja omavaraisuuden lisäämiseksi ja fossiilisista energialähteistä eroon pääsemiseksi, jotka toimet olisi pitänyt alkaa tällä tarmolla jo aikaa sitten. Hienoa havaita, että ihminen – niin halutessaan – pystyy tekemään hätkähdyttävän nopeita muutoksia. Miksi ilmastonkriisistä tuntemamme hätä ja ahdistus ei riittänyt näihin käänteisiin vaan siihen vaadittiin sota? Miksi ihminen ei voi toimia vapaaehtoisesti ja etuajassa viisaasti?

**

”Maailmanlaajuisen katastrofin olosuhteissa arvokkain henkivakuutus on syrjäseutujen maalaisisoäiti, joka kuopsuttaa kasvimaata ja elää vielä osittain keräilytaloudessa. Vankka perinteiden pohja antaa meille voimaa luoda aina uutta. Kesämökit ovat ajatushautomoiden verkosto. ”

– kirjailija ja ajattelija Valdur Mikita

**

Jos joku kokee epävarmuutta tulevasta ja miettii pärjäämistään esimerkiksi nousevien kustannusten kanssa, suosittelen istahtamaan pöydän ääreen Irti oravanpyörästä -kirjan pariin. Kannattaa tutkia erityisesti Pienen ihmisen taloussuunnitelma -osiota ja miettiä elämäänsä, tulojaan, kulujaan ja puskurin luomista. Oman talouden hallinta on tärkeä osa turvallisuudentunnetta ja varautumista. Ja onhan siellä kirjassa muun muassa kotitarveviljelystä ja miten voi lisätä omavaraisuuttaan. Kirja sen kun ajankohtaistuu. Voimaa kaikille!

**

”Jokaista julmaa tekoa kohti maailmassa on satoja pieniä tekoja, jotka ovat hyväntahtoisia ja yhteenkuuluvuutta lisääviä.”

– emeritusprofessori Jerome Kagan

 

 

Nyt on hyvä aika lähteä pöllöretkelle!

Hiiripöllön voi nähdä vaikka keskellä päivää.

Viime viikolla lehtopöllö ja huuhkaja aloittivat huhuilunsa. Se on varma merkki, että talvi on viimein selätetty.
Kannattaa tietää ainakin nämä asiat pöllöistä:

1. Pöllöjen ääntelyä kuulee ympäri vuoden mutta keväällä on parhaimmat mahdollisuudet kuulla pöllöjen soidin- ja reviirihuutoja. 
2. Pöllöjen aktiivisuus riippuu ruokatilanteesta. Jonain vuosina myyriä on vähän ja pöllöt saattavat jättää pesinnän kokonaan väliin. Myyrähuippuja on noin neljän vuoden välein, jolloin pöllötkin ovat vauhdissa. Nyt on aika hiljaista sekä pöllö- että myyrärintamalla, mutta tilanne voi muuttua hetkessä. 
3. Usein ajatellaan, että pöllöt ovat yöaktiivisia. Tämä ei pidä paikkaansa. Pöllöt ääntelevät ihan milloin vain. Varpus- tai hiiripöllön saattaa nähdä keskellä päivää pihapuussa ja huuhkaja aloittaa huhuilunsa yleensä valoisaan aikaan illasta. Pöllöt ovat aktiivisia päivällä myös silloin, kun nälkä ajaa ne vaeltamaan ruoan perässä ihmisten ilmoille. 
4. Suomessa pesiviä lajeja on kymmenen: varpuspöllö, lehtopöllö, helmipöllö, huuhkaja, hiiripöllö, suopöllö, viirupöllö, sarvipöllö, lapinpöllö ja tunturipöllö. 
5. Pöllöjen lento on äänetöntä paksun höyhenistön ansiosta. 
6. Pöllöjen korvat ovat silmien vieressä. Huuhkaja ja sarvipöllö ovat sen näköisiä kuin niillä olisi korvat pään päällä, mutta tupsut ovat höyheniä. 
7. Huuhkaja pesii maassa tai kallionkielekkeellä. Muut pöllöt suosivat lahopuiden luonnonkoloja. Metsissä on kovin vähän lahopuuta, joten pöllöillä kuten muillakin kolopesijöillä on pulaa pesimäpaikoista. Pöllöjä voi auttaa asettamalla pönttöjä metsiin. Pöllöt auttavat takaisin esimerkiksi vähentämällä myyrien taimikoille aiheuttamia vahinkoja. 
8. Pöllöretkelle kannattaa mennä selkeänä ja tyynenä iltana. Kulje lähialueesi metsissä, tai jos ajat autolla kannattaa pysähdellä paikkoihin, joissa pelto ja metsä kohtaavat. Pöllöretkellä on osattava olla hiljaa, muuten ei kuule mitään (ja pöllö säikähtää ja vaikenee). Kannattaa kävellä aina pieni matka ja sitten pysähtyä muutamaksi minuutiksi kuuntelemaan. Pukeudu lämpimästi. Seisoskellessa voi tulla vilu. Kannattaa hakeutua alueille, joissa liikenteen meteli häiritsee vähiten. Joskus pöllöt voivat yllättää havainnoijan aivan asutuskeskuksen vieressä eikä pöllöjä havainnoidakseen tarvitse mennä omaa parveketta tai pihaa kauemmas. 
9. Seuraa paikallisen lintutieteellisen yhdistyksesi ilmoittelua ja osallistu järjestetylle pöllöretkelle. 
10. Pöllöily on kivaa! :)