14. kesäkuuta 2012

Muuttaisitko maalle?

Suomi  on väärällään tyhjillään olevia ”mummonmökkejä”, talviasuttavia taloja, jotka olisivat pienellä kunnostuksella ihania koteja. Maaseutu autioituu samaan aikaan kun moni miettii kuinka pompata oravanpyörästä, kun elinkustannukset ja asuntojen hinnat nousevat nousemistaan.

Tässä on yksi esimerkki (klikkaa tästä) miten voisi päästä suhteellisen edullisesti unelmaansa kiinni: 5,88 hehtaaria, talo, navetta, sauna, maakellari ja metsää. Hintapyyntö 80 000 euroa.

Jos toteaisin paikan itselleni sopivaksi (talon kunto, sijainti, kaivo, kulkuyhteydet, posti, palvelut jne…) tekisin tarjouksen vähintään 20 % alhaisemmasta hinnasta (Kihniö on kuitenkin aika syrjässä). En missään nimessä kuuntelisi  metsänhoitoyhdistyksen kommentteja ”uudistusikäisestä metsästä”.
Uudistaminen tarkoittaa heidän kielellään avohakkuuta. Mitä uudistamista avohakkuu on? Tuhoamista se on, kannotkin revitään maasta. Yli satavuotiasta männikköä ei todellakaan kannata mennä kaatamaan. Suomen metsien tila on muuttunut viime aikoina niin surkeaksi, että yli satavuotiaat metsät ovat Suomessa harvinaisuuksia.

Tarjoaisin metsää Metso-ohjelman kautta suojeluun. Mikäli tilan hintaa saisi tingattua ja suojelu hyväksyttäisiin (metsänsuojelusta maksetaan hyvä korvaus!), tilasta jäisi maksettavaa enää 30 - 40 000 euroa. Kohtuuhinta siitä, että minulla olisi liki kuusi hehtaaria monimuotoista luontoa ympärilläni, rauhaa ja upea metsä pystyssä. Pellon antaisin osittain metsittyä (keräisin sieltä polttopuut), osan laittaisin kasvimaaksi, hedelmäpuutarhaksi jne.

Työni järjestäisin niin, että työskentelisin maatilalta tai kotoa käsin tai sitten kävisin vain osa-aikatöissä muutamana päivänä viikossa muualla. Huomattava on, että kustannukset pysyvät kurissa ainoastaan jos unohtaa jatkuvat elintaso- ja sisustusremontit ja laskee vaatimustasoaan ja luopuu perfektionismistaan. Tee se itse -taidot alkaisivat karttua ja ympäröivä luonto toisi elämään kaiken mitä tarvitsisi.

Erilaisia esimerkkejä ja ratkaisuja on vaikka kuinka paljon, tämä kohde vain oli mielestäni aika havainnollistava siitä, että muutakin on tarjolla kuin viikonlopun lehden (tai Oikotien) kahden ja kolmensadan tuhannen asuntoilmoitukset, jolla pääsee asumaan avohakkuulle rakennettuun pikkusievään omakotitaloon, joka pidetään ilmastoinnilla viileänä, kun tontilla ei ole yhtäkään puuta pystyssä varjostamassa auringolta ja ihmetellään kymmenien muiden naapurien kanssa kuinka loppuelämä menee ankeassa elinympäristössä velkaa maksellessa. Kyllä kannatti.