Siivekkäät keijukaiset

 

Koin unohtumattoman hetken toukokuussa, kun näin ensimmäistä kertaa elämässäni lepakon keskellä kirkasta päivää. Mahdollisuus nähdä lepakoita keskellä päivää on melko harvinaista, mutta sitä tapahtuu, yleensä keväisin kun lepakoiden ravintovarastot ovat talven jälkeen vähissä. Ilmassa leijaili vedestä kuoriutuneita hyönteisiä ja lepakko saalisti niitä äänettömästi veden yllä kierrellen. Lepakko oli hyvin huomaamaton ja nopea. Valokuvaus oli haastavaa, mutta tässä muutama otos.

Eeva-Maria Kyheröinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta antoi tunnistusapua (kiitos!) ja kertoi, että tämä yksilö on vesisiippa. Tässä kuvassa näkyy kuinka lepakko "troolaa" jalkojen ja häntäräpylän avulla.  :)

Suomessa on tavattu kolmetoista lepakkolajia, joista runsaslukuisia on vain viisi: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö. Kaikki lepakkolajit ovat rauhoitettuja ja ne kuuluvat Euroopan unionin luontodirektiivin suojaamiin lajeihin.

Useat lepakoihin liittyvät peruskysymykset, kuten levinneisyys ja runsaus, ovat yhä vailla vastausta. Tärkeää tietoa Suomen lepakoista onkin saatu harrastajien avulla. Siksi maallikoidenkin tekemät havainnot ovat tärkeitä.  

Osallistu tulevana viikonloppuna (25.-27.7.) lepakkobongaukseen. Lepakkobongauksessa on sama idea kuin tammikuussa vietettävässä pihabongauksessa. 

Tarkoitus on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan valitsemallaan paikalla. Bongauksen voi siis toteuttaa missä päin Suomea tahansa, mökillä, kaupungin puistossa, parvekkeella tai missä sillä hetkellä sattuukin olemaan. 

1. Lepakkobongaukseen voi osallistua kuka tahansa.
2. Erityistä lepakkoasiantuntemusta ei tarvita, vaikka ei siitä haittaakaan ole. Silmämääräisesti lepakoita voi yrittää tunnistaa tai ainakin rajata mahdollisia lajeja lentopaikan, lentotavan ja ulkonäön perusteella. Huomattavaa lisäpontta tunnistamiseen saa lepakkodetektorista, eli laitteesta jolla voi kuulla lepakoiden tuottamat kaikuluotausäänet. Lepakot pystyy detektorin avulla tunnistamaan lajilleen ja edistyneemmillä laitteilla äänet voi myös tallentaa myöhempää tarkastelua varten.
3. Lepakkobongauksen havainnot ilmoitetaan Suomen lepakkotieteelliselle seuralle lepakkobongaussivujen kautta.

"Ihmiset ovat vuosituhansien ajan kadehtineet lintuja ja hyönteisiä niiden saavuttaman ilman herruuden takia ja kuvitelleet niiden elämää paratiisilliseksi, mutta he ovat unohtaneet, että on olento, joka on meitä paljon lähempänä kuin linnut ja hyönteiset, olento, jonka poikaset syntyvät elävinä, jonka aivot ovat paljon pitemmälle kehittyneet kuin minkään linnun, jonka aistit ovat uskomattoman terävät ja joka käyttää ääniä ja tiedotusvälineitä, joiden olemassaoloa olemme tuskin keksineet ja pystyneet järjellisesti selittämään. Ihmiset ovat unohtaneet, että luonto teki monta epäonnistunutta kokeilua höyhen- ja kuoripeitteisillä lajeilla, kunnes yhdisti kaiken tietonsa ja kokemuksensa lentämisestä suosikissaan lepakossa, joka hienossa turkispuvussaan, silkkisiipisenä ja ihmeellisin aistikyvyin varustettuna on niin kauan elänyt moitteetonta elämäänsä aivan silmiemme edessä mutta jota yhä niin huonosti tunnemme." -Ernest Thompson Seton-

Aiemmat blogikirjoitukseni lepakoista:

Lepakot ilmestyvät elokuun iltoihin

Luonnonmukaisia hyttysimureita (lepakonpöntön rakennusohje)

Luonnonmukaisia hyttysimureita: lepakonpöntön rakennusohjeet

Sanomalehdissä kirjoitetaan hyttyskesästä, hyttysansoista, -karkottimista ja -imureista, joiden hinnat alkavat 500 eurosta ylöspäin. Huh huh. Sitten luetellaan mikä muu auttaisi hyttysiin: vaaleat vaatteet, oviverhot, hyttysverkot, seisovan veden välttäminen, sadevesitynnyrien peittäminen jne. Käsiini sattui vanha Meidän Mökki –lehti kahdeksan vuoden takaa (6/05), jossa testattiin hyttysimuria. Kesän aikana kone imaisi sisuksiinsa 73 grammaa eli 53 000 hyönteistä. Hyönteiskilon hinnaksi tuli 16 013 euroa.  Melko kallista. Elämä on.

Muttei tarttis olla. Aina unohdetaan mainita, että paras apu hyttysten karkottamiseen on linnunpönttöjen ripustaminen pihapiiriin. Arvioidaan, että 6-7 linnun poikue syö noin 15 000 hyönteistä poikasaikanaan, joten pihapiirissä pesivät hyönteissyöjät ovat mainioita hyönteistorjujia. Monet hyönteissyöjät aloittavat vielä toisen pesinnän ja kunnon pöntöille on aina tarvetta. Koskaan ei ole liian myöhäistä ripustaa pönttöjä pihaan.

Olen kirjoittanut aiemmin siitä kuinka onnellisuuden määrä on suoraan verrannollinen linnunpönttöjen määrään. Niin on hyttystenkin määrään. Eli: mitä enemmän linnunpönttöjä, sen vähemmän hyttysiä – ja entistäkin onnellisempia ihmisiä (ja lintuja). ;)

Mutta ei siinä vielä mitään, nimittäin lepakko on lintujakin tehokkaampi hyönteissyöjä. Se voi syödä tunnin aikana jopa 700 -1000 hyönteistä! Lepakoita voi houkutella naapureikseen rakentamalla niille erikoispönttöjä. Monet liittävät lepakoihin ikäviä mielikuvia, mutta esimerkiksi Kiinassa niitä pidetään hyvän onnen symboleina. Eli uusi motto: onnen määrä on suoraan verrannollinen lepakonpönttöjen määrään. ;)

Nyt siis ripustamaan linnun- ja lepakonpönttöjä pihapiiriin.

Lepakonpöntön rakennusohje tulee tässä:

 

Lähde: Elonkehä 5/2012 Tristan Trefoil

1.       Katto (25 x 40 x 2 cm)

2.       Takaseinä (25 x 65 x 2 cm)

3.       Pikkulippa (25 x 7 x 2 cm)

4.       Kiinnityslista (100 x 7 x 2 cm)

5.       Etuseinä (25 x 15 x 2 cm)

6.       Pohja (25 x 13 x 2 cm)

7.       Sivuseinät (ks. kuva)

+ ruuvit, 2 kiinnityskoukkua, ripustusnarua/rautalankaa

1. Ruuvaa takaseinä (2) kiinni kiinnityslistaan (4) niin, että kiinnityslistaa jää yläpuolelta näkyviin 7 cm.
2. Kiinnitä sivuseinät (7) takaseinän (2) yläreunaan.
3. Pyöristä etuseinän (5) sisempää yläkulmaa, jotta lepakot pääsevät helposti ulos pöntöstä ja kiinnitä etuseinä sivuseiniin(7).
4. Viistoa pohjan (1) etureuna katon (I) kulman suuntaiseksi ja kiinnitä pohja sivuseiniin (7).
5. Viistoa katon (I) yläreuna vaakasuuntaiseksi ja ruuvaa katto sivuseiniin (7) siten, että katon yläreuna on samalla korkeudella takaseinän (2) yläreunan kanssa.
6. Ruuvaa lopuksi pikkulippa (3) takalaudan (2) ja katon (1) yläreunojen päälle.
7. Ruuvaa koukut takaseinän (2) yläkulmien taakse. 
   Sijoita pönttö aurinkoiseen ja lämpöiseen paikkaan, lepakot eivät pistä pahakseen "saunan oloja". Varmista, että pöntön suuaukon alla ei ole lentoesteitä. Entäs sitten heille, jotka asuvat kerrostalossa mutta haluaisivat ripustaa pönttöjä?
   Ripusta pönttöjä puistoihin ja metsiin. 
   Jos et halua ripustaa niitä itse, tarkkaile toisten ripustamien pönttöjen elämää. Netin kautta voi löytää nk. "pönttökätkentäsivuja" joista voi tehdä havainta. Pönttökätkentäsivut ovat ihana idea, jonka soisi lisääntyvän. Ihana idea!
   
   Hyttysaika on loppujen lopuksi lyhyt, huiskiminen on hyvää liikuntaa eikä maksa mitään. ;) Kaikenlaisiin kaupallisiin kotkotuksiin (hyttysimureihin) ei kannata mennä mukaan.