Kirjoitukseni Hämeenkyrön Sanomissa alkuviikosta.
Näinä synkeinä aikoina on ilo kirjoittaa kohtuutaloudesta.
Se on toiveikas vaihtoehto, josta ei puhuta tarpeeksi. Kohtuutalous tavoittelee luonnon ja ihmisten
hyvinvointia, oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja
kyseenalaistaa talouskasvupakon.
Kulutuksemme ylittää maapallon kantokyvyn
moninkertaisesti ja luonto köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Olemme keskellä
kriisiä, silti ratkaisuja haetaan kasvupakkotaloudesta, vaikka juuri se on
johdattanut ongelmiin. On pakko kasvaa, kuluttaa, menestyä, kilpailla, kuluttaa
ja ansaita, joka johtaa lopulta ympäristön pilaamisen pakkoon.
Kohtuutalouden näkökulmasta ympäristöongelmia ovat esimerkiksi
myös: sosio-kulttuurisiset ongelmat, demokratiavaje, elämäntapamme ja -arvomme.
Voittoa hinnalla millä hyvänsä tavoitteleva suuryritys on ympäristöongelma,
samoin taloudellinen epävakaus ja epävarmuus toimeentulosta. Kestävää elämäntapaa
tavoittelevat ihmiset elävät valtavassa ristiriidassa, koska nykyinen yhteiskunnan
rakenne ei mahdollista ekologista elämää.
On
olemassa sanonta: ”Emme ole perineet
maata vanhemmiltamme, vaan lainanneet sen lapsiltamme”. Olemme lainanneet luonnolta ja tulevilta
sukupolvilta - ja lainanneet aina vain lisää - yrittämättä maksaa korkojen kera
takaisin. Monia pikavippejä ei pysty takaisinmaksamaan, vaikka yrittäisi: maata
ei valmisteta enää. Sorakuopista ei saada uusia pohjavettä muodostavia harjuja,
pilaantunutta maata ei saa puhtaaksi, omavaraisuus ja luonnonvarat myydään
voittoa hakeville yrityksille ja tuhotut lajit katoavat ainiaaksi. Mitä ihmettä tekee talouskasvulla, jos ei ole puhdasta vettä, ilmaa ja
metsiä? Ympäristön vahingoittaminen vahingoittaa ihmistä.
Kasvuyhteiskunnassa
talouslaskulla on tuhoisat seuraukset jotka johtavat mm. lamaan,
työttömyyteen ja epävakauteen. Kohtuutalous on eri asia kuin talouslaskusta johtuva
taantuma: siinä ei palata vanhaan vaan pyritään perustavanlaatuisiin yhteiskunnallisiin
arvomuutoksiin, jossa löydetään uudenlaisia tapoja luoda hyvää elämää
tasapainossa luonnon kanssa. Kohtuutalous painottaa luonnonsuojelun tärkeyttä. Terve
luontosuhde, perustarpeiden tyydyttäminen, kiitollisuus ja kyky itsehillintään
luovat hyvää oloa.
Miten kohtuutalouteen
siirrytään? Muutokseen riittää oikea tahtotila ja tunne toivosta: kohtuullisuus
luo toivoa. Meillä on heti paljon mahdollisuuksia, kun olemme kiitollisia. Todellinen
hyvinvointi syntyy siitä, kun näkee mitä ilmankin voi elää. Toivo ei ole aina
loogista eikä se tarkoita etteikö elämässä olisi vastoinkäymisiä, mutta se
antaa voimia toimia unelman puolesta silloinkin kun on vaikeaa. Takaisin
antaminen, lähimmäisen- ja luonnonrakkaus luo elämälle suuren
tarkoituksentunteen, jossa pienelläkin teolla on merkitystä. Merkittävä osa hyvinvointiamme synnyttävistä tekijöistä jää rahatalouden
ulkopuolelle – hyvät ystävät, puhdas luonto, harrastukset ja henkinen kehitys.
Kohtuutalous peräänkuuluttaa
kriittisyyttä, ajattelun taitoja, sivistystä ja kykyä asettua muiden asemaan. Meidän
tulisi pyrkiä olemaan aktiivisia yhteistä hyvää edistäviä kansalaisia. Meillä
on rooli muutoksessa esimerkiksi asukkaina, äänestäjinä, ammattilaisina, isinä,
äiteinä tai vaikkapa luontoharrastajina. Pysähdy ja mieti: ”Onko tämä, mitä
teen juuri nyt, hyväksi maailmalle ja minulle?”
