22. lokakuuta 2015

Kumarrus Ketunkivelle

"Ölkkitölkin" korkista Ketunkiveen eli aasinsillasta toiseen... ;)


Hämeenkyrön Sasiin perustettiin pari vuotta sitten uusi Ketunkivi muistoksi vanhan hävitetyn tilalle. Kivi muistuttaa Ketunkiven selvinnäkijänaisesta Miinasta (ja Eevasta ja Mariasta - parantajanaisia oli kolmessa polvessa). He olivat tunnettuja ulkomaita myöten.
"Maino" tuo viimeinen lause. Niin tyypillinen tapa ajatella. Tie ei koskaan voi mukamas kiertää kiveä tai hienoa puuta. (Tässä maassa, tuntuu.)


Kerrotaan, että Eevalle piti viedä viinapullo, jos tahtoi saada apua. Eeva opetti rohtotaitonsa tyttärelleen Marialle, joka toimi myös paarmuskana eli kätilönä. Särkyihin käytettiin mm. muurahaisten nesteitä, iilimatoja ja tiineen hevosen virtsaa.



Miina oli taitava hieroja ja hänellä oli taito pysäyttää verenvuoto katseella. Jos jokin tavara tai eläin oli hukassa, käännyttiin Miinan puoleen, joka osasi kertoa niiden kohtalosta.