25. helmikuuta 2016

Ystävähaasteeseen vastailua

80-luvun ystäväkirja.

Sain Kotoisaa Arkea –blogin Heliltä ystävähaasteen. Kiitos Heli ihan hirmusti kauniista sanoistasi ja haasteesta! Niisk ja hih hii (ilon kyyneleitä). :)

Haasteen säännöt:

  • Kiitä haasteen antajaa.
  • Vastaa sinulle annettuihin Ystäväkirjan kysymyksiin.
  • Lisää kuvaksi / kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia.
  • Keksi uudet -tai käytä vanhoja - kysymykset blogiystävillesi. 
  • Haasta mukaan ihania bloggaajaystäviä. 


  1. Perheesi? Minä. Minulla ei ainuttakaan sukulaista Suomessa. Isäni ja isosiskoni asuvat Amerikassa. Luonnoneläimet ovat läheisimpiäni.  

  2. Mitä teet työksesi? Jotta tähän voisi vastata, täytyisi määritellä ensin mitä työ kenellekin tarkoittaa. Minun elämänmuodossani työ on paljon laajempi käsite kuin klo 8-16 tehtävä suorite, josta maksetaan kuukauden lopussa palkka. Teen paljon työtä luonnon ja lähimmäisteni hyväksi, mutta siitä ei valitettavasti makseta palkkaa. Tässä yhteiskunnassa arvostetaan ja maksetaan työstä, joka hävittää luontoa ja aiheuttaa ihmisille pahoinvointia.
    Kahluuhousut jalassa jääkylmässä vedessä koukin järvikasvillisuutta rantaan etteivät vedet rehevöityisi entisestään.
    Teen päivittäin paljon työtä mielenhallinnan ja itsetuntemukseni lisäämiseksi ja pitääkseni itseni terveenä. Opiskelen kokoajan uutta. Autan ja neuvon ihmisiä kun he ovat ”pulassa” ja koetan antaa heille työkaluja elää omannäköisempää elämää. Pidän blogia ja kirjoitan erilaisia tekstejä. Olen tietokirjailija, kirjakustantaja, kirjakauppias, luonnonsuojelija, tytär, sisko, ystävä, aktiivinen kansalainen, sairaanhoitaja, toisinnäkijä, yrittäjä, freelanceri, projektityöntekijä, vapaaehtoistyöntekijä, kotitöiden tekijä jne. ”Tittelit” eivät paljon auta elämäni kuvailussa, kun kaikki kietoutuvat yhteen
    Ote Toisinnäkijän päiväkirjasta s 49
    "(...)teen paljon mielekästä työtä, mutta se ei ole nykymittapuun mukaan taloudellista tai tuottavaa. Tuntuu, että aina pitäisi olla valmis työskentelemään tavalla, joka sotii omia arvoja vastaan, ennen kuin se on ”kannattavaa”. Elämästä on tullut tavattoman kallista lystiä. Onko se edes sitä?
    Miksi pitää olla erikseen työaika ja vapaa-aika? Eikö voi olla vain yksi kokonaisvaltainen elämäntapa, jota tekee kuolemaansa saakka? Ei tarvitsisi haikailla eläkkeelle jäämistä tai eläkkeen määrää, kun olisi koko ajan yleishyödyllinen ja elämä olisi sellaista jota rakastaa. Sellaisesta elämästä ei halua eläkkeelle."
      3. Minkä taidon haluaisit osata / oppia? Haluaisin oppia ymmärtämään eläinten kielen.
    Miten hieno olet! Kuka sitten ikinä oletkaan... Oli kiva tavata, anteeksi häiriö, päästän sut takaisin veteen...

4. Mikä ärsyttää arjessa eniten? Kalenterimerkinnät ja se, että vaikka teen paljon yleishyödyllistä työtä ja autan kanssaihmisiäni tai luontoa, on vaikea saada elantoa raavittua kasaan. On kummallista miten vähän ihmiset ovat valmiita maksamaan asioista, joita he oikeasti tarvitsisivat ja arvostavat. Kansalaispalkka helpottaisi elämääni huomattavasti. Olisi ihana työskennellä täysin palkein luonnon ja ihmisten puolesta, kun ei tarvitsisi yrittää kaapia pientä elantoa kasaan mitä mahdottomimmista paikoista.
5. Mikä ilahduttaa arjessa eniten? Luonto, vapaus, aikatauluttomuus.
6. Ruokabravuurisi?
Syöminen. Olen ketun, variksen ja esimerkiksi näädän tavoin pesunkestävä opportunisti. Eli syön melkein mitä vaan nenäni eteen tulee. Näin lapsena nälkää, on ”bravuuria”, että on ruokaa. En ymmärrä ruoalla leikkimistä kuten ruokamuotivillityksiä tai vaikkapa television ruokaohjelmia. Sellaiset pitäisi lailla kieltää ja ohjata sekin ylimääräinen energia vaikkapa nälänhädän lopettamiseen.
Kaupungilla kulkiessani kurkin häpeilemättä vanhojen puutalojen pihoihin nähdäkseni onko siellä säilynyt vanha tunnelma ja kasvillisuus vai onko siellä roska-astioita ja parkkipaikkoja.
 7. Hävettää tunnustaa...?
En tunnista sellaista asiaa. Kaikille asioille löytyy perustelunsa ja selityksensä. Koetamme aina tehdä parhaamme niillä elämän eväillä, jotka meillä kullakin hetkellä on. Jonkun syyn takia toimimme niin kuin sillä hetkellä toimimme. Kukaan ei ole täydellinen. Koetan olla sinut itseni kanssa ja tunnistaa missä olen ”vahva ja missä heikko”, missä ”hölmö ja tyhmä”. Nuokin asiat ovat vain kulttuurikohtaisia määritelmiä. Itselleen nauraminen on hyvä konsti moneen asiaan. 
 
Edellisen kuvan aidan takaa löytyi tällainen piha. Aivan Tampereen keskustasta! :)
 8. Jos saisit rajattomasti rahaa, mitä tekisit?
En tarvitsisi rajattomasti rahaa. Tekisin ihan samaa kuin tähänkin asti. Yritän aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa olemassaolollani. On niin monia asioita, joita ei voi rahalla ostaa. Emme tarvitse rajattomasti rahaa ollaksemme onnellisia. Ei tarvitse kuin istua ikkunan ääressä ja katsella lintulaudan touhuja niin unohtaa kaiken muun.  

Mutta leikitään, että rahaa olisi rajattomasti. Sittenhän minulla olisi suurin piirtein maailmanvalta, hih! Lisäisin meidän kaikkien luonnonymmärtämystä. Palkkaisin lukemattoman määrän valistuneita ihmisiä toimimaan luontotietoisuuden lisäämisen ja opettamisen puolesta. Kun luonnontuntemuksemme ja – tietoisuutemme lisääntyisi, muuttaisimme aivan kaiken toimintamme toisenlaiseksi ja luonto ja ihmiset voisivat hyvin.  
Voisin ostaa kaiken myynnissä olevan maan. Voisin tehdä hulvattomia tarjouksia myös ei-myynnissä olevista maista. Liian vaikea edes ajatella mitä kaikkea siitä seuraisi... jotain tosi kivaa kuitenkin.
  

9. Ketä julkisuuden henkilöä ihailet ja miksi?
Jokaisessa ihmisessä on jotain ihailtavaa.

10. Elämänviisautesi tai mottosi? Asioilla on taipumus järjestyä.

Tässä jokerikysymys: Ota kirjahyllystä seitsemäs kirja vasemmalta, avaa se umpimähkään ja tökkää sormesi jollekin riville. Mikä lause se on?
Minulla tuli tällainen: "Hontelot taimet on tuettava tukikepein." 

Haastan mukaan joka ikisen blogini lukijan, joka pitää blogia. On aina kiinnostavaa oppia uusia asioita ja saada eri näkemyksiä. :)