19. tammikuuta 2014

Satelliittikuvista näkee metsien tilan


Pitkä punainen viiva näyttää vuoden 2011 Asta-myrskyn kulkureitin.

TÄSTÄ linkistä pääsee katsomaan maailman metsien tilaa. Kartan vihreät värit kertovat puupeitteen tiheydestä. Metsän hakkuut, harvennukset ja häviäminen näkyy punaisella, taimikot ja kasvuvaiheessa oleva metsä sinisellä. Musta alue on jotain muuta kuin metsää (esim. peltoa tai suota). 

Zoomattavan kartan vasempaan yläreunaan voi kirjoittaa osoitteen. Kartta ei välttämättä täsmää nykytilanteeseen, sillä kartan tiedot perustuvat vuosien 2000–2012 väliselle ajalle. Sen jälkeen tapahtuneet muutokset eivät kartalla näy. On mielenkiintoista nähdä Suomen ja Venäjän rajan kontrasti. Venäjän puolella metsänpeite on yhtenäinen. Suomi on hailakan vihreä ja voimakkaasti punaisten täplien laikuttama. Vaivaakohan Suomea joku rokkotauti?  


Avohakkuiden punaiset pisteet saattavat näyttää jonkun mielestä mitättömältä mutta on tärkeä muistaa, että jokaisen avohakkuun vuoksi valtava määrä eliöitä ja eläimiä joutuu etsimään uuden kodin. Eikä se käy niin, että ne vain siirtyvät viereiseen (toistaiseksi pystyssä olevaan) metsään. Pitäisi löytää jokaiselle eliölajille soveltuva ja sille ominainen elinympäristö ja löytää tilaa aiemmin vallatuilta reviireiltä ja alueilta. Eläimet tarvitsevat juuri tietynlaisia metsiä, eri-ikäisiä ja erilajisia puita. Mikä tahansa metsä ei käy. Joidenkin eläinten, hyönteisten ja kasvien on mahdotonta edes muuttaa toiseen metsään, koska ne eivät pääse ylittämään isoja aukeita ja ne tarvitsevat elääkseen laajoja yhtenäisiä metsäalueita, vanhoja metsiä, varjoa, kosteutta ja tasaista pienilmastoa. Merkittävin syy monien lajien uhanalaisuuteen ovat elinympäristöjen ja metsien muuttuminen ja katoaminen.


Tämän kartan äärelle on hyvä pysähtyä miettimään tosiasioita ja mitä itse kukin voi tehdä estääkseen avohakkuukäytäntöjen jatkuvan Suomessa. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka uskovat avohakkuiden olevan oikein ja jotka ajattelevat että metsää saa vapaasti tuhota. Onneksi on myös paljon ihmisiä, jotka näkevät, että metsät eivät ole pelkästään puita vaan ne koostuvat monista eliöistä ja elämänmuodoista, joita kuuluu kunnioittaa. Ei ole mitään häpeällistä, että suree menetettyä metsää. Punaisten pilkkujen perusteella Suomessa asuu paljon surullisia ihmisiä. Kerro rohkeasti tunteistasi ja aina kun tulee sopiva tilaisuus puhu metsien puolesta, jotta ihmiset alkaisivat kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä. Asenteet muuttuvat ihminen kerrallaan.