7. tammikuuta 2024

Näin irrottaudut älylaitteista osa 1/3: kun taskussa kulkee koko maailma

Minulle on kertynyt paljon muistiinpanoja älypuhelimiin liittyen, joten tein aiheesta yhteenvedon. Tekstiä on pitkästi, joten pari jatko-osaa seuraa lähiaikoina.   

Älypuhelimet yleistyivät vuosina 2013–2015 räjähdysmäisesti. Minusta on ollut mielenkiintoista seurata ihmisten älypuhelinten käyttöä ja elämänmenon muuttumista.  

Minulla on edelleen ns. tyhmä puhelin, koska minulle se on yksinkertaisin tapa pitää elämäni rauhallisena ja välttyä monilta älypuhelinten haittavaikutuksilta. En ole älypuhelinten vastustaja sinänsä. Ymmärrän, että ne tuovat helpotusta ja hyviä asioita mukanaan eikä teknologian kehitystä voine estää, mutta mukana tulee lukuisia haittoja. Miten siis löytää tasapainoinen suhde digilaitteisiin? Ihmiset tietävät, että heidän pitäisi olla enemmän pois puhelimelta. Se on vain tehty kovin vaikeaksi. Kyse ei ole yksinomaan itsekurista tai sen puutteesta, sillä digilaitteet ja internetsivustot nimenomaan suunnitellaan riippuvuutta aiheuttaviksi.

Ihmisiä tavatessani seuraan, kauanko menee ennen kuin puhelin ilmestyy esiin ja millaisella verukkeella. Useimmiten käy niin, että minulle halutaan näyttää joku kiva valokuva. Kohta huomaan tuijottavani mykän ihmisen päälakea. Valokuvia on valtavasti. Samalla kun näyttö avautuu henkilö huomaa jonkin ilmoituksen tulleen. Hän ihan vaan pikkuisen vilkaisee sitä samalla… ja on kohta liimautunut laitteeseen. Henkilö on edessäni, mutta ei ole siinä.  

Koska minulla on harvoin kiire, annan toisen uppoutua puhelimeensa ja seuraan suupieli virneessä tilanteen kehittymistä. Oliko asia minkä takia puhelimen ääreen käännyttiin alun perinkään kovin olennainen? Kauanko menee ennen kuin hän palaa tähän todellisuuteen, minuutti vai kymmenen? Välillä minua saatetaan informoida kaikesta siitä mitä puhelimessa ja virtuaalimaailmassa on meneillään. Seuralaiseni swaippailee ja näppäilee eikä kohta muista, miksi otti puhelimen esiin. Usein käy niin, ettei valokuvaa löydy, mutta sen sijaan näytetään monta muuta kuvaa. Keskustelumme varsinainen aihe on unohtunut aikoja sitten. Tuntuu siltä kuin ihmiset eivät oikein tiedä mitä ovat varsinaisesti tekemässä. Käytöksessä on jotain pelottavaa.

Perhe- ja parisuhdeterapeutit kertovat, että puhelimet ovat nousseet kotitöiden ja rahan rinnalle riitojen aiheeksi. Huomion keskittäminen puhelimeen parisuhteen, ystävien tai perheen sijaan merkitsee arvostuksen puutetta ja voi johtaa vakaviin ongelmiin. Runsas puhelimen käyttö vähentää kohdatuksi tulemista.  

Meneillään on valtava ihmiskoe. Ihmiset on vain heitetty kapulansa seuraan ja jokainen koettaa tykönään pärjätä päällekaatuvan informaatiomäärän ja hiljalleen syntyvän kännykkäriippuvuuden kanssa.

Uutissivustot, mobiilisovellukset, striimauspalvelut, verkkokaupat ja sosiaalisen median alustat – kaikki – on suunniteltu pitämään ihmisten huomio otteessaan. Maailman parhaimmat ammattilaiset suunnittelevat miten koukuttavuutta lisätään. Monet suunnittelijoista eivät kuitenkaan itse käytä älypuhelinta tai anna sitä lapsilleen, tyyliin: kun tietää miten makkaraa tehdään, sitä ei halua syödä.  

Puhumme älypuhelimista, mutta se on harhaanjohtava nimike. Kyse ei ole puhelimesta. Oikeasti ihmiset kantavat taskussaan valtavaa häirintä- ja keskeytyslaitetta: tietokonetta, pankkia, postia, uutistoimistoja, viestintäkeskuksia, kartastoja, sanakirjoja, kirjastoa, televisiota, radiota, elokuvateattereita, levykokoelmia, valokuvakansioita, terveyskeskusta, Kelaa, apteekkia, kalenteria, aikataulukirjaa, lipunmyyntipalvelua, matkatoimistoa, herätyskelloa, rannekelloa, kauppoja, ostoskeskuksia, reissuvihkoa, äänitiedostoja... Puhumattakaan yhteydestä toisiin: siellä jossain on ”kaikki”: läheiset, perhe, ystävät ja ei-niin-tutut sekä tuntemattomat. Kaikki tämä – ja loputon määrä muuta – aina vieressä ja mukana. Siksi se valtaa ajan ja huomion. Uskon, että iso osa viime vuosina lisääntyneistä elämän vaatimusten, kiireen ja stressin kasvusta johtuu älylaitteista.

Ennen älypuhelimia ihmisten elämässä oli paljon enemmän tyhjiä hetkiä. Esimerkiksi bussissa ihmiset vain katselivat ikkunasta ulos ja olivat. Nyt sellaisissa tilanteissa puhelin kaivetaan esiin rutiininomaisesti ja mieli ahdetaan täyteen ärsykkeitä sen sijaan että oltaisiin itsensä kanssa hetken hiljaa. Aivot ovat jatkuvalla koetuksella. Niitä ei ole rakennettu digitaaliseen maailman, vaan ne tarvitse palautuakseen lepoa ja tyhjää joutilasta aikaa palautua sekä vastapainoksi fyysistä toimintaa.  

Digilaitteiden käytön vähentäminen on kokeilun arvoista.

Aloita tarkastelemalla nykytilannettasi:

Kuinka paljon valtaa älylaitteet käyttävät sinun elämässäsi?

Ärsyynnytkö, jos et saa katsoa puhelimesta tietoja silloin kun haluat?

Iskeekö paniikki, jos puhelin unohtuu kotiin tai akku loppuu etkä voi ladata sitä?

Kuinka usein jätät henkilöitä tai ympäristön huomiotta ja keskityt mieluummin mobiililaitteeseen?

Huomautellaanko sinulle liiallisesta digilaitteiden tuijottamisesta?

Kuinka kauan pärjäät ilman älypuhelinta ilman että sinulle tulee epämukava olo?

Arvioi, kuinka paljon aikaa käytät puhelimellasi päivittäin ja viikoittain. Käytätkö sitä mielestäsi nyt liikaa vai sopivasti?

Tarkista puhelimesi asetuksista todellinen käyttö (ja järkyty). 

On olemassa sovelluksia, jotka jäljittävät sitä, kauanko viivyt päivittäin tietyillä alustoilla.

Voit asettaa puhelimeen käyttöaikarajoituksia, jotka rajoittavat automaattisesti sovellusten käyttöä.

Laske paljonko voit saada aikaa muuhun (viikossa, kuukaudessa ja vuodessa), jos vähennät ruutuaikaa.

Paljonko haluat vähentää käyttämääsi ruutuaikaa?

Unelmoi mitä kaikkea voisit tehdä vapautuneella ajalla.

Liikkuessasi seuraa ihmisten puhelinkäyttäytymistä. Esimerkiksi näkyykö ketään, joka jonottaessaan, istuessaan bussissa tai syödessään yksin ei tuijottaisi puhelinta? Kuinka monella on kuulokkeet korvillaan?

Milloin viimeksi olit tilanteessa, jossa ei tapahtunut mitään etkä tehnyt mitään, olit vaan ja katselit ympärillesi? Alistimulaatio vastakohtana älypuhelimen ylistimulaatiolle on tärkeää. Tarkkaile sen sijaan ympäristöäsi. Montako lintua ja puuta näet? Mitä lajeja ne ovat?