23. heinäkuuta 2012

Kysyttyä: Mitä mieltä olet kissoista?

Kysymys: Heippa! Mitä mieltä Kaarina on kissoista? Hiiret ja rotat se kyllä pitää kyllä kurissa, mutta lintujen tappaminen saa minut mietteliääksi. Maaseudulla kissoja pidetään juuri noiden jyrsijöiden kurissapidon takia. Meillä on aina ollut kissa tai parikin. Mutta valtaavatko hiiret ruokavarastot ja makuusängyn, jos luovun kissan pidosta? Kokemusta?
Vastaus: Olen ollut aikoinani todellinen kissafani. Minulla oli kaksi kissaa neljäntoista vuoden ajan. Kissani olivat kaupunkilaiskissoja ja sisällä valtaosan ajastaan. Ulkoilutin niitä valjaissa. Kissat toivat silloiseen elämääni paljon iloa, lohtua ja seuraa.

Nyt maalla asuessani, kissattomana ihmisenä (olen päättänyt, etten ota lemmikkejä), vapaana kulkevat kissat (ja koirat) saavat minut raivoihini. Kotikissa eli kesykissa ei kuulu luonnonvaraisiin eläimiimme. Sen ei kuulu kulkea luonnossa vapaana. Kissa on petoeläin.  

Kissat tappavat vuosittain miljoonia lintuja pelkästään Suomessa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan kissat tappavat Ruotsissa noin 7 miljoonaa lintua vuodessa. Englannissa kissojen arvioidaan tappavan kesän aikana 27 miljoonaa lintua.  

Yksikin lintu on liikaa. Istuin kerran tässä tietokoneen ääressä kirjoittamassa, kun näin ikkunasta punarinnan poikasen hyppivän terassilla. Tulin siitä näystä tavattoman onnelliseksi. Olimme usean vuoden odottaneet että punarinnat pesisivät tontillamme. Viimein kävi niin onnellisesti. Punarinnat saivat kaksi poikasta maailmalle.  
Ihailin punarinnan poikasta, kun samassa nurkan takaa loikkasi kissa, hyökkäsi punarinnanpoikasen kimppuun ja tappoi sen. Seuraavana päivänä toinenkin punarinnan poikanen löytyi raadeltuna samoilta paikkeilla talomme alta. Vuosien odotuksemme – ja punarintojen koko kevään ja alkukesän työ, uurastus ja yritys jatkaa sukuaan (että jatkossakin olisi punarintoja) – oli muutamassa sekunnissa tuhottu. Tunsin vihaa kissanomistajaa kohtaan, joka ei piittaa pitää kissaansa kiinni.

Silloin tajusin kouriintuntuvasti miten valtavan paljon tuhoa pelkästään yksi kissa voi saada pienessä hetkessä (etenkin jos ne päivystävät lintujen ruokintalaitteen tai esimerkiksi oravan tai linnunpesän vieressä), saati koko vuoden tai kissan eliniän aikana. Ja täällä on kokonainen kulkukissojen kolonia, jotka täällä marssivat. Argh! 

Suomessa on lemmikkeinä yli 600 000 kissaa. Silti kissojen ekologiaa tunnetaan varsin vähän. Tutkijat Kaarina Kauhala ja Katja Holmala tutkivat lemmikkikissojen liikkumista ja selvisi, että ne kulkevat varsin kauas kotoa. Kissojen elinpiirien koko oli keskimäärin 94 hehtaaria ja ydinalueiden 14 hehtaaria.

Metsästyslaki määrittelee villiintyneen kissan rauhoittamattomaksi eläimeksi. Mikäli kissa hankkii säännöllisesti ravintonsa luonnosta, eikä se näytä liikkuvan oman pihan läheisyydessä, se voidaan tulkita villiintyneeksi. Villiintynyt kissa luetaan rauhoittamattomaksi eläimeksi, jonka eläinsuojelulain mukainen tappaminen on maanomistajan luvalla luvallista.
Käytännössä on kuitenkin hyvä riittävin toimin varmistaa, että kyseessä on todellakin villiintynyt kissa. Metsästyslaki kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen sakkorangaistuksen uhalla. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai valvonnassa. Vapaana luonnossa ilman valvontaa liikkuvan kissan voi pyydystää elävänä ja viedä kunnalliseen löytöeläinhoitolaan. Sieltä omistaja voi sen sitten hakea.
Ympäristöministeriö on luokitellut eri eläinlajeille ohjeelliset arvot. Mikäli kissa tappaa eläimen, omistaja on vastuussa lemmikkinsä teosta. Esimerkiksi punarinnan tappamisesta koituu kissanomistajalle 17 euron lasku, haarapääskyn tappamisesta joutuu maksamaan valtiolle 34 euroa, satakielestä 252 euroa, sisiliskosta 17 euroa, siilistä 101 euroa ja niin edelleen. Yksi kesäpäivä kissan perässä tietäisi sen omistajalle satasien, ellei tuhansien laskua.  

Hiiriä ja myyriä tulee alkutalvesta taloon, kylmän ajamana ja lämmön houkuttelemana, vapaana kulkevista kissoista huolimatta. Jousiviritteiset hiirenloukut ovat käytössä (kuolleet jyrsijät olen heittänyt lintujen ruokintapaikan alle, josta linnut suuresti ilahtuvat kovana pakkaspäivänä). Luonnosta löytyy jyrsijöille omat "vihollisensa" ilman luontoon kuulumatonta kissaakin. Esimerkiksi tuulihaukat, harakat ja varikset, ketut, kärpät ja pöllöt ja monet muut pitävät jyrsijäkannan kurissa.

Sairaanhoidollisesta näkökulmasta vielä sen verran, että kissa ulostaessaan (esimerkiksi kissanhiekkaan, puutarhaan, kasvimaalle, lasten hiekkalaatikkoon jne.) levittää toksoplasma-nimistä loista, joka on erityisen vaarallinen raskaana oleville naisille, mutta myös muille. Lisätietoa löytää Eviran sivuilta.

Jottei tästä syntyisi pelkästään kissavastaisuuskirjoitusta, käykää katsomassa mallikasta kissanpitoa Pientä piharemonttia-blogista. Annu pitää kissansa valjaissa ja rakentaa niille viehättävää kissatarhaa. Näin sen pitää olla. Hyvä Annu! :)

Eli yhteenvetona: kissat ovat tosi ihania ja mukavia – niin kauan kun niiden omistajat ovat viisaita.  ;)