1. kesäkuuta 2018

Kokonaisvaltaisempaa luonnon tarkastelua


Mielipidekirjoitukseni Nokian Uutisissa 1.6.2018
Viittaan Hannu Järvisen 29.5. Nokian Uutisissa olevaan kirjoitukseen ”Täydellistä tietämättömyyttä näätäongelmasta”. Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut arvostella Järvistä vaan nostaa esille näkökulmaa, että ihmisten toimet luonnossa ovat sekoittaneet lajien välisiä suhteita elinympäristöjen muuttuessa. Järvisen esille nostama ”näätäongelma” ei ole näädän syy. Ei ole hyviä tai pahoja eläimiä, jokaisella on itseisarvo. Syyllisiä olemme me ihmiset, jotka kohtelemme luontoa liian rajusti. Olemme kaikki samassa veneessä.
Pirkanmaa on yli neljätoistatuhatta neliökilometriä laaja alue, asukkaita on yli puoli miljoonaa – Seitsemisen kansallispuisto, joka on luonnontilaiseksi erämaaksi luokiteltava alue, on siihen nähden vaatimaton. Tämän kaltaisia alueita tarvitaan ja kaivataan paljon enemmän. Uskon, että jokainen tietää miltä tuntuu menettää itselleen tärkeät metsät tai on kokenut elinympäristönsä muutoksen. Metsätaloutta ei kukaan ole lopettamassa. Avohakkuille on vaihtoehtoja, sen ei pitäisi saada jatkua ”normaalina” metsänkäsittelytapana vaan poikkeuksena.
Muutokset luonnossa ovat olleet nopeita, lainsäädäntö ei ole pysynyt mukana. Esimerkiksi jo puolet Suomen sorsalinnuista on arvioitu uhanalaisiksi. Suurta osaa niistä saa silti edelleen metsästää, jopa luonnonsuojelualueilla. On merkillistä, että satojentuhansien lintujen metsästystä ei nähdä ongelmallisena, mutta näätä nähdään. Jos olemme huolissamme linnuista, paras keino olisi jättää ne metsästämättä. Syntyneitä ongelmia ei ratkaista sillä, että jatketaan samoja toimintatapoja. 
Telkkäkoiras taipuu monelle mutkalle tehdäkseen vaikutuksen naaraaseen.
Telkkä on ollut vuosia kolmanneksi metsästetyin vesilintumme sinisorsan ja tavin jälkeen.
Meitä kaikkia kiinnostaa luonto ja sen tapahtumat. Kiitos Hannu Järviselle uutterasta kirjoittelusta. Tarvitsemme kuitenkin monenlaisia näkökulmia ja toimituksiin enemmän ympäristöjournalisteja, jotta luontoa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Voimme edistää poliittista, ekologista ja henkistä muutosta - ja sen kautta luonnon tilan muutosta - keskustelemalla asioista. Useampien pitäisi sitä uskaltaa tehdä, ilman leimautumisen pelkoa, jotta arvomuutokset toteutuisivat.
Henkilööni menevää yliampuvaa kärjistystä saa jatkossakin tehdä, jos se edistää luonnon asiaa. Olen pohjimmiltani aivan tavallinen ihminen, jonka harras toive on, että löytäisimme kestävämpiä elämäntapoja ja luonnossa olisi rauha.
Toimintarakenteet muuttuvat, kuten Hannu Järvinenkin kirjoitti, lakimuutoksien avulla. Nyt jokainen voi olla osana muutosta allekirjoittamalla Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184 tai paperisen kannatusilmoituksen. Ympäristöjärjestöjen tekemä aloite tähtää lakimuutokseen, jonka tavoite on avohakkuiden lopettaminen yhteisissä metsissämme eli valtion metsissä.