Ota tuhka talteen

Tässä koostevastaus erilaisiin tuhkaan esittämiinne kysymyksiin: 

Vuoden mittaan kertyy paljon tuhkaa, jos taloa ja saunaa lämmittää puilla. Tuhkaa ei saa heittää pois, se on arvotavaraa! Tuhka sisältää ravinteita ja hivenaineita, joita puut ovat kasvaessaan ottaneet ilmasta ja maasta. Puhdas puutuhka (ei roskien polttamista) kuuluu takaisin luontoon, ei roskiin.  

Minä tyhjennän takassa syntyvät tuhkat vanhaan maitotonkkaan. Kuuma tuhka täytyy säilyttää kuumuutta kestävässä astiassa. Kun tonkka on täynnä jäähtynyttä tuhkaa, tyhjennän sen kasvihuoneen nurkassa varastoimaani jätesäkkiin. 

Vuosia sitten eräs ystäväni oli juuri muuttanut maalle ja opetteli lämmittämisen saloja. Hän tyhjensi kuumat tuhkat ja hiilet muoviämpäriin ja vei ämpärin ulos terassille. Ystäväni puolisoineen heräsi yöllä toisen kerroksen makuuhuoneessaan siihen, kun liekit löivät ikkunan takana. Muoviämpäri oli sulanut ja terassi ja seinä syttynyt tuleen. Onneksi he saivat palon sammumaan (ilman palokunnan apua) ja selvisivät suhteellisen pienillä pintavahingoilla.

Tuhka on emäksistä. Ennen vanhaan tuhkasta keitettiin vahvasti emäksistä lipeää, jota käytettiin siivoukseen ja puhdistamiseen. Tuhka nostaa maan pH-arvoa ja lisää maan alkuaineita. Kasvien kasvun kannalta tärkeitä alkuaineita ovat: typpi, fosfori, kalium, magnesium, kalsium, rikki, rauta, molybdeeni, kupari, magnaani, sinkki, boori ja kloori. Tuhkassa on nuo kaikki paitsi typpeä (& klooria ja sinkkiä), joka on vapautunut ilmakehään puun palaessa.

Maan hyvinvoinnissa keskeisintä on ravintokierto, ettei ryöstä maalta, vaan palauttaa ravinteet takaisin ja saa aineet pysymään jatkuvassa kierrossa. Kun maan happamuus vähenee tuhkan ansiosta, maaperän kemialliset reaktiot ja maa-ainesten hajotustoiminta vilkastuu ja lierot ym. innostuvat.

Tuhka sisältää myös kadmiumia (joka on raskasmetalli) ja tuhkan vaikutus maahan on pitkävaikutteinen (vaikutukset maahan ja kasvuun näkyvät kunnolla vasta tuhkan levitystä seuraavana vuonna ja sen vaikutus jatkuu vuosia eteenpäin), joten sitä on käytettävä varovasti. Tuhka on painavaa ”pölyiseen olomuotoonsa” nähden, joka kertoo miten tujua tavaraa se on. Tuhkan ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan millaista puuta on poltettu, joten on vaikea antaa tarkkoja annostelumääriä.

Tuhkaa käytetään noin 100 -150 grammaa (tai noin neljä viisi kourallista) per puu tai pensas. Aarille (= 100 neliötä, 10 x 10 m) riittää 3-5 kiloa, maan peruskunnostamisvaiheessa noin 10 kg/ aari.  

Tuhkaa voi käyttää kasvimaalla, pensasaitojen juurelle, sirotella takaisin metsään, pellolle jne. Nurmikolle sitä ei todellakaan kannata levittää, ellei halua viettää koko kesäänsä leikkaamalla nurtsia! Nou nou!

Minä levitän tuhkan luontoon aikaisin keväästä lumihangen päälle, koska silloin hyönteiset nukkuvat vielä. Ajattelen niin, että jos nyt kesällä levittää sitä, hämähäkit ja hyönteiset saavat tuhkaa selkäänsä ja seittihinsä ja se aiheuttaa sitä kautta paljon harmia pieneliöstölle. Kesällä levitettäessä tuhka jää myös ruohojen ja kasvien päälle eikä mene suoraan maahan. Suosittelen perustamaan "tuhkajemman" (tynnyri, jätesäkki tms.) johon voi kerätä vuosittain kertyvät tuhkat. (Jos tuhkan seassa on puissa olleita rautanauloja tms. ne voi siivilöidä pois ja laittaa rautametalliin kiertoon.)

Kesälläkin voi tuhkaa käyttää, mutta sitä ei kannata levittää silloin yhtä laajoin kädenheitoin kuin hangen päälle vaan käyttää ”täsmäiskuin”. Lapsuudestani muistan kuinka mummoni tyhjensi keittiön liedestä syntyneen tuhkan ja pannukahvinpurut marjapensaiden juurelle. Joka aamu eri paikkaan. Tuhkaa voi siis laittaa lehtipuiden, hedelmäpuiden ja marjapensaiden juurille. Kasvimaalla mm. sipulit ja nauriit pitävät tuhkasta. Tuhka karkottaa myös ”hyppiviä kirppoja” kaali- ja ristikukkaisista kasveista.  

Tässä yksi puun istutus -postaukseni, jossa demonstroin tuhkan käyttöä: http://www.kaarinadavis.com/2013/11/nain-istutat-puun.html

Toivottavasti nämä vinkit auttoivat! :)

Osallistu Kirjoita joutsenet lentoon -kirjoituskilpailuun!

Viime aikojen ilonaiheita on ollut kun minua pyydettiin mukaan Birdlife Suomen ja Elenian laulujoutsenaiheisen kirjoituskilpailun tuomariksi. Ihanaa! Olen tosi mielissäni ja onnellinen tästä mahdollisuudesta! 

Kirjojani lukeneet tietävät, että taulujoutsenella on aivan erityinen paikka sydämessäni. Odotan mielenkiinnolla ja jännityksellä joutsentarinoiden lukemista.

Osallistukaa ihmeessä kilpailuun ja kertokaa hienoista kokemuksista ja tunteista, joita joutsenet ovat teissä herättäneet.

BirdLife Suomen tiedote (5.6.2015):

Kirjoita joutsenet lentoon -kirjoituskilpailua tuomaroivat runoilija Heli Laaksonen ja tietokirjailija Kaarina Davis

BirdLife Suomi ja sähköverkkoyhtiö Elenia järjestävät joutsenaiheisen kirjoituskilpailun. Kirjoita joutsenet lentoon -kilpailuun voi lähettää kirjoituksia syyskuun loppuun saakka.

Laulujoutsenella on jo poikaset Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa haudonta jatkuu pitkälle kesäkuuhun. Kun kisa-aika päättyy, joutsenten syysmuutto on alkamassa.

”Toivomme kuulevamme, mitä tunteita, ajatuksia ja tarinoita kansallislintumme laulujoutsen suomalaisissa herättää”, kertoo Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.

Kilpailussa on kolme sarjaa erityyppisille kirjoittajille. Vapaamuotoinen teksti voi olla vaikka tarina, novelli, satu tai kannanotto. Runoille on oma sarjansa, ja lisäksi haetaan korkeintaan 160 merkin pituista twiittiä tai tekstiviestiä.

Joka sarjassa kolme parasta palkitaan lahjakortein. Lisäksi kunniamainintoina jaetaan kirjapalkintoja. Joutsenkirjoituksia tuomaroivat runoilija Heli Laaksonen, tietokirjailija Kaarina Davis sekä Jan Södersved BirdLife Suomesta ja viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas Eleniasta.

”Meille joutsenten suojelussa yhteistyö paikallisten asukkaiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Joutsenten kotikulmilla asuvilla on varmasti joutsenten elämästä mukavia tarinoita, joita jakaa tämän kisan kautta”, sanoo Heini Kuusela-Opas.

Kirjoitusten viimeinen palautuspäivä on 30.9.2015 osoitteella joutsenkirjoitus@birdlife.fi. Tarkemmat ohjeet kisasta löytyvät osoitteista www.elenia.fi tai www.birdlife.fi.

Tule mukaan BirdLife Suomen ja Elenian joutsenaiheiseen kirjoituskilpailuun. Anna sanojen laulaa!

"Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, juuri laulujoutsenen ansiosta löysin luontoon. Ne saivat minut tajuamaan, että maailmassa on muutakin kuin oravanpyörä. (...)
Pelottihan minua, turha sitä on kieltää, mutta oli luonnollista lopettaa työ, josta ei enää saanut sitä, mitä työstä pitäisi saada. En kuunnellut pelkojani. Hoin itselleni kuin mantraa: ”Älä murehdi eilistä äläkä huoli huomisesta. Elä elämää tässä hetkessä. Elät vain kerran. Elämä kantaa, kun vain jaksaa kasvattaa itselleen siivet ja uskaltaa hypätä.”

"Aina kun pelkään tai epäröin, muistan kuinka näin laulujoutsenet ensimmäisen kerran tässä lahdessa. Saan valtavasti voimaa muistellessani sitä tunnetta. Joutsenellakin on pitkä kiitorata, se juoksee ja läpyttää kauan, mutta sitten se nousee siivilleen ja ne jaksavat kannatella painavaakin taakkaa."

"Minä hyppäisin siivilleni. Kerrankin elämässäni vain nauttisin ihanasta Suomen kesästä (...)

Elämällä oli minulle nyt ihan muuta annettavaa kuin hengästyttävä suorittaminen ja kiire." Otteet Irti oravanpyörästä -kirjasta.

"Aina kun on alkanut jännittää, olen ajatellut laulujoutsenia. Kun kokee hienoja asioita luonnossa, tulee paljon energiaa ja voimakas tunne, että selviää mistä vain. Muistelen täydellistä tunnetta maaliskuun alussa, kun kevään ensimmäiset laulujoutsenet lentävät ylitseni.  

Pelot on mahdollista laimentaa, kun ajattelee itsensä ulkopuolisia asioita."

Ote Toisinnäkijän päiväkirjasta