18. maaliskuuta 2020

Käytä tämä aika luodaksesi itsesi uudestaan

Jokaisella pilvellä on hopeareunus.
Maailmalla riehuvat maastopalot, monimuotoisuuden hupeneminen, eläin- ja kasvilajien kuolemat, erilaiset säiden ääri-ilmiöt ja tieto ilmastonmuutoksesta – siis ihmishenkiä ja terveyttä uhkaavat asiat – eivät muuttaneet ihmisten arkea tai taloutta merkittävällä tavalla, mutta koronavirus sen lopulta teki: viimeinkin rajoitamme itseämme

Vihdoin tunnumme tajuavan, että terveys on tärkeämpi kuin talous.

On riemullista huomata, että muutokset parempaan voivat olla nopeitakin, kun viimein päätetään toimia.
Olemme alkaneet miettiä mikä elämässä on välttämätöntä ja mikä ei.
Ahdistavan tautikeskeisen uutisoinnin keskellä kannattaa muistaa, että koronaviruksesta on seurannut, ja voi seurata, paljon hyvää. Se voi toimia starttina oravanpyörästä pääsemiseksi.

Toivottavasti lentorajoitukset, etätyöskentelyteknologian käyttäminen ja muutokset, jotka kuormittavat luontoa vähemmän, ehtisivät juurtua pysyviksi elämänmuutoksiksi. Ehkä kun ihmiset saavat hetken kokeilla ”elämää oravanpyörän ulkopuolella”, jollaisena tätä poikkeusoloa voisi ajatella, he eivät haluakaan enää palata vanhaan. Alkaisimme arvostaa ”itsestäänselvyyksiä”: terveyttä, perhettä, läheisiä, taloudellista turvaa, suojaa, kiireettömyyttä, omavaraisuutta, lähiruokaa ja luontoa. Huomaisimme, että ostoskeskukset eivät tarjoa mitään, kun tositilanteet tulevat eteen. Kun on aikaa miettiä valintojaan ja elämäntapojaan tarkemmin, huomaa miten vähän lopulta tarvitsee ollakseen tyytyväinen. Siihen ei tarvita ulkomaanmatkoja, koska aidosti rentouttavimmat ja parhaat kokemukset löytää arjesta ja kotoa.

Näistä poikkeuksellisista ajoista kannattaa ottaa onkeensa. Nyt on mahdollisuus hidastamiseen ja uuden alun luomiseen, kun tyypilliseen arkeen liittyvä kohkaaminen ja turhantouhuilu on jäänyt pois ja tilalle tulee aikaa.   
Kun olet huolehtinut välttämättömistä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista (ja peset käsiä joka välissä ja pidät sosiaalista etäisyyttä...), kannattaa harkita seuraavia:
  • Nuku joka yö vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Mieluummin enemmän.
  • Nuku päiväunet.
  • Lepää niin paljon kuin voit. Äläkä kanna siitä minkäänlaista syyllisyyttä.
  • Kun on levännyt, ajatus on selkeämpi.
  • Levättyäsi mieti mitä haluat elämälläsi tehdä – lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
  • Kirjoita päiväkirjaa. Käy itsesi kanssa vuoropuhelua, kysy itseltäsi kysymyksiä ja vastaa niihin. Mistä olet kiitollinen? Haluatko jatkaa entiseen malliin? Millaista muutosta kaipaat? Mitä toimia voisit tehdä muutoksen hyväksi?
  • Tee luetteloita suunnitelmista ja asioista, jotka voisivat tarjota ratkaisuja.
  • Luo itsellesi ja perheellesi projekti, johon kaikki voivat osallistua.
  • Raivaa kotisi kaikesta turhasta.
  • Järjestä ja yksinkertaista.
  • Lue kirjoja, lehtiä ja artikkeleita aiheista, jotka auttavat sinua elämänmuutoksessasi.
  • Älä anna television ja internetin vallata vapautunutta aikaa vaan käytä aika hyödyksesi.
  • Älä lähde mukaan ”sosiaalisen median draamaan”. Lue vain välttämättömimmät uutiset.
  • Aktiivinen toimiminen elämän eteen luo hyvää ja pitää huolet poissa, digitaaliset laitteet passivoivat.
  • Vältä kohtuuttomuutta (esim. liiallista alkoholia tai mässäilyä).
  • Poikkeusoloissa kaikki ovat jollain tapaa stressaantuneita: ole ystävällinen ja kylvä ympärillesi iloa ja positiivisuutta.
  • Pidä huolta itsestäsi, läheisistäsi, ystävistäsi ja tuntemattomista. 
  • Ole kiitollinen siitä mitä sinulla on.
  • Liiku luonnossa mahdollisimman paljon.
  • Jätä älylaite tai ainakin sen kuulokkeet kotiin. Lintujen laulu on alkanut pitkän syksyn ja talven tauon jälkeen. Opettele tunnistamaan edes muutama uusi lintulaji ja ketkä laulavat.
  • Tee luontohavaintoja. Luontohavaintoihin keskittyessä pystyy unohtamaan itsensä ja maalliset huolet.
  • Tee jotain erilaista kuin tavallisesti.
  • Tee vaikka kevätveikkaus. Tai ota esimerkiksi tavaksesi seurata yhtä ja samaa muurahaispesää ja sen vaiheita. Täällä Pirkanmaan korkeudella muurahaiset heräsivät jo.
  • Muista, että elämän tärkeimmät ja parhaimmat asiat eivät maksa mitään.
  • Tunne tuuli kasvoillasi ja tunne itsesi luovaksi ja vapaaksi.
  • Muista, että asioilla on – tavalla tai toisella – taipumus järjestyä.

7. maaliskuuta 2020

Linnunpönttöjen putsauspäivä



Tänään oli ihana kevätpäivä, ei tuullut, niin aurinko pääsi lämmittämään mukavasti. Yöllä oli -8 mutta päivällä oli reilusti plussalla. Kymmeniä laulujoutsenia on lentänyt tästä yli, ensimmäiset töyhtöhyypätkin ovat saapuneet, tintit ovat täpinöissään ja mustarastaskin on aloittanut laulantansa. Kevät on täällä! Vuoden paras aika on juuri nyt.

Vietin koko päivän linnunpönttöjen parissa, niitä putsaten ja korjaillen. Pönttöjä on yli neljäkymmentä. Niiden aukominen on jännittävää ja mielenkiintoista. Ikinä ei voi tietää mitä tulee vastaan. Tässä valokuvia teillekin ihmeteltäväksi. Luonto tarjoaa loputtomasti pohdittavaa.

Tässä on onnistunut kirjosiepon pesintä. Kirjosiepon pesä on ilmava ja rakennettu kuivista lehdistä ja heinistä. Mutta siinä ei ollutkaan kaikki. Tämän pesän alla oli toinen pesä…
Vasemmalla äskeinen kirjosiepon pesä. Sen alla oli sinitiaisen pesä ja kuollut aikuinen sinitiainen. Tai siis sen siivet. Ilmeisesti kirjosieppo on tullut valtaamaan pesän ja sinitiainen on kuollut pesää puolustaessaan. Kirjosieppo on päättäväinen kun se sen kannan ottaa. Oletan siis että näin on käynyt. Varmuudella ei tietenkään voi sanoa.

Tiaisten pesät ovat tiiviitä ja huopamaisia. Olin erityisen ilahtunut punaisesta huovan haituvista. Esille laittamani pesäaineet ovat kelvanneet.
Kirjosiepon pesämateriaalit. Mutta mikä pesämaljassa on?

Päästäinen. Oliko se kuollut nukkuessaan? Pöntön suuaukko on niin pieni ettei varpuspöllö ole mahtunut sitä sinne jemmaammaan. Onko kirjosieppo saanut tästä pesästä ensin onnistuneesti poikaset maailmalle ja päästäinen tullut vasta sitten? Vai onko päästäinen syönyt munat? Vai onko kirjosieppo mahdollisesti takonut päästäisen hengettömäksi ennen kuin pesintään on ryhdytty alkuunkaan? Monta mahdollisuutta, eikä koskaan saada varmuudella tietää.
Tämän pöntön tarina on sellainen, että se seisoi rikkinäisenä eräällä lintutornilla useita vuosia eikä kukaan korjannut tai vienyt sitä pois. Joten lopulta päätin ottaa sen kierrätykseen ja korjasin. Hyvin on pelittänyt monta vuotta, kun vähän köytti kasaan.
Nyt pönttö on jo asuttu ja kukkuralleen täynnä, joten en tietenkään siihen kajonnut. Oravanaaras teki pesänsä siihen yli kaksi viikkoa sitten. Vielä pari viikkoa, niin poikaset syntyvät, arvioisin.

Tässä sini- tai talitiaisen rakentama pesä, mahdottoman muhkea. Laitoin ruuvimeisselin viereen mittatikuksi. Tiaisilla on tapana kerätä pesän pohjalle sammalkerros ja sen päälle tehdään lämmin pesä. Kirjosiepon pesän pohjalla ei sammalta ole .
 Tästä pesästä on lähtenyt muut tintin poikaset maailmalle, mutta yksi on kuollut ja muumioitunut.
Tässä on kirjosiepolla ollut taas nokan koputtamista. Alimmaisena oli talitiaisen pesä ja sen kolme munaa eli haudonta oli aloitettu. Sitten kirjosieppo on alkanut rakentaa päälle omaa pesäänsä kuivista koivunlehdistä. Pesää ei ollut kuitenkaan rakennettu loppuun. Sitten tiainen on alkanut rakentaa pesää kirjosiepon materiaalien päälle. Eli kolme kerroksittain eikä yhdestäkään syntynyt valmista. Hela hoito levisi, kun nostin sitä pöntöstä. Kirjosiepoillekin on pönttöjä tarjolla, mutta jostain syystä ne tuntuvat haluavan aina ne joissa tintit ovat jo ehtineet aloittaa pesinnän.
 
Tässä on talitiaisen pesä. Yksi ehjä muna ja neljä tuollaista päältä rikkinäistä. Voisiko päästäinen tehdä tuollaista jälkeä? Vai olisiko pesässä kuoriutunut muutama poikanen ja ne olisivat talloneet munat rikki? Taas jää arvoitukseksi.

Tässä on tiaisen pesä alla, onnistunut pesintä ja sen päällä on tiainen viettänyt talviöitään. Ulostekasat paljastavat nukkujan. Pöntöt ovat tärkeitä suojapaikkoja ja käytössä talvisinkin. Aina tällaista pönttöä tyhjentäessäni mietin mitä tintti mahtaa ajatella, kun se menee tuttuun pönttöönsä hakemaan yösuojaa ja pehmusteet ovat kadonneet. Uskoisin ettei se siitä piittaa, koska usein ne yöpyvät pesimättömissä/tyhjissä pöntöissä. Suoja on tärkein. Kesällä linnut yöpyvät helposti puiden lehvästössä ja pensaissa, mutta talvisuoja on ensiarvoisen tärkeä.

Minulla on sellainen systeemi, että pidän pönttötarkastuskierroksella aina mukana varapönttöjä, jos huonokuntoinen pönttö, jossa on yövytty, täytyy uudistaa. Olisi ikävää, jos veisin pöntön pois korjattavaksi enkä ehtisi laittaa sitä yöksi takaisin ja lintu tulisi etsimään suojaa vakipaikastaan eikä pönttöä enää olisikaan. Lintujenkin täytyy saada tuntea luottamusta turvapaikasta.




Aiempia kirjoituksiani linnunpöntöistä: