Toimi sepelkyyhkyjen puolesta

Pesimärauha kuuluu kaikille linnuille ja sepelkyyhkyillä poikasista huolehtiminen on uhattuna liian aikaisen metsästyskauden aloituksen vuoksi.

Auta turvaamaan lintujen pesintä ja käy allekirjoittamassa kansalaisaloite.

Kirjoitin tästä aiheesta jo elokuussa mielipidekirjoituksen, jossa käsittelin tarkemmin sepelkyyhkyjen pesintäaikoja ja sitä, miksi nykyinen metsästyskauden ajankohta on ongelmallinen. Jos et ole vielä lukenut sitä, voit lukea sen täältä. Riistakeskus ei koskaan vastannut. Hiljaisuus puhuu puolestaan.

Aloite on tärkeä. Jokainen allekirjoitus vie asiaa eteenpäin. Jaa tietoa eteenpäin, kiitos!

Mielipidekirjoitus: Miksi sepelkyyhkyjen metsästys aloitetaan pesinnän ollessa kesken?

Sepelkyyhkyjen metsästyskausi alkoi 10. elokuuta, ja asia vaivasi mieltä niin paljon, että oli pakko kirjoittaa mielipidekirjoitus. Sen sijaan että metsästys aloitetaan jo 10.8., sitä pitäisi pikemminkin myöhentää, koska sepelkyyhkyllä on kolmas pesintä menossa. Tekstini on julkaistu useassa lehdessä mm.: Forssan Lehti, Hämeen Sanomat, Nokian Uutiset, Turun Sanomat, Aamulehti, Suomenmaa ja Kaleva.

** 

Kuuntelin 9. elokuuta sepelkyyhkyn soidintelua metsässä. Seuraavana päivänä alkoi sepelkyyhkyjen metsästys. Ei ole oikein, että metsästysaika alkaa, kun sepelkyyhkyllä on pesintä kesken.

Luonnonvarakeskuksen mukaan sepelkyyhkyn metsästyskausi 10.8.–31.10. on ongelmallinen pesimäkierron kannalta, koska osalla pareista on edelleen poikaset ruokittavinaan.

Metsästäjät koettavat perustella toimintaansa väittämällä keskittyvänsä "pelloilla parvissa oleviin lintuihin". Mutta kukaan ei voi varmasti tietää, onko parvessa emolintu, jonka kuolema tarkoittaa poikasten kuolemista pesään. Nuorten lintujen tunnistaminen aikuisista on nopeissa metsästystilanteissa vaikeaa.

BirdLife Suomen mukaan syyskuun puoliväliin mennessä lähes kaikki sepelkyyhkyt ovat lopettaneet pesintänsä. Ei siis ole mitään perusteltua syytä aloittaa metsästystä pesinnän ollessa kesken.

Voisiko Suomen riistakeskus selittää, millä perusteilla metsästysaika on määritelty näin varhaiseksi? Mikä painaa enemmän päätöksenteossa: metsästäjien toiveet vai lintujen pesimärauha?

Nykyisin tiedämme sepelkyyhkyn pesinnästä huomattavasti enemmän kuin metsästysaikoja alun perin määriteltäessä. Kun tutkimustieto osoittaa käytännön olevan haitallinen, sitä on muutettava. Eettinen metsästys tarkoittaa sitä, että lajin lisääntymistä ei vaaranneta. Tämä periaate ei toteudu, kun metsästys aloitetaan kesken pesinnän.

Lehtopöllöjen lempeä: tältä kuulostaa lehtopöllön syyssoidin

Olin tässä ehtoona eräänä iloisesti ilahtunut, kun lehtopöllö ilmestyi aivan talon viereen ääntelemään. Se kuului selkeästi sisälle saakka. Meikäläinen tietysti ryykäsi heti asemiin eli hiivin varpaillani ovesta ulos ilman että edes lukko raksahti.

Lehtopöllö huuteli saunan takana puussa! Toinen pöllö vastasi sille metsästä.

Nautin niin suunnattomasti! Konsertti jatkui hyvän tovin, joten saatoin raaskia ajatella pikaista sisälle hiipimistä. Valokuvaamiseen oli liian pimeää, mutta jos yrittäisin tallentaa äänet pienelle kämmeneen mahtuvalle sanelukoneelleni. Kokeilisin ainakin.

Pöh. Äänityslaite ei toiminut. Murphyn laki: laitteet renkkaavat aina silloin kun ne eivät saisi renkata.
Ei se mitään, lohdutin itseäni, tämä tallentuu ikuisesti aivojeni muistisoluihin ja jatkoin konserttiesityksestä nauttimista.

Olen nähnyt lehtopöllöjä monasti, mutta valokuvia minulla ei niistä ole, muuta kuin tästä sulasta jonka löysin metsästä. 
Ornitologi-ystäväni kertoi, että kyseessä on 4.-5.s käsisulka. Kolmessa ensimmäisessä käsisulassa näkisi selvemmin lisä-äänenvaimentajat sulan reunassa. Tässäkin sulassa ne näkyvät, mutta heikommin.

Suurennettuna samaa: sulan reunassa näkyvät pienet väkäset = äänenvaimentimet.

Olen aiemmin kertonut varpuspöllön syyssoitimesta TÄÄLLÄ.

Lehtopöllöjen huudon kanssa on ihan sama juttu kuin mistä tuossa varpuspöllöjenkin kanssa selostin. Kerroin ja imitoin ystävilleni lehtopöllöjen iltaista ääntelyä - eikä kukaan usko minua. Jotkut jopa yrittävät vängätä kanssani, etteivät pöllöt syksyllä huutele.

Naurattaa. Totta mooses ne huutelee! Syksy on pöllöjen soidinaikaa.

Pöllöt valitsevat parinsa ja pesäpaikkansa jo syksyllä. Ne siis pitävät keväthuhuilujen lisäksi myös syyssoidinta, jolla koiras houkuttelee naaraan paikalle ja kiljunnallaan pari ilmoittaa alueen varatuksi. 

Keväällä lehtopöllön huudot ovat enemmän sitä paremmin tunnettua HUUUU (3 sekunnin tauko) hu hu huhuhuu HUUH –tyyliä.

**

Pihassani on useampia vanhoja haapoja joissa on niin isoja koloja, että ne sopisivat lehtopöllön pesäpuuksi. Toivon hartaasti, että saisin joskus eläissäni sellaisenkin ihmeen kokea, että pöllö, mikä tahansa laji, pesisi täällä. 

 

Tässä kuva yhdestä pihapiirini rakkaista ”Enteistä” (= iso haapa). Toisinnäkijän päiväkirjan lukijat ymmärtävät mistä suuremmasta ilmiöstä tässä on kyse...

Lämpimästi tervetuloa vaikka vähän äksympi viirupöllö! Olen valmis kulkemaan koko kevään ja kesän kypärä ja nahkarotsi suojanani, heh. 

Vaikka luulen kyllä, että jos puolustustahtoisempi viirupöllö tämän pesäpaikakseen valitsisi, se valitsisi sen ”minusta huolimatta” tai suostuisi ottamaan minut ”pesäpaikan kaupan mukana”, enkä uskoisi tarvitsevani suojuksia. Pöllöemo hyökkää silloin kun sen pesää uhataan tai yllätetään silloin kun se on perustanut paikkansa rauhalliseen paikkaan (metsään) ja joku tölmähtää sinne yllättäen. Jos pöllö valitsisi pesiä lähelläni, minun läsnäoloni ei tule sille yllätyksenä (enkä menisi lähimaillekaan häiritsemään).  

Olen ripustanut pihaani myös kaksi isoa pönttöä pöllöille kutsuiksi. Eteläosa pihatontistani ja rannan lehto saavat olla luonnontilaisena ja vältän niillä alueilla liikkumista, erityisesti keväällä ja kesällä. Toistaiseksi pöllöt ovat pysytelleet metsän puolella. Onneksi vielä on sen verran metsää.

Mikä tahansa (talous)metsä ei pöllöille ja eläimille kelpaa - se kun Suomessa vielä opittaisiin, ja tajuttaisiin vaalia metsiä eikä hehkutettaisi aivottomana avohakkuita ja Äänekosken kammotus-tehdasta. Ne painivat samassa ympäristötuho-sarjassa kuin ”Talvivaara-touhu”.

**

Purin sanelukoneen atomeiksi, ihmettelin missä mättää, olisiko takuu voimassa  - eipä tietenkään - ja opiskelin käyttöohjetta. Viimein hoksasin laittaneeni patterin koneeseen väärinpäin. ;)

Kului muutama ilta. Taas alkoi kiljunta saunan takaa! Riemullani ei ollut rajoja. Hiivin vaahteran alle sanelukone kädessä ojossa.

Äänitteestä:  

• Tällainen ääntely ei ole lehtopöllölle harvinainen poikkeus vaan ihan tavallista kuvioihin kuuluvaa kiljuntaa, siitä vain harvoin kerrotaan missään.

• Mielestäni tässä on kyse pariskunnan, naaraan ja koiraan, kommunikoinnista keskenään. En tietenkään tiedä varmaksi. Kuvittelen, että pöllöt pohtivat ja neuvottelevat eri pesäpaikkojen välillä (metsä vai lehto). Koiras saattaa esitellä eri paikkoja ja naaras valitsee niistä mieluisimman. Kuka tietää.  

• Kiljahdukset ovat niin erinomaisia että naurattaa oikein. 
  Erityisesti 3 sekunnin, 23 sekunnin ja 1.23 kohdalla pöllö laittaa parastaan.

Valokuvien puutteessa tein tällaiset piirustukset/sarjakuvapöllöt. Piirtää en osaa, mielikuvituksenne saa korvata puutteet. Nämä kuvat siis ovat esittävinään lehtopöllöjä. (Kaikkea nämä pimeät syysillat teettävät.)

• Taustalta kuuluu vaahteran lehtien tippumista maahan ja vaahteran siementen pientä havinaa. Välillä kuuluu puolen kilometrin päässä olevalta tieltä ohiajavan auton ääniä (pahoittelen käteni asennon korjaamisesta johtuvia muutamia kahahduksia, mikrofoni vahvistaa ne ikävästi).

• Liikenteen ääni alkoi kuulua tänne asti, kun metsää kaadettiin rakennettavan omakotitalon tieltä. Taas on lehtopöllöjen (ja monien muiden eläinten) metsä yhden omakotitonttialueen verran pienempi ja ihmisten vaikutusalueen piirissä. Metsän reunaa on nakertanut etelästä jo neljä omakotitaloa, idästä kolme ja pohjoiseen haetaan juuri rakennuslupaa (ihan hulluun paikkaankin vielä varjoisaan ja pimeään pohjoiseen notkoon).

• Alkuun lehtopöllö on hiukan kauempana ja huutaa eri suuntaan.

• 1 minuutti 37 sekunnin kohdalla lehtopöllö lentää lähemmäs. Kai se tutkii mitä vaahteran alla tapahtuu... kohdassa 2.10 se siirtyy vieläkin lähemmäs.

• 2.13 - 2.27 kohtien välillä alkaa taas kuulua auton kohina ja se melkein peittää alleen pöllöpuolison vastauksen metsästä. Mutta kun tietää mitä kuunnella sen juuri ja juuri kuulee. Pihalla oleva pöllöpuoliso vastaa heti.
  

  

• Sivuhuomautus: Ajatelkaa miten vilkasliikenteisimmissä paikoissa meteli estää eläimiä kommunikoimasta toistensa kanssa. Vaikka muuten olisi säkällä säästynyt joku kelpo metsänsuikale johonkin, ei reviiriä välttämättä voi asuttaa jatkuvan metelin takia.

Nauhoitteen kuulet TÄSTÄ.