Chilien kasvatus jatkuu

On kulunut kuukausi ja viikko siitä kun istutin chilin siemenet. Tältä ne näyttävät nyt:

  

Kun taimien lehdet alkavat koskettaa toisiaan ja taimissa on ensimmäisen sirkkalehtiparin lisäksi muitakin lehtiä, on aika toimia. ”Toimenpiteen” nimi on taimien kouliminen. 

Jos minä jotain suomen sanaa inhoan, niin sitä. Yritin taimien kasvattelun opiskelun alkuaikoinani selvittää mitä taimien koulinta tarkoittaa. Kukaan ei osannut neuvoa. Joka siemenpussissa, lehdessä ja kirjassa vain oletettiin, että ihmiset tietävät mitä koulinta on. Luulin sitä joksikin ihmeelliseksi ja vaikeaksi asiaksi. Koulinta tarkoittaa yksinkertaisesti vain sitä, että taimet siirretään tilavampiin oloihin. Miksei sitten voida vain sanoa niin? Grr.

Kannattaa kastella taimet ensin hyvin, näin juuret löystyvät ja taimia on helpompi irrotella toisistaan.

Laitan aina lehtiä ruukun pohjalle. Lehdet toimivat ”salaojana” ja imevät kosteutta mutta samalla ne lisäävät mullan pieneliötoimintaa. Oli hauskaa, kun hämähäkki ilmestyi lehtien seasta ja oli heti valmiina terveyspoliisin tehtäviinsä. Hämähäkit ovat kivoja kavereita. Hämähäkin pelosta kannattaa pyrkiä eroon. Hämähäkit tekevät ihmiselle vain hyvää. Katsokaa tämänkin kaverin ystävällistä ilmettä (sen kahdeksasta silmästä näkyy tässä vain kolme).

Taimien juuria ei saa koskaan repiä! Taimia pitää käsitellä todella hellävaroin. Älä purista kasveja varresta! Jos varsi menee lyttyyn, kasvu heikkenee ja taimi voi kuolla. Pitele tainta hellästi lehden reunasta. Irrottele juuria varovasti sormin, tikulla tai lusikalla. Nyrkkisääntö on, että juurten pitäisi olla yhtä pitkät kuin taimi on. Juuret ja taimi ovat tavallaan kuin toistensa peilikuvia. (Ajatelkaa minkä kokoisen juuret puilla on maan alla!)

 

Tomaatit ovat siitä hauskoja, että ne voi uudelleenistuttaa todella syvälle. Jos niille on muodostunut pitkä hontelo varsi, sen voi piilottaa miltei kokonaan mullan alle. Varteen kasvaa uusia juuria.

Tomaatti on poikkeus, yleensä kasveja ei pidä istuttaa paljon aiempaa syvemmälle.

Sitten ihmetellään mihin kaikki ruukut ja taimet saa sijoitettua pienessä asunnossa. Eikä se lopu tähän! Nyt on hyvä aika kylvää lisää kasveja kuten yrttejä ja kukkia, jotka eivät tarvitse niin pitkää kasvuaikaa kuin chilit.

PS. Lähdethän mukaan Earth Hour tapahtumaan? Kerro, että välität maapallosta. Anna valomerkki! Sammuta valosi tänään 31.3. kello 20.30. Viime vuonna peräti 1,8 miljardia ihmistä, yli 5200 kaupunkia 135:stä maasta ilmaisivat huolensa ilmastonmuutoksesta Earth Hourin avulla.

Miksei tänään?

Uudenvuodenpäivä on aivan erityinen päivä. Silloin on helppo aloittaa uusia alkuja. Hyvät aikeet ja hartaat toiveet saatetaan ilmoille toivoen niiden kestävän läpi vuoden. Vanha vuosi on jäänyt taakse ja uusi vuosi voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.

Voimme aloittaa puhtaalta pöydältä ja luoda uuden alun minä tahansa päivänä, jos vain päätämme niin. Olisiko jopa helpompi pysyä päätöksissään, jos aloittaisi vaikkapa lokakuun viidentenä tai toukokuun kolmantena? Tai vaikka tänään maaliskuun kolmantenakymmenentenä?

Loppujen lopuksi kyseessä on vain päätöksenteosta. Tarpeesta tehdä jotain toisin, itsekurista ja uuden tavan opettelusta, että saisi elämään jotain kaipaamansa uutta.

Vain yhden asian on muututtava, jotta löydämme onnen elämäämme: se mihin kohdistamme huomiomme.
-Greg Anderson-

Tänään radioaalloilla Yksinkertainen elämäni

Hömötiainen syö kädestäni metsän ruokintapaikalla. Kuva: Jarno Heinonen.

Höristäkää tänään korvianne ja virittäkää Yle radio ykköselle kello 22.15-23.05. Siellä tulee nimittäin Todellisia tarinoita -sarjassa Yksinkertainen elämäni -dokumentti. (Ohjelma tulee uusintana lauantaina 31.3.2012 klo 13.10-14.00.)

Toimittaja-ohjaaja Leena Jäppinen seurasi elämääni reilun vuoden ajan ja nyt te pääsette kuulemaan lopputuloksen. Kertaalleen ohjelma kuultiinkin jo 14.3 Yle Puheen Dokkari-illassa. Kiitos vielä kaikille teille, jotka kävitte ohjelmaa äänestämässä! Tuli oikein murskavoitto! Hauskaa. :D

Ohjelman esittely:

Elämä on tässä ja nyt!

Mitä tarkoittaa yksinkertainen elämä ja miksi siihen pyritään? Onko taustalla työssä loppuunpalaminen vai yltäkylläisyyteen kyllästyminen?

Mitä yksinkertainen elämä käytännössä tarkoittaa? Hämeenkyröläinen Kaarina Davis, 41, "yksinkertaisti" elämäänsä luopumalla sairaanhoitajan työstään ja kouluttautumalla luontoyrittäjäksi. Luontoyrittäjäksi hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt, mutta maalle hän muutti, Hämeenkyrössä sijaitsevaan sukunsa vanhaan mökkiin. Hän kasvattaa itse ruokansa, kantaa mökin polttopuut omasta metsästä, elää säästeliäästi ja kirjoittaa.

"Uskon, että me kaikki voimme elää yksinkertaista elämää, koska se on hyvää elämää, se on harmoniaa luonnon kanssa, niin kaupungissa kuin maallakin. Työtä voisimme tehdä vähemmän ja rauhallisemmin, siten työn voi jakaa useammalle, ja me kaikki voisimme paremmin. Me voimme tehdä elämän harmoniseksi siellä, missä olemmekin. Mitä muuta ihminen on kuin mielikuvitusta ja luovuutta?"

toimittaja, ohjaaja: Leena Jäppinen

äänisuunnittelu: Jarno Heinonen ja Kai Rantala

tuottaja: Hannu Karisto.

Todellisia tarinoita nettisivu.

Katse omenapuihin

Kohta on aika leikata omenapuita. Mielestäni paras ajankohta oksien leikkaamiseen on, kun yöpakkaset ovat ohi. Leikkauskohta on kuin haava ihmisen iholla. Pakkanen ei tee haavalle hyvää. Eli malttia vielä leikkaamisen kanssa!

Tarkastele omenapuun oksaa. Sen silmut sojottavat eri suuntiin. Puu jatkaa kasvuaan ylimpänä olevasta silmusta. Eli jos leikkaat oksan alapuolella olevan silmun yläpuolelta oksan pois, kasvu ohjautuu ulos ja ja sivulle. Jos leikkaat silmun, joka on oksan yläpuolella, oksa jatkaa kasvuaan ylöspäin ja sisäänpäin. (Onpas hankala selittää.)
Siis oksa kannattaa leikata aina niin, että silmu jää alle tai sivulle, jolloin oksa lähtee kasvamaan oikeaan suuntaan.

Kannattaa suosia vaakasuoraan kasvavia oksia, koska niihin kehittyy eniten kukkasilmuja. Näitä lyhyitä töpön näköisiä varjellaan. Niihin kasvaa omenat!
Yhdellä kerralla ei saa leikata liikaa. Omenapuissa näkee usein niin kutsuttuja vesiversoja eli piikkimäistä nuorta kasvustoa. Se kertoo että puuta on leikattu aikaisemmin liian rajusti. Puulla on liian vähän lehtipinta-alaa yhteyttämiseen, joten sen on pakko tehdä vesiversoja selviytyäkseen hengissä.

Unohdin yhdestä omenapuusta runkosuojuksen. Jäniksillä on ollut herkkuhetki.

Laitoin suoja-ainetta ja toivon, että puu tokenee.

(Ei muuten kannata laittaa suoja-ainetta paljain sormin... T: vieläkin tahmatassu)

Kuurolta jää sato saamatta

Ylen Radioateljeen ohjelmassa Äänten kantamat kerrottiin Siperian Tuvan paimentolaisista ja miten he ovat vuosisatojen aikana oppineet kuuntelemaan ja tulkitsemaan ympäröivää luontoa. ”Kuurolta jää sato saamatta”, sanovat tuvalaiset. Ympäristön lukutaito on selviytymisehto ankarissa ja äärimmäisissä oloissa. Luonnossa tapahtuvia muutoksia luetaan ympäristön äänistä ja niiden perustella tiedetään mihin toimiin on tartuttava kullakin hetkellä. 

Oli hyvä kuulla alkuperäisen luontosuhteen säilyttäneestä elämänmenosta. Huolehtiminen luonnosta ja sen harmoniasta on tärkein ihmisen tehtävistä. Sen kuuroutuneet länsimaat ovat halunneet unohtaa.

Kirjoitin ohjelmasta muistiin koskettavia kohtia.

Ehdottomia kieltoja:

Eläimiä ei saa tappaa yli tarpeen.

Metsää ei saa hakata yli tarpeen.

Heinää ja kasveja kerätään vain sen määrä joka tarvitaan.

Metsästys on kielletty poikimis- ja pentujen imetysaikana.

Metsästysjätteitä ei saa koskaan heittää vesiin.

Luonto on pidettävä aina puhtaana.

Salametsästys on kiellettyä ja se loukkaa sekä eläimistön että koko luonnon tasapainoa.

Voitontavoitteluun pyrkivän metsän laajamittaisen harventamiseen ja aluskasvillisuuden leikkaamiseen suhtaudutaan kielteisesti.

Tarpeeton luonnon tuhoaminen tuo epäonnea ja sairauksia.

* *

Ennen puiden kaatoa on mentävä metsään ja uhrattava puille ja puiden hengille. On selitettävä niille miksi puiden kaato on välttämätöntä ja pyydettävä siihen lupaa. Puille uhrataan ja luetaan loitsu: (…) Kaadan tämän puun mutta en kaataakseni. Pilkon tämän puun mutta en siksi että haluan pilkkoa, vaan tarpeeseen, välttämättömään. Ei tuhoamisen ilosta. Ei noin vaan. Kaadan sen käyttöön ja tarpeeseen. Et katoa. Siemenesi jäävät ja kasvavat. Muistamme sinua aina. Tulevissa puissa kasvat uudeksi suureksi puuksi.

Kun luonnolta otetaan jotakin, luontoa kiitetään. Sille uhrataan ja sille kerrotaan miksi sen antimien käyttö on välttämätöntä. Jokaiseen tilanteeseen on oma runoloitsunsa: luonnon, taigan, veden, vuortenhuippujen. Perinteisten kieltojen rikkomisesta seuraa aina rangaistus, sairaus tai onnettomuus.

Terveys, onni ja kaikenlaisen hyvän saaminen on suorassa yhteydessä luontoon ja sen tasapainoon.

* *

Perinteinen eettinen ajattelu ja käyttäytyminen heijastuvat myös tuvan musiikkikulttuurin perinteissä. Sekä laulussa että soitossa ylistetään luontoa ja keskeistä maailmaa, jossa ihminen elää kaikin mahdollisin sitein.

Pyhiä paikkoja ovat vuortenharjanteet, maailmankaikkeus, taivas, lehtikuuset ja havupuut, jotka näyttävät siltä kuin kasvaisivat samasta juuresta, lehtikuusi joka saa pallomaisen muodon (=shamaanipuu), jokien alkulähteet, järvet, kastelukanavien alut, lähteet, kotiliesi.

Ihminen ja luonto eivät ole vastakkaisia. Ihminen ei valloita luontoa eikä pyri muuttamaan luontoa vaan tiedostaa itsensä osana luontoa, maailmankaikkeutta. Hän tiedostaa itsensä luonnon kautta ja voi olla olemassa vain harmoniassa luonnon kanssa.