Asun järven rannalla. Lapsesta saakka minulle on ollut
selvää, että rannalla ei möykätä vaan ollaan hiljaa ja kunnioitetaan luonnon ja
toisten rauhaa. Isoäitini varmaan opetti. Äänet kantautuvat veden äärellä
selvemmin ja kauemmas kuin maalla. Kuinka moni tiedostaa tämän?
Kuunnellessani tyynellä säällä kaukaakin kantautuvia ääniä,
mietin mistä äänenkulkeutumisessa on kysymys. Viimein päätin opiskella asiaa.
Kyseessä on fysiikan ilmiö. Ääni tarvitsee edetäkseen kaasumaista,
nestemäistä tai kiinteää väliainetta. Eri väliaineissa ääni kulkee eri
nopeudella.
Esimerkiksi huoneenlämpöisessä ilmassa ääni kulkee 346
metriä sekunnissa ja samanlämpöisessä vedessä noin 1 500 metriä sekunnissa.
Mitä tiheämpää väliaine on, sitä enemmän energiaa se siirtää. Vesi on ilmaa
tiheämpää, siksi se kuljettaa ääntä voimakkaammin.
Tämän lisäksi vesi viilentää yläpuolellaan olevan ilman,
jolloin ääniaallot tavallaan laskeutuvat veden pintaan ja taittuvat eri
lämpöisten ilmakerrosten rajapinnoista. Järvi toimii siis vahvistimena.
Tästä hyvänä esimerkkinä käy Reijo Taipaleen kertoma tarina,
kun hän jo nimekkäänä laulajana kävi Miehikkälän Krouvintalolla pitämässä
lapsille laulutunteja. Kun hän kajautti Mustalaisruhtinattaren, viiden
kilometrin päästä järven takaa kuului huuto: "Lisää!"
