Toimi sepelkyyhkyjen puolesta

Pesimärauha kuuluu kaikille linnuille ja sepelkyyhkyillä poikasista huolehtiminen on uhattuna liian aikaisen metsästyskauden aloituksen vuoksi.

Auta turvaamaan lintujen pesintä ja käy allekirjoittamassa kansalaisaloite.

Kirjoitin tästä aiheesta jo elokuussa mielipidekirjoituksen, jossa käsittelin tarkemmin sepelkyyhkyjen pesintäaikoja ja sitä, miksi nykyinen metsästyskauden ajankohta on ongelmallinen. Jos et ole vielä lukenut sitä, voit lukea sen täältä. Riistakeskus ei koskaan vastannut. Hiljaisuus puhuu puolestaan.

Aloite on tärkeä. Jokainen allekirjoitus vie asiaa eteenpäin. Jaa tietoa eteenpäin, kiitos!

Mielipidekirjoitus: Miksi sepelkyyhkyjen metsästys aloitetaan pesinnän ollessa kesken?

Sepelkyyhkyjen metsästyskausi alkoi 10. elokuuta, ja asia vaivasi mieltä niin paljon, että oli pakko kirjoittaa mielipidekirjoitus. Sen sijaan että metsästys aloitetaan jo 10.8., sitä pitäisi pikemminkin myöhentää, koska sepelkyyhkyllä on kolmas pesintä menossa. Tekstini on julkaistu useassa lehdessä mm.: Forssan Lehti, Hämeen Sanomat, Nokian Uutiset, Turun Sanomat, Aamulehti, Suomenmaa ja Kaleva.

** 

Kuuntelin 9. elokuuta sepelkyyhkyn soidintelua metsässä. Seuraavana päivänä alkoi sepelkyyhkyjen metsästys. Ei ole oikein, että metsästysaika alkaa, kun sepelkyyhkyllä on pesintä kesken.

Luonnonvarakeskuksen mukaan sepelkyyhkyn metsästyskausi 10.8.–31.10. on ongelmallinen pesimäkierron kannalta, koska osalla pareista on edelleen poikaset ruokittavinaan.

Metsästäjät koettavat perustella toimintaansa väittämällä keskittyvänsä "pelloilla parvissa oleviin lintuihin". Mutta kukaan ei voi varmasti tietää, onko parvessa emolintu, jonka kuolema tarkoittaa poikasten kuolemista pesään. Nuorten lintujen tunnistaminen aikuisista on nopeissa metsästystilanteissa vaikeaa.

BirdLife Suomen mukaan syyskuun puoliväliin mennessä lähes kaikki sepelkyyhkyt ovat lopettaneet pesintänsä. Ei siis ole mitään perusteltua syytä aloittaa metsästystä pesinnän ollessa kesken.

Voisiko Suomen riistakeskus selittää, millä perusteilla metsästysaika on määritelty näin varhaiseksi? Mikä painaa enemmän päätöksenteossa: metsästäjien toiveet vai lintujen pesimärauha?

Nykyisin tiedämme sepelkyyhkyn pesinnästä huomattavasti enemmän kuin metsästysaikoja alun perin määriteltäessä. Kun tutkimustieto osoittaa käytännön olevan haitallinen, sitä on muutettava. Eettinen metsästys tarkoittaa sitä, että lajin lisääntymistä ei vaaranneta. Tämä periaate ei toteudu, kun metsästys aloitetaan kesken pesinnän.

Mikä pesimärauha?

Ohessa maa- ja metsätalousministeriöön ja lehtiin lähettämäni mielipidekirjoitus. Saa nähdä julkaistaanko sitä ja saadaanko vastauksia - ja muutoksia. 

Näillä siivillä ei vielä lennetä. Poikasten siipien alapuolella näkyy kehittymättömiä sulkia. Kuva otettu 23.8.2015.

Olen saanut seurata läheltä laulujoutsenten elämää vuosien ajan. Tänä vuonna järvien jäät lähtivät poikkeuksellisin aikaisin ja joutsenten pesänrakennus, muninta ja haudonta aikaistuivat. Esimerkiksi Siuron Linnavuoren kohdalla Jokistenjärvellä laulujoutsenten poikaset olivat kuoriutuneet jo 29.5. Tavallisimmin poikaset kuoriutuvat kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla (haudonta kestää noin 36 vrk). Sen vuoksi laulujoutsenen poikaset ovat tänä vuonna ajankohtaan nähden tavallista kehittyneempiä.

Tätä kirjoittaessani (24.8) joutsenten kuoriutumisesta on arviolta 89 vuorokautta ja joutsentenpoikaset ovat edelleen lentokyvyttömiä. Luontoportti.com-sivuston mukaan laulujoutsenten poikaset saavuttavat lentokyvyn 75–100 vrk:ssa (eri englanninkielisten internetsivustojen mukaan se saattaa kestää jopa 120–150 vrk). Kyhmyjoutsenen poikaset ovat lentokykyisiä 4,5 kuukauden eli noin 135 vrk ikäisinä. Viime vuonna havaitsin laulujoutsenten poikasten pääsevän siivilleen 2. syyskuuta.

Nokian Uutisissa kerrottiin 18.8. otsikolla: ”Vesiskootterihäiritsi törkeällä tavalla rauhoitettua lintupoikuetta”kuinka vesiskootterikuski oli ajanut Jokistenjärvellä vesiskootterilla useaan otteeseen keskelle rantakaislikossa uinutta laulujoutsenpoikuetta ja yrittänyt ilmeisesti samalla kuvata pakoon yrittäviä poikasia. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja ja Pirkanmaan Ely-keskuksen Luonnonvarat ja YVA -yksikön päällikkö arvioivat aivan oikeutetusti tapauksen häirinnän täyttävän luonnonsuojelulain vastaisen toiminnan kriteerit.

Laulujoutsen on rauhoitettu eläin. Kaikki Suomessa pesivät linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikaan. Luonnonsuojelulain 39. pykälässä sanotaan, että eläinten tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Erityisesti eläinten häiritseminen on kiellettyä lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Eikö ampuminen ole häirintää? Metsästyskauden alku ja metsästäjät ajavat kaikki linnut liikkeelle, nekin lajit joita ei metsästetä. Laulujoutsenten poikaset ovat lentokyvyttömiä vielä 20.8., jolloin vesilintujen metsästys alkaa. Laulujoutsenet elävät samoilla vesillä metsästettävien lintulajien kanssa, mutta pakoon poikaset eivät pääse. Emot voivat paeta, mutta poikasten on avuttomina hajaannuttava ja piilouduttava.

Onko metsästyksen salliminen pesimäaikana muka luonnonsuojelu- ja eläinsuojelulain pykälät täyttävää toimintaa? Ovatko Suomen metsästyslait ajalta, jolloin laulujoutsen oli sukupuuton partaalla (kestämättömän metsästyksen vuoksi) eikä sitä osattu ottaa silloin huomioon?  

Useiden vesilintujen määrä on viime vuosikymmeninä romahtanut. Romahduksen syyt ovat monen lajin kohdalla selvittämättä. Maalaisjärjellä pääteltynä vesilintujen väheneminen on seurausta ihmisten aiheuttamista lintujen elinpiirien muutoksista ja hävittämisestä esimerkiksi rakentamisesta, turveteollisuudesta, avohakkuista ja näiden vaikutuksista vesistöjen rehevöitymiseen ja ympäristön yksipuolistumiseen, voimalinjoista ja erilaisesta pesimäaikaisesta ja pesimäajan ulkopuolisesta häirinnästä.

Esimerkiksi kurjet eivät pitäisi näin lämpimänä loppukesänä kiirettä vielä minnekään ja kaikilla vesilinnuilla olisi mahdollisuus viipyä Suomen vesillä pidempään ja tankata itsensä vahvoiksi kovaa muuttokoettelemusta vastaan, mutta metsästyksen pauke ajaa ne ennenaikaisesti levähtämis- ja ruokailualueiltaan ja kohtaamaan raskaan muuttomatkan keskeneräisesti valmistautuneena.

Voitaisiinko metsästyslakia muuttaa siten, että vesilintujen metsästys alkaisi myöhemmin, jotta kaikki linnut ehtisivät saavuttaa lentokyvyn? Koska vesilintujen määrän romahdus on tiedossa, olisi metsästys kiellettävä tärkeillä lintupaikoilla. Lisäksi olisi syytä tutkia miten esimerkiksi metsästyksen täyskielto muutamaksi vuodeksi vaikuttaisi vesilintujen kantoihin. Toivon viranomaisilta vastauksia.