Miksi ääni kantautuu veden äärellä paremmin?

Asun järven rannalla. Lapsesta saakka minulle on ollut selvää, että rannalla ei möykätä vaan ollaan hiljaa ja kunnioitetaan luonnon ja toisten rauhaa. Isoäitini varmaan opetti. Äänet kantautuvat veden äärellä selvemmin ja kauemmas kuin maalla. Kuinka moni tiedostaa tämän? 

Kuunnellessani tyynellä säällä kaukaakin kantautuvia ääniä, mietin mistä äänenkulkeutumisessa on kysymys. Viimein päätin opiskella asiaa.

Kyseessä on fysiikan ilmiö. Ääni tarvitsee edetäkseen kaasumaista, nestemäistä tai kiinteää väliainetta. Eri väliaineissa ääni kulkee eri nopeudella. 

Esimerkiksi huoneenlämpöisessä ilmassa ääni kulkee 346 metriä sekunnissa ja samanlämpöisessä vedessä noin 1 500 metriä sekunnissa. Mitä tiheämpää väliaine on, sitä enemmän energiaa se siirtää. Vesi on ilmaa tiheämpää, siksi se kuljettaa ääntä voimakkaammin.

Tämän lisäksi vesi viilentää yläpuolellaan olevan ilman, jolloin ääniaallot tavallaan laskeutuvat veden pintaan ja taittuvat eri lämpöisten ilmakerrosten rajapinnoista. Järvi toimii siis vahvistimena.

Tästä hyvänä esimerkkinä käy Reijo Taipaleen kertoma tarina, kun hän jo nimekkäänä laulajana kävi Miehikkälän Krouvintalolla pitämässä lapsille laulutunteja. Kun hän kajautti Mustalaisruhtinattaren, viiden kilometrin päästä järven takaa kuului huuto: "Lisää!"

Hyppää!

Nyt on se aika kesästä jolloin sammakon toukat/nuijapäät ovat kehittyneet pikkusammakoiksi ja ne nousevat maalle syömään ja kasvamaan isommaksi. Mitä riemua, kun söpöjä miniatyyrisammakoita on ihan kaikkialla! Hyvä kun ovat edes peukalonkynnen kokoisia aluksi. 

"Maihinnousu" vaihtelee vuosittain jonkun verran. Toukkien kehitys on veden lämpötilasta riippuvaista. Mitä lämpimämpää vettä sitä nopeammin ne kehittyvät sammakoiksi. Kuuman kesäkuun vuoksi poikaset ovat ennätysaikaisin liikkeellä.

Tänä vuonna pihani altaassa ei ole ollut niin paljon sammakonkutuja kuin yleensä. Yksi kutupallo on aina yhdestä naaraasta lähtöisin. Uskomatonta kyllä, sammakko on sukukypsä vasta neljän ikävuoden jälkeen. Ei ole helppoa niilläkään.

Sammakoiden lukumäärät ovat laskussa ympäri maailmaa.

Joinain kesinä piha-altaassani on kehittynyt tuhansia nutipäitä, tänä kesänä vain joitain satoja.

Tässä muodonmuutos-aiheeseen liittyen leikkimielinen arvoitus:

Viisi sammakkoa istui ajopuulla.
Yksi päätti hypätä.
Kuinka monta jäi jäljelle?

Vastaus: Viisi.
On iso ero päättää hypätä kuin todella hypätä (oravanpyörästä).

** 

Älä jää niin sanottuun "keitetyn sammakon syndroomaan" vaan hyppää ajoissa pois.

Jos sammakko laitetaan kiehuvaan/kuumaan veteen, se hyppää heti pois. Jos se laitetaan miellyttävän lämpöiseen veteen ja vasta sitten laitetaan levy päälle ja lisätään lämpöä, sammakko ei huomaa vaaraa ennen kuin on liian myöhäistä.

Tätä tarinaa käytetään usein kuvaamaan kuinka ihmiset ajautuvat ongelmiin, kun eivät huomaa ajoissa ympäristössään tapahtuvia muutoksia. Moni sopeutuu hiljalleen ikäviin olosuhteisiin. Jos hänet laitettaisiin kylmiltään vastaavaan tilanteeseen, hän ei ikinä hyväksyisi sitä. Pätee moneen aiheeseen elämässämme. 

Olkoon sammakoiden maihinnousu muistutus meille kaikille: tarvitsemme muodonmuutosta. Ole aktiivinen oman elämäsi toimija ja tee jotain, älä jää odottelemaan.